Suurimpien kaupunkien elinkeinoasioista vastaavat viranhaltijat ja johtavat poliitikot ovat yleisellä tasolla tyytyväisiä siihen, kuinka kaavoitus tukee kaupunkien elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämää. Haasteita liittyy etenkin kaavoitusprosessin kestoon, täydennysrakentamisen esteisiin ja kaavavalituksiin. Kuntapäättäjien näkemyksiä kartoitettiin Rakennusteollisuus RT:n ja Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Raklin teettämillä haastatteluilla ja kyselyllä.
Kaavoituksen toimivuus kaupunkien elinkeinotoiminnan näkökulmasta jakaa elinkeino- ja kaupunkisuunnittelujohtajien mielipiteitä. Useimmat haastatelluista kuitenkin kokivat, että elinvoimakysymykset otetaan hyvin huomioon kaavoitusta ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa. Kyselyssä 86 prosenttia vastaajista katsoi kaavoituksen tukevan tällä hetkellä kaupungin elinvoimaisuutta ja elinkeinotoimintaa vähintään jokseenkin hyvin.
Yksityinen sektori avuksi resurssipulaan
Suurimmaksi uudistustarpeeksi nousi kaavoituksen sujuvoittaminen ja nopeuttaminen. Tähän yhdeksi ratkaisuksi nähtiin ulkopuolisen kaavoitusosaamisen ja niin sanotun kumppanuuskaavoituksen hyödyntäminen.
”On puusilmäisyyttä tukeutua vain omaan työvoimaan, sillä yksikin irtisanoutuminen aiheuttaa aina kahden vuoden resurssivajeen toiminnassa”, eräs vastaajista toteaa.
Kaavoituksen resurssivajeesta kärsivillä kaupungeilla olisi selkeästi tarvetta yksityisten toimijoiden työlle. Yli neljä viidestä kyselyyn vastanneesta oli sitä mieltä, että kaupungin kannattaisi hyödyntää enemmän yksityisten toimijoiden resursseja kaavoituksessa.
”Yksityinen puoli tekee jo selvitys- ja vaikuttavuusarviointeja. Myös kaavoitusprosessin läpiviemiseen pitäisi käyttää enemmän kumppaneita”, yksi vastaaja viestittää.
Osa vastaajista suhtautui myönteisesti myös siihen, että kaupungit antaisivat palvelulupauksen kaavoitusprosessien sujuvoittamiseksi.
Valitukset torppaavat hankkeita ja investointeja
Puolet kyselyyn vastanneista nosti täydennysrakentamisen esteet ja hidasteet haasteiksi kaupunkien rakentamisessa ja kaavoituksessa elinvoiman näkökulmasta. Tämän merkitys nousee jatkossa entisestään, kun valtaosa rakentamisesta kohdistuu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään eikä uusille alueille.
Kolmas merkittävä kitkatekijä ovat valituksista aiheutuvat viivästykset. 77 prosenttia vastaajista piti valituksista syntyvää haittaa jokseenkin tai erittäin merkittävänä. Eniten haittaa he näkivät koituvan kunnan elinvoimaisuudelle ja paikalliselle elinkeinoelämälle. Lisäksi kunta menettää veroeuroja ja investointeja. Poliittisten vaikuttajien mielessä korostuivat myös kuntalaisille koituvat haitat ja kunnan asuntotuotannon hidastuminen.
Valituksissa erityisen ongelmalliseksi koettiin, että osa niistä on perusteettomia ja ne vaikuttavat tyypillisesti kohdistuvan keskimääräistä merkittävämpiin hankkeisiin.
”Valitusoikeus kunnallisessa päätöksenteossa, mukaan lukien kaavoitus, pitäisi rajata vain asianosaisille. Jos valitusoikeus kuitenkin halutaan pitää nykyisen laajuisena, pitäisi hallinto-oikeuksien resursseja lisätä niin, että valitukset saataisiin käsiteltyä enintään kolmessa kuukaudessa. Nykymalli halveksii demokraattista päätöksentekoa ja johtaa valtavaan tehottomuuteen”, kyselyyn vastannut henkilö toteaa.
Aula Research toteutti Rakennusteollisuus RT ry:n ja Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n toimeksiannosta selvityksen, jossa kartoitettiin suurimpien kuntien elinkeinoasioista vastaavien viranhaltijoiden ja johtavien poliitikkojen näkemyksiä kaavoituksesta ja sen tulevaisuudesta. Selvitys toteutettiin kyselynä ja laadullisin haastatteluin Suomen kymmenessä suurimmassa kunnassa. Huhti-toukokuun aikana toteutettuun kyselyyn vastasi 22 henkilöä ja haastatteluihin osallistui elinkeino- ja kaupunkisuunnittelujohtajia Suomen suurimmista kaupungeista.
Lisätietoja
- Anu Kärkkäinen, johtaja (elinkeinoasiat), Rakennusteollisuus RT, puh. 050 337 6699
- Kimmo Kurunmäki, johtaja (yhdyskunta ja infra), Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli, puh. 050 373 6144
- Juha Vekkilä, toimitusjohtaja, Aula Research, puh. 050 352 5335
