Suomi ei saavuttanut viime vuosikymmenen lopulla Euroopan unionin jäsenmaiden tavoitetta: 70 prosenttia rakennusjätteestä tulisi saada kierrätettyä, eli talteen ja uusiokäyttöön. Kierrätysosuus jätteestä oli vuosikymmenen taitteessa Suomessa vain runsaat 50 prosenttia, joten kirittävää jäi tälle vuosikymmenelle. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä Suomi olisi rakennusjätteen kierrätyksen esimerkkimaa.
Aulis Leskisen mukaan YIT:n Kuopion Mölymäen asuntorakennustyömailla on tehostunut jätteiden keruu ja kierrätys alkanut toimia varsin mallikkaasti.
Vuoden 2025 alusta voimaan tulevassa uudessa rakennuslaissa on tiukempia normeja rakennus- ja purkujätteen kierrätysvelvoitteista. Kyse ei ole vähäisistä materiaalimääristä. Ympäristöministeriön mukaan rakennus- ja purkujätettä kertyy vuosittain noin 1,6 miljoonaa tonnia. Haasteelliseksi kierrätyksen tekee jätteen suuren määrän lisäksi sen monimuotoisuus, vaativa keruu- ja kuljetuslogistiikka sekä uusiokäytön löytäminen.
Valistuneimmat yritykset ja työmaat ovat alkaneet ennakkoon tehostaa jätekierrätystään. Tähän kaukokatseiseen joukkoon lukeutuu YIT Oyj -konserni ja etenkin sen edistykselliset pilottityömaat Jyväskylässä ja Kuopiossa. Yksi niistä on Asunto Oy Kuopion Vislauksen uudisrakennustyömaa Kuopion Mölymäellä keskuskentän naapurissa.
Lokakuussa 2023 valmistuvaan kohteeseen tulee 53 asuinhuoneistoa eli kyseessä on keskisuuri asuntorakennustyömaa. Sen naapurissa on pari YIT:n vastaavanlaista viime vuonna valmistunutta kerrostaloa. Tehostunut jätekierrätys käynnistyi niissä vajaa vuosi sitten.
YIT:n Itä-Suomen alueen työpäällikkö Mika Kaskela, kehitysinsinöörit Elias Aho ja Hanna-Kaisa Silvast, työmaapäällikkö Joona Timonen sekä vastaava työnjohtaja Aulis Leskinen kertovat, että konsernijohdon määräys ja ohjeet jätekierrätyksen tehostamisesta olivat merkittävä muutos aiempiin käytäntöihin.
Heidän mukaansa uudistuksessa on ollut jonkin verran pureskelemista, mutta vuoden aikana uudet kierrätyskäytännöt ja -ohjeet ovat vakiintuneet aika lailla normaaleiksi työrutiineiksi.
– Omassa henkilöstössä eikä aliurakoitsijoillakaan ei ole ilmennyt pullikointia. Asiaa on toki pitänyt runsaasti ohjeistaa, perehdyttää, valvoa ja käskyttää etenkin, kun väkeä vaihtuu työmaalla. Urakkasopimuksissa aliurakoitsijoiden kanssa on pykälät kierrätyksestä. He siivoavat ja vievät varsin hyvin jätteensä työpisteiltä pois, kertoo Elias Aho.
– Kierrätysmotivaatio on nykyisin olennaisesti parempi kuin kymmenen vuotta sitten asenteiden yleisen muuttumisen vuoksi. Asiaan aletaan tottua, kun kotioloissakin kierrätetään jätettä yhä useammalla lajittelulla, toteavat Aho ja Hanna-Kaisa Silvast.
Elias Ahon mukaan YIT:ssä on jätteiden kierrätykselle asetettu konserni- ja työmaakohtaisia tavoitearvoja kokonaisuutena sekä eri jätteiden lajitteluasteelle.
– Saamme jätekuljetukset hoitavalta Lassila & Tikanojalta raportit haetusta jätteestä lajikkeittain. Metallista tulee rahallista hyvitystä, mikä vähentää työmaiden jätehuoltomenoja. Raporteista on hyvä seurata ja vertailla työmaiden kiertotaloutta. Asia on sen verran uusi konsernissakin, että perustietoa tarvitaan tulevien tavoitteiden asettamiseksi. Tärkeää tietysti on myös vähentää kertyvää jätettä etenkin rakennusmateriaalien osalta, koska ”hukka” on kaksinkertaista kulua, muistuttavat Aho ja Mika Kaskela.
Toistakymmentä eri jätelajiryhmää
Aulis Leskisen mukaan aiemmin jäte lajiteltiin vain kolmeen ryhmään: metalliin, puuhun ja kaiken muun sisältävään sekajätteeseen. Nyttemmin lajittelu jakautuu yli kymmeneen osaan ja vielä alaryhmiin. Puujäte lajitellaan erikseen puhtaaseen puutavaraan, vaneriin sekä sekalaiseen puuhun, johon kuuluvat muun muassa käytöstä yli jääneet tai vaurioituneet parketti-, laminaatti- ja vinyylimateriaalit. Puujätteestä osa lähtee jatkojalostukseen muulle paikkakunnalle.
Metallit kerätään yhteen välivarastopaikkaan. Erikseen kerätään nykyisin ennen sekajätteeseen mennyttä muovia, joka lajitellaan kirkkaaseen ja muuhun pakkausmuoviin. Myös pahvi-, bitumi-, kipsilevy-, eristemassa-, eristysvilla-, aerosoli- ja uretaanipurkki-, paristo- sekä kivimateriaalijäte kuten tiilet, betoni, hiekka ja kivipöly kootaan omiin kierrätysyksiköihinsä. Vaarallisia aineita sekä purku- ja korjaustyömaiden harmina olevaa asbestia ei uudisrakennustyömaalla juurikaan kerry.
– Sekajäte on pienentynyt murto-osaan. Siihen kuuluu enää tauko- ja toimstotiloista kertyvää monenlaista pienempää jäteainesta. Myös poltettava energiajäte on samantapainen kaatoryhmä, kun sinne menee muun jätelajittelun ulkopuolelle jäävää materiaalia. Sekajätteen olennainen väheneminen ja tarkentunut lajittelu ovat pienentäneet jätehuollon kustannuksia huomattavasti sen vastapainoksi, että jätekierrätykseen kuluu työaikaa enemmän, toteaa Aulis Leskinen.
Logistisia haasteita
Monilokeroinen rakennustyömaan jätelajikkeisto tuo haastetta paitsi lajitteluun myös logistiikkaan, koska jätteen välisäilytys vie tilaa ja keruu työmaalta yhteen paikkaan kuluttaa työaikaa. Jätteet on sijoitettava niin, että jätehuoltoyrityksen keruuautot saavat ne hyvin kyytiinsä. Jätteet on myös suojattava lumi- ja vesisateelta. Työmaan tilanahtaus on merkittävä haaste, kun myös sinne tulevan materiaalin pitää sopia johonkin ja jätteistä erilleen.
– Uudisrakennuksen sisällä jätteet kootaan ja lajitellaan yhteen ”haalaushuoneeseen” kerroksittain. Sieltä ne poimitaan ikkunan kautta kurottajalla muutamin kertoja viikossa alas ainakin siihen asti, kunnes hissi alkaa toimia, kertoo Joona Timonen. Hänen mukaansa jätekierrätys vie kokonaisuutena työmaalla aikaa niin paljon, että se työllistäisi yhden henkilön lähes kokopäiväisesti.
– Nyt tällaista erikoistunutta jätehuollon tekijää ei ole. Jätevastaava ei ehkä olisi huono idea, mutta se on resurssikysymys. Jätteen kokoamis- ja siirtämisvastuu on nyt sen aiheuttajalla eikä vain siivoojilla. Periaate on vähitellen mennyt läpi työmaalla, puntaroi Timonen.
Myös Elias Aho ja Hanna-Kaisa Silvast muistuttavat, että työmaiden siisteyden ja samalla jätekierrätyksen valvonta kuuluu esihenkilöille ja toteutus kaikille. Tärkeää on jätteen lajittelu heti syntysijoilla eikä sitä koota enää isolle kuormalavalle tai kasaan, missä joku lajittelisi jätteen.
– Siisteyttä ja järjestystä seurataan muun muassa TR-mittauksilla ja joka toinen viikko työmaakierroksilla. Niillä ja työtapaturmien torjunnalla on yhteyttä keskenään. Työmaiden siisteydessä on saavutettu viime vuosina huomattavaa edistystä. Toivottavasti hyvä kehitys siirtyy jätekierrätykseenkin.
YIT:n As Oy Kuopion Vislauksen uudisrakennustyömaalla kertyy lajiteltua jätettä reilusti yli kymmeneen erilaiseen välivarastointipisteeseen, joiden on oltava logistisesti järkevästi sijoiteltuja ja osin suojattuja.
Jätemäärän vähentämiseen kannattaa panostaa
Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen tiedostaa kestävämpään kehitykseen siirtymisen tarpeet ja paineet rakennusalalla. Jätekierrätys kuuluu siihen keskeisesti. Hänen mukaansa tehostuneen jätekierrätyksen pitää tulla pian rutiiniksi kaikilla työmailla.
– Lisäksi on panostettava jätemäärän vähentämiseen eli tavaratilausten oikeisiin määriin ja pilaantumisten sekä rikkoutumisten supistamiseen. Jätettä toki syntyy aina, mutta etenkin uudisrakennustyömailla sen määrään voidaan vaikuttaa.
Teksti ja kuvat: Ilpo Lommi
