Suuri osa kansallisesta lainsäädännöstämme on peräisin EU:sta, ja parhaillaan on valmisteilla useita rakennusalaan suuresti vaikuttavia säädöksiä. RT:n hallitus ja joukko johtoryhmäläisiä tekivät opintomatkan EU:n pääkallopaikalle Brysseliin saadakseen läpileikkauksen siitä, mitä EU:ssa on meneillään ja miten voimme vaikuttaa päätöksentekoon.
EU:sta on tulossa rakennusalan pk-yrityksiäkin koskeva valtava hallinnollinen taakka muun muassa digitaalisen ja vihreän kaksoissiirtymän, yritysvastuulain, kestävyysraportoinnin sekä kestävän rahoituksen luokituksen eli taksonomian myötä.
”Pyrimme kuitenkin keventämään regulaation raskautta ja tehostamaan vaikutusarviointia, jotta eurooppalaisten yritysten kilpailukyky säilyy ja vahvistuu”, kuvaa europarlamentaarikko Henna Virkkunen, joka on jäsenenä mm. Euroopan parlamentin Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa (ITRE) sekä Liikenne ja matkailuvaliokunnassa (TRAN).
”Sääntelyn tulisi olla tehokasta, taloudellista ja järkevää, mutta se ei toteudu esimerkiksi EU-komission ja -parlamentin rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EBPD) koskevissa esityksissä, jotka ovat liian yksityiskohtaisia. Todennäköisesti tavoitteet lieventyvät kolmikantaneuvotteluissa ja kirkko pystytetään keskelle kylää.”
Liikenneinfrassa paljon saavutettavaa tai menetettävää
Suomalaismepit edustavat parlamentissa paitsi oman puolueryhmänsä myös Suomen näkemyksiä ja etua. Virkkusen tavoin useat heistä ovat hyvin perehtyneet kannaltamme keskeisiin asioihin, kuten TEN-T-liikenneverkkoon. Tällä kertaa tapaamisohjelmassa oli mukana myös Miapetra Kumpula-Natri ja Nils Torvalds.
Vierailulla kuultiin monesta suusta, kuinka Suomella olisi nyt oikea aika vaikuttaa, hyödyntää EU-rahoitusmahdollisuuksia ja ajaa vahvasti infra-asioitaan. RT:n hallituksen puheenjohtaja Timo Vikström nosti esiin kysymyksen, miten turvataan saanti ja hyödyt suomalaiselle rakennusteollisuudelle esimerkiksi vihreästä siirtymästä, elvytysrahastosta ja Military Mobility-hankkeesta.
Virkkunenkin ihmetteli Suomessa LVM:n selvityksen pohjalta hiljattain käytyä keskustelua raideleveyksistä, joka oli sävyltään lähtökohtaisesti epäilevää ja kriittistä. ”Haluammeko jatkossa eristäytyä ja olla poikkeus muusta Euroopasta Venäjän-yhteyksien katkettua sen sijaan, että miettisimme raideyhteyksiä lentokentille ja satamiin?”
Euroopan parlamentissa RT:n vierailuryhmä tapasi myös Antti Timosen, joka työskentelee puhemies Roberta Metsolan kabinetissa. Timonen korosti verkostoitumisen merkitystä keskeisten päättäjien kanssa, jotta pystyttäisiin edistämään omia näkökohtia. Suomella on usein haasteita yhtenäisen kannan muodostamisessa, minkä vuoksi esimerkiksi luonto- ja metsäkadon osalta Suomi ei ole kyennyt esittämään EU:lle kansallista näkemystään.
Jälkijättöisestä ennakoivaan EU-edunvalvontaan
Komission päätöksentekoa ja vaikuttamista avasi komissaari Jutta Urpilainen. Hän halusi samalla lähettää RT:n edustajien kautta viestiä koti-Suomessa käynnistyviin hallitusneuvotteluihin.
”Suomen poliittinen järjestelmä on rakennettu ottamaan kantaa EU:n esityksiin, jolloin kannanmuodostus tapahtuu ihan liian myöhään ja muutosten tekeminen linjauksiin on todella vaikeaa. Meiltä puuttuu ennakoiva vaikuttaminen. Painopiste pitää saada alkuvaiheeseen eli siihen, mistä asioista EU ylipäänsä tekee esityksiä ja millaisia esityksiä.”
Suomen pysyvä EU-edustusto Brysselissä osallistuu EU-asioiden valmisteluun ja on avainasemassa maamme EU-politiikan toteuttamisessa. Urpilaisen mukaan edustuston virkamiehet tarvitsevat toiminnalleen poliittisen selkänojan, joka on nyt puutteellinen. Painopisteen muutos antaisi myös suomalaiselle elinkeinoelämälle enemmän mahdollisuuksia syöttää ehdotuksia päätöksentekoon.
Rakennustuoteasetus uusiksi ja Rovaniemi pois maailmankartalta?
Komission rakentamista koskevista ajankohtaisista tavoitteista kertoi DG GROW -pääosaston apulaisjohtaja Hein Bollens, jonka vastuulle rakentamisen ja standardisoinnin asiat kuuluvat. Hän puhui muun muassa rakennustuoteasetuksesta (CPR), josta komissio on antanut uuden esityksen vuosi sitten. Se tarkoittaa kaikkien 444 tällä hetkellä voimassa olevan rakennustuotteiden tuotestandardin päivittämistä suhteessa uuteen asetukseen.
Parhaillaan käsittelyssä on myös kestäviä tuotteita koskeva aloite (ESPR), joka saattaa sisältää ristiriitaisuuksia CPR:n kanssa. Bollens totesi, että koska rakennustuotteiden sääntely on hyvin teknistä ja monimutkaista, on riskinä, että siitä ei synny yksimielistä kantaa ja esimerkiksi esitys rakennuksen hiilijalanjäljen yhteisestä standardista voi jäädä pöydälle. ”Standardit ovat ylipäänsä vapaaehtoisia ja perustuvat kompromisseihin, eivät pelkästään tieteeseen”, Bollens muistutti.
Brysselissä toimistoaan pitävän eurooppalaisen rakennusteollisuuden kattojärjestön FIECin toimitusjohtaja Domenico Campogrande esitteli FIECin toimintaa ja valmistautumista komission työohjelmaan. Agendan kärjessä on tällä hetkellä energiatehokkuusdirektiivin lisäksi ennallistamisasetus, joka komission esityksen pykälien mukaan tarkoittaisi pahimmillaan esimerkiksi Rovaniemen kaupungin pyyhkiytymistä pois kartalta.
Esitykseen sisältyy vaade, että kaupungin tulisi varsinaisella kaupunkialueella ennallistaa eli muuttaa viheralueeksi 3 prosenttia kaupungin kokonaispinta-alasta. Rovaniemen tapauksessa 97 prosenttia sen pinta-alasta on jo luontoa, ja kolmea prosenttia vastaavan pinta-alan ennallistaminen kaupungissa tarkoittaisi käytännössä koko kaupungin palauttamista luonnontilaan. Campogrande korosti, että esitys on hyvin haitallinen myös hänen kotimaalleen Italialle ja esimerkiksi Saksa on huolestunut siitä. Esitykseen vaaditaankin vielä muutoksia.
FIEC ja EK tärkeitä kumppaneita Brysselissä
Vaikka Suomi on pieni jäsenmaa FIECin eurooppalaisten jäsenjärjestöjen joukossa, Campogrande korosti, että ratkaisevaa on RT:n panos ja sitoutuminen FIECin yhteiseen edunvalvontaan. RT tekee tiivistä yhteistyötä FIECin kanssa, ja muun muassa RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen on edustanut koko eurooppalaista rakennusteollisuutta EU-taksonomian valmistelussa.
RT toimii EU-vaikuttamisessa myös yhdessä EK:n kanssa, jonka Brysselin-toimiston päällikkö Kaisa Soro-Pesonen kertoi elinkeinoelämän strategisista EU-prioriteeteista, joiden joukossa on muun muassa Suomen geopoliittinen erityisasema ja logistinen saavutettavuus. Mukana RT:n vierailuilla oli lisäksi Päivi Wood, joka hiljattain aloitti EK:n EU-asioiden johtavana asiantuntijana ja joka on jo aiemmassa tehtävässään aktiivisesti vaikuttanut liikenneinfrakysymyksissä.
RT:n hallituksen ja johdon kaksipäiväinen vierailu EU:n ytimessä konkretisoi sen, millä kaikilla tavoin EU:sta tuleva sääntely heijastuu suoraan rakennusalan yrityksiin pk-sektoria myöten. RT:n uudella strategiakaudella onkin entistä suuremmassa roolissa vahva vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon myös EU-tasolla.
Teksti ja kuvat: Merja Vuoripuro
