Pitkän linjan savonlinnalainen rakennusalan yrittäjä Terho Kaskinen, 63, on Suomen uusin rakennusneuvos. Tasavallan Presidentti Sauli Niinistö myönsi hänelle arvonimen 17. toukokuuta. Kaskinen on yli 80:stä arvonimen saajasta ainoa rakennusneuvos. Koko Suomessa ei ole montaa peruskorjausalan pk-yritystä menestyksellisesti pyörittävää yrittäjää, joka on saanut tämän arvonimen. Suomen satavuotisessa historiassa on rakennusneuvoksen arvonimiä myönnetty alle 200.
Terho Kaskinen on erittäin yllättynyt ja äärimmäisen ilahtunut arvonimestä. Hän kokee sen tunnustuksena paitsi vuonna 1982 alkaneelle yrittäjyydelleen myös yrityksensä vahvasti sitoutuneelle henkilöstölle, koko peruskorjausalalle sekä itäsuomalaiselle pk-yritystoiminnalle. Usein merkittävät elinkeinoelämän arvonimet ovat menneet suurten yhtiöiden sekä konsernien ylimmille johtajille.
Kaskisen arvonimialoite lähti Rakennusmestarit ja Insinöörit AMK Ry:stä. Hakemuksen ensimmäisenä allekirjoittajana oli yhdistyksen toimitusjohtaja Hannu Järveläinen. Puollon sille antoivat Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell, Talonrakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Kim Kaskiaro sekä yhdistyksen Itä–Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen. Allekirjoittajina olivat myös Savonlinnan kaupunginjohtaja Janne Laine ja Savonlinnan ammattiopiston rehtori Jukka Mustonen.
Rakennusliike Terho Kaskinen Oy:nä tunnetun, nykyisin Kaskinen Invest Oy:nä toimivan savonlinnalaisyrityksen liikevaihto on ollut monia vuosia viiden miljoonan euron tietämissä. Viime vuonna liikevaihto oli 4,5 miljoonaa ja henkilöstömäärä noin 30. Yrityksessä on menossa pitkäjänteinen sukupolvenvaihdos omille lapsille. Sen on määrä toteutua kokonaisuudessaan parin-kolmen vuoden aikajänteellä.
Rakentaminen ja yrittäjyys kiinnostivat jo nuorena
Terho Kaskisen ura rakentajana alkoi viitoittua jo 15-vuotiaana, kun hän lähti ison puusavotan jälkeen Savonlinnaan ammattikoulun rakennusmieslinjalle.
– Myös innostus yrittäjäksi alkoi kipinöidä nuorena. Ura selkeni, kun olin käynyt ammattikoulun ja sen jatkeeksi Lahden teknillisen koulun sekä varusmiespalveluksen reserviupseerikoulua myöten. Aluksi lähdin kuitenkin nuoreksi rakennusmestariksi rakennusliike Hartelalle Helsinkiin hankkimaan työnjohtokokemusta. Siellä meni nelisen vuotta, kunnes perustin työkaverin kanssa 1982 korjausrakentamiseen pääkaupunkiseudulla keskittyvän yrityksen.
– Meidänlaisia korjausrakentamisen pk-yrityksiä ei ollut silloin vielä monia Suomessa. Pääkaupunkiseudulla alkoi kuitenkin avautua markkinoita vanhan rakennuskannan korjaamisessa, vaikka tuolloin elettiin edelleen vahvaa uudisrakentamisen aikaa kaupungistumisen myötä.
– Pärjäsimme yrityksellämme hyvin, mutta 80-luvun loppua kohti aloin miettiä paluuta kotiseudulle Savonlinnaan. Aie toteutui, kun perustin Savonlinnaan oman peruskorjausyrityksen 1988. Suuri talouslama alkoi kolkutella, mutta se oli lopulta positiivinen sysäys peruskorjaustoiminnalle. Töitä on riittänyt taloussuhdanteiden vaihtelusta huolimalla, koska peruskorjaukseen eivät suhdannevaihtelut vaikuta niin paljon kuin uudisrakentamiseen, kertoo Kaskinen.
Hän ei ole rönsyttänyt yritystään muunlaiseen rakentamiseen eikä juurikaan Itä-Savon ulkopuolelle. Asiakaskunta on vakiintunut laadukkaan työnjäljen ja luotettavan toimitusvarmuuden myötä.
– Asiakkainamme on valtion kiinteistöyhtiöitä, kuntia ja kaupunkeja, teollisuutta sekä asunto-osakeyhtiöitä. Vuosikymmenten mittaan Savonlinnan talousalue on valitettavasti hiipunut muuttotappioiden myötä. Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuslaitosyksikön menetys oli iso takaisku, mutta eivät täältä Saimaan sydämestä valot sammu. Etenkin kesäisin olemme virkeää seutua. Tulevaisuuden uskosta kertoo, että iäkkäämpää rakennuskantaa korjataan edelleen.
Rakennusalan ammatillinen koulutus lähellä sydäntä
Terho Kaskinen on ansioitunut talonrakennusalan valtakunnallisessa ja alueellisessa järjestötoiminnassa samoin kuin rakennusmestarien ja -insinöörien yhdistyksissä monilta vuosilta puheenjohtajuuksia myöten. Hän pitää erityisen tärkeänä rakennusalan ammatillisen koulutuksen turvaamista ja kehittämistä niin toisella asteella kuin korkeakoulutasollakin, jotta osaavaa kotimaista työvoimaa riittää monipuolisesti kaikenlaiseen rakentamiseen.
– Luottamustehtävät ovat olleet hienoja näköalapaikkoja talonrakennusalan kehittymiseen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Tärkeää on, että olen voinut tuoda niihin peruskorjausalan pk-yrittäjän näkemyksiä.
Terho Kaskisen eläkeikä lähestyy vuosikymmenen vaihtuessa. Rakennusalan tulevaisuuden näkymät kiinnostavat häntä yhä, vaikka luottamustehtävät ovat vähentyneet.
– Suhdanteet ja painotukset voivat vaihdella mutta aina tarvitaan uudis- ja peruskorjausrakentamista. Alalla tapahtuu paljon kehitystä ja uudistumista, minkä vuoksi se tarjoaa mielenkiintoisia ja haasteellisia työtehtäviä nuorille sekä ammatinvaihtajille. Toivonkin rakennusalan koulutuspaikkojen ja rahoituksen säilyvän myös ruuhka-Suomen ulkopuolella.
Terho Kaskisen lisääntyvän vapaa-ajan suurin haave on puutöiden teko.
– Olen varustanut puusepänverstaan kotioloihin. Haluan työstää nimenomaan puusta tarve- ja koriste-esineitä lapsilleni sekä lapsenlapsilleni. Tiedä, vaikka kokeilisin puuveneen rakentamistakin.
Teksti: Ilpo Lommi
