Työvoiman välityspalveluyhtiö Baronan Työelämätutkimuksen mukaan työntekijöiden hyvinvoinnissa ja halussa vaihtaa työpaikkaa on merkittäviä eroja toimialojen kesken. Hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakentamisessa, markkinoinnissa ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät. Myös osaamisen kehittämisessä parhaan arvosanan antoivat näillä aloilla työskentelevät.
Vetovoimaisimmaksi koettiin markkinointi- ja luovien alojen työt. Työpaikan vaihtoa pohditaan eniten matkailu- ja ravintola-, kaupan sekä logistiikka-alalla. Toimeentulohaasteet korostuvat kaupassa.
Tutustu tutkimuksen tuloksiin täältä.
Baronan johtajan Juho-Pekka Nojosen mukaan erityisen hienoa oli havaita rakennusalan työntekijöiden kokevan hyvinvointinsa parhaimmaksi, vaikka taloussuhdanne on jo heikentänyt alan työllisyystilannetta.
Työelämän muutoksen kokemisessakin oli suuria eroja toimialojen kesken. Teollisuudessa ja rakennusalalla työskentelevät arvioivat joutuvansa lomautetuiksi muita enemmän. Epävarmuus tulevasta on lisääntynyt eniten logistiikka-alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä markkinointi- ja luovilla aloilla työskentelevillä.
Tutkimuksesta voi päätellä, ettei rakennusalalla ole suuria paineita työpaikan vaihtoon eikä imagokaan ole huonoimmasta päästä. Työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin sekä osaamisen kehittäminen ovat nähtävästi tuoneet tulosta rakennusalalla. Se voi tukea työvoiman pysyvyyttä, alalle hakeutumista ja positiivista imagoa sekä vähentää töistä poissaoloja ja työkyvyttömyyttä.
RATEKOn webinaarissa kuultiin monipuolisia puheenvuoroja työhyvinvoinnista
Talonrakennusteollisuus on tiedostanut kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin merkityksen muun muassa sairauspoissaolojen hillitsijänä sekä tuottavuus- ja imagotekijänä. Rakennusalan koulutuskeskus RATEKO järjesti 18.1.2023 työhyvinvoinnin webinaarin, jossa alustivat Rakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Kimmo Anttonen, matalan kynnyksen Tönäri-mielenterveyspalvelua esitellyt Lujabetonin henkilöstöjohtaja Mikko Satuli, Terveystalon työterveyspsykologi Pablo Escartin Hamarinen ja Merikratos Oy:n johtava lakimies Anna Nyrhinen.
Kimmo Anttonen kertoi työelämän viidestä ihmisyyden tasosta, jotka kaikki on otettava huomioon kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisessä työpaikoilla. Tasot ovat henkinen, psyykkinen, sosiaalinen, fyysinen ja seksuaalinen. Anttosen mukaan hyvin- ja pahoinvointi on rakennusalalla nykyisin eniten psyykkistä ja henkistä, vaikka työssäuupumiseen vaikuttavat muutkin tekijät.
– Arvoilla on entistä suurempi merkitys. Niiden on oikeasti ohjattava yrityksissä ja julkisyhteisöissä päivittäistä toimintaa sekä päätöksentekoa. Arvojen ja toiminnan ristiriita madaltaa helposti kynnystä työpaikan vaihtoon. Arvoista korostuu vastuullisuus, mutta myös turvallisuudella, tasa-arvolla, läpinäkyvyydellä ja oikeudenmukaisuudella on merkittävä painoarvo. Lisäksi pitää muistaa, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolaki ohjaavat toimintaa työpaikoilla. Niiden merkitys tiedostetaan yhä vahvemmin sukupuoli-, uskonto-, politiikka- ja vakaumusasioissa.
– Sosiaalinen hyvinvointi tarkoittaa muun muassa, että ihmisillä on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi työpaikoillaan sekä tuntea perusturvallisuutta. Ryhmäytyminen on tärkeää johtamisessa. Parhaita tuloksia tehdään usein hyvin johdetuissa ja toimivissa tiimeissä. Työhyvinvointipäivät eivät ole turhia. Niitä kannattaa järjestää ainakin pari vuodessa sekä suunnitella sisältö monipuoliseksi työterveyshuollon ja henkilöstön edustajien kanssa, muistutti Anttonen.
Rakennusalalla tarvitaan hyvää fyysistä kuntoa ja voimaa enemmän kuin monella muulla toimialalla. Koneistuminen on keventänyt työprosesseja, mutta ei kokonaan vienyt fyysisen suorituskyvyn vaatimusta. Kimmo Anttonen tähdentää, että fyysisen suorituskyvyn kehittäminen ja ylläpito vaatii muutakin kuin voimaa ja kestävyyskuntoa. Myös kunnollinen ravinto, riittävä lepo, uni ja palautuminen kuuluvat siihen.
Hyvästä työergonomiasta huolehtiminen ja siihen kouluttaminen tukee olennaisesti työhyvinvointia rakennustyömaillakin.
Ihmisyyden seksuaalinenkin taso voi ilmetä työpaikoilla. Tärkeää on huolehtia, ettei niin käy väärillä tavoilla kuten sukupuolisena häirintänä, syrjintänä tai asian ylikorostamisena.
Mielenterveyspoissaoloihin Tönäri-apua Lujabetonilla
Mikko Satulin esittelemä, hyviä tuloksia jo parissa vuodessa Lujabetonilla tuonut Tönäri-apu on varteenotettava malli muillekin yrityksille ja julkisyhteisöille mielenterveyden haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi ennenkuin ne paisuvat liian suuriksi vaarantamaan työkykyä.
Satulin mukaan tönärit (rakennusalan sanastossa elementtien tai muottien tuki) ovat koulutettuja työterveyshoitajia, mielialavalmentajia tai työterveyspsykologeja.
– Heidän luokseen voi mennä hakemaan apua mielen päälle käyvässä asiassa johtuipa se työ- tai siviilielämästä. Mielenterveysongelmien, varsinkin ahdistushäiriöiden osuus oli kasvanut kohonneissa sairauspoissaoloissamme niin paljon, että asiaan oli puututtava. Työterveyshuollon kanssa toteutettuun Tönäri-toimintaan on vuositasolla osallistunut noin 70 henkilöä eli vajaa kymmenen prosenttia henkilöstöstä. Näinkin lyhyellä ajalla on mielenterveysdiagnoosien määrä sairauspoissaoloissa kääntynyt tuntuvaan laskuun ja poissaolojen pituus lyhentynyt.
Pablo Escartin Hamarinen muistutti, että toimintakyky ja hyvinvointi liittyvät kiinteästi toisiinsa. Hän kysyi, kuinka pahoinvoiva työntekijä voi antaa parhaansa työssään sekä miten työnantaja voi tukea jaksamista, työssä suoriutumista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
– Hyvinvoiva työntekijä on työhönsä sitoutunut, tuottava ja työn laatu on korkeatasoista. On muistettava, että kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavat muutkin kuin terveydelliset riskitekijät – esimerkiksi tunteet, kokemukset, kotiolot ja äkilliset sattumukset, totesi Hamarinen. Hän huomautti, että hyvinvoinnin tukemiseen liittyy resilienssin eli vastoinkäymisistä palautumis- ja toipumiskyvyn kohentaminenkin.
Fyysisestä työturvallisuudesta huolehditaan nykypäivänä hyvin rakennustyömailla, mutta miten on mielenterveyden vaalimisen laita kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa?
Anna Nyrhinen lähestyi työhyvinvointia siitä näkökulmasta, miten saada ja pitää hyviä tyyppejä töissä. Hänen mukaansa panostus henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin on investointi ihmisiin sekä tulevaisuuteen. Se tukee myös työnantajakuvaa sekä markkinointia. Käytännössä tämä tarkoittaa aitoa työntekijöistä välittämistä sekä mahdollisuutta heille kehittää taitojaan, toteuttaa intohimojaan ja luovuttaan työssä ja saada älyllisiä haasteita.
– Nykypäivänä mielen hyvinvoinnin merkitys korostuu yhä enemmän. Työn ja yksityiselämän keskinäistä riippuvuutta ja vaikutusta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ei tule väheksyä, totesi Nyrhinen. Hän muistutti Baronan tuoreesta Työelämätutkimuksesta, jossa työnhaussa vahvimmin kärkeen nousivat työnantajan panostukset työyhteisöön ja työntekijöihin, työtehtävien sisältö sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino. Palkkaus oli vasta neljäntenä.
Yhteenvedossaan Kimmo Anttonen tähdensi hyvinvoinnin ja muiden ns. pehmeiden arvojen merkitystä rakennusalalla kilpailtaessa työvoimasta ja kirkastettaessa vetovoimaan vaikuttavaa imagoa. Nykytrendien mukaiset arvot auttavat esille päästessään rakennusalaa kehittämään parempaa työhyvinvointia. Lujabetonin Tönäri on siitä alan parhaita esimerkkejä.
Teksti: Ilpo Lommi
