”Nyt on vipinää kentällä”, tuumii Marko Kiema, Safetyneer Oy:n toimitusjohtaja. ”Voisi sanoa, että nyt on buumi menossa.” Kiema kertoo, että Suomessa ympäristöjärjestelmiä on rakennusliikkeiden parissa lähdetty rakentamaan enenevässä määrin. Lisää vipinää lienee tulossa.
”Yrityksille sataa erilaisia vaatimuksia nopeaan tahtiin eri suunnista ja eri toimijoilta. Nyt on kiire saada järjestelmät kuntoon”, Kiema hoputtelee. ”Useat yritykset ovat jo hoitaneet asiansa hyvälle mallille. Silti on vielä paljon uusia ja kasvavia yrityksiä, joilla työ ympäristöjärjestelmien parissa odottaa tekemistään.”
Vaatimuksia tulee lainsäädännön ja EU:n kautta, mutta myös rakennuttajilta ja esimerkiksi kuntasektorilta. ”Kunnat ovat ryhtyneet vaatimaan, että ympäristö- ja vastuullisuusjärjestelmien tulee olla kunnossa.”
”Rakennusalalla halutaan hoitaa asiat kuntoon”, Kiema tietää.
Vastuullisuus osoitetaan johtamisjärjestelmien avulla
Rakennusalalla ympäristötietoisuus on noussut keskiöön. Yritykset ovat tulleet tietoisiksi vastuullisuuden merkityksestä liiketoiminnassaan sekä siitä, että oman toiminnan ympäristövaikutuksiin voi vaikuttaa hallitusti.
Kotikutoiset toimet eivät enää riitä. Tarvitaan johtamis- ja ympäristöjärjestelmiä, jotka pitävät yrityksiä oikealla polulla ja niiden prosessit hallinnassa. Tärkeää on saada koko toimitusketju sitoutumaan.
Paineita EU:sta ja lainsäädännöstä
Taustalla vaikuttavat useat seikat. Yksi niistä on EU:n asettama tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä, jossa Suomi siirtää kellon viisarit viisitoista vuotta muita EU:n maita aikaisempaan asentoon. Tämä päätös kohdistuu kaikkiin yhteiskunnan rakenteisiin, eikä rakennusteollisuus jää siinä osattomaksi.
CSRD-direktiivi ohjaa kestävyysraportointiin
Ehkä konkreettisin yritysten järjestelmien käyttöönottoon ajava asetus tulee EU:sta. CSRD-direktiivin mukainen kestävyysraportointi nousee samalle tasolle taloudellisen raportoinnin rinnalle. Aluksi kestävyysraportointi koskee listattuja suuryrityksiä, mutta jatkossa se laajenee koskemaan yhä suurempaa joukkoa yrityksiä toimialasta riippumatta.
Rakentamislaki tähtää hiilineutraalitavoitteisiin
Lausuntokierrokselta lainlaatijan työpöydälle palautunut uusi rakentamislaki tuo mukanaan velvoitteita yrityksille.
Rakentamisen sujuvoittamisen, laadun parantamisen sekä rakennetun ympäristön digitalisoinnin ohella laki keskittyy torjumaan myös ilmastonmuutosta. Rakennusten pitkäikäisyyttä tullaan tukemaan ja kulttuuriympäristöjä vaalimaan. Myös kiertotalouden edistäminen on agendalla.
Ympäristöjärjestelmät osana jatkuvaa toiminnan kehittämistä
Suurilla yrityksillä ympäristöjärjestelmät ovat jo käytössä. Nyt niitä rakennetaan keskisuurissa yrityksissä.
”Ennemmin tai myöhemmin asiat tulevat vastaan aivan jokaiselle rakennusalan toimijalle”, Marko Kiema arvioi.
”Jos asiat eivät ole kunnossa, syntyy yritykselle pikemminkin mainehaittaa. Ympäristöjärjestelmät eivät ole rakettitiedettä eikä sinällään vastaus kaikkeen. Yritysten pitää ottaa selkeämmin vastuuta omasta vastuullisuudestaan. Enää ei riitä, että tehdään rahaa tehokkaasti.”
Kiema uskoo, että ennen pitkään kuntasektori ja suuret toimijat siirtyvät pääkaupunkiseudulla jo käyttöön otettuun toimintatapaan, jossa urakoitsijoilta vaaditaan sertifioitu ympäristöjärjestelmä, jotta ne voivat osallistua urakkakilpailuihin.
”Järjestelmä vaaditaan, koska tilaaja on itse sitoutunut omien ympäristövaikutustensa vähentämiseen. Jotta se voi vaikuttaa itse omien tavoitteittensa toteutumiseen, täytyy sillä olla mahdollisuus voida vaikuttaa koko toimitusketjuun. Näin kaikki vaatimukset laajenevat toimitusketjussa eteenpäin”, Kiema muotoilee.
”Jos yritys haluaa mukaan isoihin kilpailutuksiin, ympäristöjärjestelmän pitäisi olla ISO 14001. Se täyttää kaikki vaatimukset. Myös RALAn ympäristöjärjestelmä hyväksytään kaupunkien ja kuntien kilpailutuksiin.”
”Ihmiskuntana meidän on pakko sitoutua yhteiseen hyvään asiaan. Kaikkien pitää olla kelkassa mukana”, Marko Kiema tuumii. ”Jos joukossa on joku, joka ei sitoudu yhteisiin pelisääntöihin, haluammeko hänen kanssaan leikkiä?” hän kysyy.
”Yritykset, jotka ymmärtävät ympäristöjärjestelmien merkityksen, näkevät sen toiminnan kehittämisenä”, Kiema tiivistää.
”Ympäristöjärjestelmät PK-sektorille”
”Me rakennusteollisuudessa haluamme olla kehityksessä mukana vihreän siirtymän ja ympäristön suojelun kärkijoukoissa”, lausuu KUMONI Oy:n toimitusjohtaja ja myös Rakennusteollisuus RT:n hallituksessa vaikuttanut Pasi Pitkänen.
Puhuessaan kollegayritysten edustajille Pitkänen on suositellut pk-sektoria lähtemään ympäristöjärjestelmien laatimiseen. ”Halusi sitä tai ei, se on vaan jokaisen tehtävä.”
Puolen vuoden rutistus
Kuultuaan eteläsuomalaisen kunnan päätöksestä vaatia yrityksiltä sertifioitua ympäristöjärjestelmää ehdoksi osallistua urakkakilpailuun Pasi Pitkänen havahtui päättelemään saman käytännön levittäytymistä maakuntiin. ”Ryhdyimme omassa yrityksessämme hommaamaan ympäristöjärjestelmää niin sanotusti etupeltoon”, Pasi kertaa vuoden takaisia tunnelmiaan.
Puolen vuoden rutistuksen jälkeen korjausrakentamiseen erikoistuneen KUMONI Oy:n ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä oli valmis.
”Meillä oli palkattuna määräaikainen työntekijä, joka kokosi aineistoa. Työ vaati itseltänikin aika paljon työtunteja niin toimistolla kuin työmailla. Saimme myös ELY-keskuksen tukea.”
Järjestelmän laatimisessa auttoi yritykseen jo aiemmin laadittu ja sertifioitu ISO 9001 -laatujärjestelmä. ”Tärkeintä oli miettiä asioita oman toiminnan kannalta ja sitä, mikä aidosti palvelee yritystämme.”
”Laatujärjestelmän ja ympäristöjärjestelmän tulee olla sopusoinnussa toistensa kanssa. Siksi jouduimme päivittämään myös laatujärjestelmän ympäristönäkökohtia, jotka aiemmasta versiosta puuttuivat”, Pitkänen kertoo. ”Kumpikin järjestelmä perustuu jatkuvaan parantamiseen. Meillä lähtötaso on nyt dokumentoitu ja saavutettu. Tästä eteenpäin joka vuosi tulemme parantamaan ympäristötoimintaamme”, hän vakuuttaa.
Pasi Pitkänen kokee korjausrakentamiseen keskittyneen yrityksen järjestelmien rakentamisen mielekkääksi ja silmiä avanneeksi.
Yrityksessä myönnetään, että ympäristöjärjestelmällä on markkina-arvoa lisäävä ja vastuullisuutta markkinoiva vaikutus, mutta suurimman hyödyn yritys saa käytäntöjen kautta. ”Joudumme aidosti miettimään prosessejamme ja saneerauksessa syntyvän jätteen kierrättämistä. Tässä ympäristöjärjestelmä on osoittautunut tärkeäksi työvälineeksi.”
”Jätehuoltoyhtiömme toimittaa meille joka kuukausi ympäristöraportin. Siinä on eriteltynä kaikki jätelajit, määrät ja niiden kierrätysaste sekä se, kuinka jätehuoltoyhtiömme jätteemme kompensoi.”
”Jätehuoltomme on täysin hiilineutraali.”
”Ympäristöjärjestelmä palvelee meitä aidosti”, Pasi Pitkänen tiivistää.
Ympäristöjärjestelmän avulla läpinäkyvyyttä tekemiseen
”Kyllä se aika selkeä visio oli, että ISO 14001 valitaan”, toteaa KUMONI Oy:n ympäristöjärjestelmän toteuttajana toiminut Antti Huuskonen Talentree Oy:stä.
”Kävimme läpi kaikki yrityksen työmaat, jotta saatiin mahdollisimman kattava kuva prosesseista, materiaalivirroista, hankinnoista, aliurakoinnista sekä siitä, millaisia mahdollisia päästöjä yrityksen prosesseista syntyy”, Huuskonen luettelee.
”Näiden kautta lähdettiin määrittelemään merkittäviä ympäristönäkökohtia. Luotiin pisteytysmenetelmä, jolla voidaan laadullisesti vuosittain arvioida ympäristönäkökohtia uudelleen. Näillä kriteereillä valittiin keskeisimmät, joihin pystytään vaikuttamaan”, Antti Huuskonen kertaa järjestelmärakentamisen vaiheita. Hän tuo esiin konsulttien näkökulmasta mahdollisen sudenkuopan: ”Tunnistetaanko organisaatiossa varmasti juuri ne oikeat asiat, joihin pystytään vaikuttamaan ja ne seikat, joilla on vaikuttavuutta?” Huuskonen painottaa läpinäkyvää yhteistyötä yrityksen kanssa.
KUMONIn tapauksessa kaikki sujui mallikkaasti. Olihan Talentree tehnyt jo vuodesta 2014 alkaen yrityksen kanssa yhteistyötä laatiessaan sille laatujärjestelmän ja sitä kautta yrityksen prosessit olivat hänelle tulleet tutuiksi.
Kun yrityksen toiminta kehittyy tai muuttuu, myös ympäristöjärjestelmän tulee muuttua sen mukana.
”Jos tunnistetaan jotain ympäristölle haitallista järjestelmärakentamisen alkuvaiheessa, tulee tehdä välittömiä korjaustoimenpiteitä.”
”KUMONIn kohdalla mitään ei löytynyt”, Antti vahvistaa.
Huuskonen kertoo, että suomalaisissa yrityksissä toimialasta riippumatta asiat tehdään yleensä huolella. Rakennusalalla velvoitteet hoidetaan hyvin ja viranomaisvalvonta on sen verran tiukkaa, ettei mitään mullistavaa useinkaan löydy.
”Silti parannettavaa on aina.”
Kun merkittävät ympäristönäkökohdat on tunnistettu, tehdään riskiarviointi, jonka jälkeen asetetaan tavoitteet ja mittarit. Tavoitteena on saada kerättyä numeerista tietoa, jotta vuosien saatossa voidaan seurata kehittymistä.
”Prosessin kautta syntyy ympäristöohjelma, konkreettiset toimenpiteet ja aikataulu siitä, millä aikavälillä päästään asetettuihin tavoitteisiin ja saavuttaa halutut tulokset. Ympäristöjärjestelmän avulla muodostuu läpinäkyvyyttä tekemiseen ympäristön vaikutusten näkökulmasta”, Antti Huuskonen listaa.
Kohti huoletonta huomista
Rakennustoimisto K. Tervo Oy on Itä-Suomen alueella toimiva rakennusliike, joka toteuttaa uudis- ja korjausrakennuskohteita. Yrityksessä tehtiin kolmea sertifikaattia yhtäaikaa.
”ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä sekä ISO 45001 -työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä ovat selkeää jatkumoa ISO 9001 -laatujärjestelmälle. Kaikki ne tukevat toinen toistaan nivoutuen osaksi koko yrityksemme toimintajärjestelmää”, Tervon HSQE-vastaava Ani Parkkinen toteaa.
Järjestelmäasiassa yritys on halunnut edetä lyhyin, mutta varmoin askelin. Ani kertoo, että ympäristöjärjestelmää viedään nyt eteenpäin kehitysprojektin muodossa. Varsinkin jätehuoltoasiat ovat nousseet keskiöön. ”Alkuun keskitytään hukan pienentämiseen sekä syntypaikkalajittelun lisäämiseen ja rakennusjätejakeen vähentämiseen.”
”Laatujärjestelmät sitouttavat meidät toimimaan tietyllä tavalla, mutta samalla ne ohjaavat toimintaamme kaikilla tasoilla sekä toimivat ohjaavassa roolissa työturvallisuuden, laadun ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi”, lausutaan Rakennustoimisto K. Tervon yritysjohdosta.
”Tervon tapa toimia on riippumattoman tahon toimesta todettu ISO-sertifioinnin vaatimusten mukaiseksi toimintajärjestelmäksi. Johtamisjärjestelmät luovat perusedellytykset laadukkaaseen toimintaan ja hallintaan. Niiden myötä yritykselle avautuvat mahdollisuudet suurten kokoluokkien hankkeitten toteuttamiseen. Nämä ovat pitkän aikavälin investointeja liiketoiminnan kehittämiseen ja tärkeässä roolissa tukemassa kasvustrategiaa.”
”Koko prosessi kesti vuoden verran”, laskee Tervon hankepäällikkönä toimiva Rauno Lasanen. ”Toimintajärjestelmän rakentamistyötä tehtiin oman toimen ohella ja siihen osallistui useita henkilöitä. Ajoittain oli haasteellista saada eri osapuolten aikataulut yhteensovitettua”, Lasanen muotoilee.
”Pitkään yrityksessämme työskennelleen perustekemistä toimintajärjestelmät eivät merkittävästi tule muuttamaan, mutta toimivat hyvänä selkänojana ja ohjenuorana. Työntekijämäärän kasvaessa toimintajärjestelmän avulla myös uusille työntekijöille tulee tapamme toimia tutuksi.”
Rauno Lasanen peräänkuuluttaa yhteiskuntavastuuta: ”Emme voi ummistaa silmiämme sille tosiasialle, että rakentaminen ja siinä käytetyt menetelmät aiheuttavat ilmastolle rasituksia. Meidänkin on oltava mukana pienentämässä päästöjä. Vastuullisena yrityksenä haluamme olla mukana pienentämässä päästöjä ja edistämässä uusien ratkaisujen löytämistä.””
”Olemme kaikki osaltamme rakentamassa huoletonta huomista.”
”Case-hankkeilla ja niistä saatavien kokemusten kautta voimme kehittää toimintaamme asteittain ja hallitusti”, Lasanen pohtii.
Rauno Lasanen pitää tärkeänä, että rakennusalalla on hyvää yhteistyötä yli rajojen. ”Ympäristöasioista on tunnistettu se, että tällä saralla voidaan tehdä paljon. Siinä RT:n rooli on tärkeä, koska se yhdistää samaan sateenvarjon alle hyviä toimintamalleja ja -tapoja sekä pitää yllä keskustelua”, Lasanen kehuu Rakennusteollisuus RT:n toimintaa.
”Kaikki alamme toimijat painivat samanlaisten asioiden parissa. Tietoa kannattaa koota aidosti yhteen.”
”Kaikilla meillä on yhteinen tavoite, tehdä puhtaampi ympäristö sekä luoda puitteet terveelliseen ja turvalliseen elämään jälkipolvillemme.”
Teksti: Heikki Luukkonen
