Hyvän elämän elementit Joensuussa -seminaari keräsi yhteiskunnan eri osapuolia keskustelemaan Joensuun ja koko Pohjois-Karjalan kehittämisestä. Alueellisten aiheiden lisäksi aamupäivän puheenvuoroissa Jyri Häkämieheltä, Kari Karjalaiselta ja Aleksi Randellilta kuultiin koko kansakunnan tulevaisuuta peilaavia esityksiä.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n toimitusjohtajan Jyri Häkämiehen mukaan Suomen keskeisimmät haasteet ovat ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen turvaaminen.
”Maan talouden kannalta olennaisinta on työllisyysasteen nosto yli 75 prosenttiin. Jokainen prosentti antaa yli miljardin lisää julkiseen talouteen. Kannustinloukkuja tulee purkaa, jotta työn vastaanottaminen on aina kannattavaa. Ruotsin noin 77–88 prosentin työllisyysasteella meillä ei olisi kestävyysvajetta”, kertoo Häkämies.
Häkämies puolusti puheenvuorossaan vapaakauppaa ja työperäistä maahanmuuttoa. Hän niin ikään mainitsi EK:n tavoitteiksi panostukset peruskoulutukseen sekä TKI-panostuksien lisäämiseen. Lisäksi hänen mukaansa työn verotusta ja päivähoitomaksuja tulee keventää pitkällä aikavälillä.
Fokus ilmastotyössä ja metsässä
Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen kertoi Joensuun alueella olevan pulaa työvoimasta etenkin metalli- metsä- puu- ja rakennusalalla. Karjalainen muistutti, että yrittäjien mielestä Joensuu on toiseksi paras kaupunki, jossa yhteistyötä on kehitetty pitkäjänteisesti. Kaupungin kehittämisessä keskeistä on myös ilmastotyö.
”Joensuussa aloitettiin ilmastotyö jo 2007. Tavoite on pienentää kaupungin kasvihuonepäästöjä 60 prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Päästöjen pienentäminen on kaikkien osapuolten yhteistyötä. Jo nyt yritykset ja yksilöt toimivat ympäristö huomioiden, ja kaupungille ympäristön huomioiminen on selviytymiskeinon lisäksi markkinaetu”, toteaa Karjalainen.
Suomen metsäpääkaupunkina Joensuussa on vahva metsäosaamisen keskittymä. Olennaista on hyödyntää puun koko biomassa oikein ja vaikuttavasti. Eri rakennusmateriaalien välinen vastakkainasettelu on kaupunginjohtajan mielestä turhaa, sillä sopivin materiaali tulee valita jokaiseen kohteeseen aina tarpeen mukaan.
Kaupungit ovat kehityksen alusta ja käyttöliittymä
Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kertoi kuntien ja kaupunkien olevan rakennusteollisuudelle tärkeitä. 85 prosenttia kaikesta rakentamisesta tapahtuu kaupungeissa ja kaupunkien merkitys tulee kaupungistumisen myötä vain kasvamaan. Kaupunkien strategioilla on iso merkitys, koska paikallisella yhteistyöllä voidaan kaupunkikohtaisesti suojautua ulkopuolisilta talousvaikutuksilta. Asuntorakentamisen normalisoituminen ei paina alaa taantumaan, vaan edessä on edelleen vilkas rakentamisen vuosi.
”Infra ja saavutettavuus ovat rakennusteollisuudelle tärkeitä. Infraan panostaminen on investointia kilpailukykyyn. Nykyisin liikenteestä kerättävästä kahdeksan miljardin verotulosta vain alle kaksi miljardia palautuu takaisin. Suomen pitäisi pyrkiä palauttamaan Ruotsin mallin mukaisesti 50 prosenttia takaisin liikenneinfran kehittämiseen, koska infraan panostaminen generoi myös muuta rakentamista ja kehitystä”, linjaa Randell.
Randellin mukaan kaupungit ovat kehityksen alusta ja käyttöliittymä. Esimerkiksi ilmastokysymysten kohdalla politiikalla on tapana ylisuorittaa lyhyellä aikajänteellä, mutta pitkällä tähtäimellä alisuorittaa. Yhteisten poliittisten päätösten tulee tukea kannattavaa toimintaa maankäytön, asumisen ja liikenteen ympärille, ilmasto huomioiden.
Kimmo Anttonen Itä-Suomen aluepäällikkö
