Logistiikan digitalisaatiostrategialla on yhtymäkohtia väyläinfrastruktuurin rakentamiseen sekä sen päivittäisestä liikennöitävyydestä vastaavaan hoito- ja kunnossapitourakointiin.
INFRA ry:n lausunto luonnoksesta logistiikan digitalisaatiostrategiaksi
INFRA ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto logistiikan digitalisaatiostrategiasta ja toteaa lausuntonaan seuraavaa:
INFRA ry:n yritysten toimialaan liittyen logistiikan digitalisaatiostrategialla on yhtymäkohtia väyläinfrastruktuurin rakentamiseen sekä sen päivittäisestä liikennöitävyydestä vastaavaan hoito- ja kunnossapitourakointiin.
Strategian johdannossa logistiikan tehostaminen kytketään ilmastotavoitteisiin.
Sivulla 12 todetaan seuraavasti: ”Tieliikenteen tavarankuljetusten siirtyminen rautatieliikenteeseen olisi päästövähennysten kannalta positiivinen suunta, mikä edellyttäneen investointeja. Esimerkiksi yhdistetyt junakuorma-autokuljetukset ovat keino vähentää tavaraliikenteen hiilidioksidipäästöjä.”
Tämä on aivan totta. Tavarankuljetusten osittainen siirtäminen rautateille tuo kuitenkin mm. ylimääräisiä lastaus- ja purkamiskustannuksia sekä investointikustannuksia rautatieverkkoon. Mikäli ilmastotavoitteiden saavuttamisesta saatavat hyödyt arvioidaan suuremmiksi kuin tavarankuljetusten rautateille siirtämisen kustannukset, on kyseessä relevantti toimenpide, jota kannattaa lähteä tavoittelemaan.
INFRA ry haluaa kuitenkin korostaa, että Suomen kaltaisessa maassa tieverkkoon perustuva kumipyöräliikenne tulee jatkossakin pysymään vallitsevana tavarankuljetusmuotona. Tämän vuoksi tulisi myös kiinnittää huomiota siihen, että yhtä lailla tieverkkoon tehtävillä parannuksilla sekä uusilla tieinvestoinneilla on huomattava päästövähennyspotentiaali.
Strategiassa esitettyjen toimenpiteiden osalta sivuilla 23 ja 24 viitataan seurantatiedon ja tien kunnon väliseen yhteyteen.
Havainto on relevantti. Päivittäishoidon, kuten liukkaudentorjunnan tai aurauksen toimenpiteiden suunnittelulla ja ajoituksella on suuri merkitys etenkin alempiasteisen tieverkon liikennöitävyyteen ja alempiasteiselta liikenneverkolta alkavien kuljetusketjujen ennakoitavuuteen.
Samoin etenkin päällystys- ja sillankorjausurakoilla saattaa olla suurta merkitystä kuljetuksen kokonaisaikaan ja sen myötä koko kuljetusketjun toimivuuteen.
Hoitourakoissa kerätään jo nyt dataa erilaisista hoitotoimenpiteistä ajan ja sijainnin funktiona. Tämän tiedon yhdistäminen logistiikan yhteiseen datapankkiin helpottaisi kuljetusten suunnittelua ja kuljetusreittien optimointia. Samoin päällystys- ja sillankorjaustöiden etenemisen reaaliaikaiset tiedot olisivat erityisen hyödyllisiä tässä suhteessa.
