Monimuotoinen työyhteisö on rakennusalan voimavara. Silti alan kyselyissä nousevat edelleen esiin syrjintä, seksuaalinen häirintä, rasismi ja epäasiallinen kohtelu. Rakennusteollisuus RT, yritykset ja henkilöstöjärjestöt haluavat rakentaa työmaille kulttuuria, jossa jokainen voi tehdä työnsä turvallisesti, arvostettuna ja omana itsenään.
Rakennusala tarvitsee kaikki osaajat
Rakennusteollisuus RT:n viestinnästä ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Merja Vuoripuro kertoo, että RT on tehnyt vastuullisuustyötä yli 20 vuoden ajan. Työturvallisuuden, harmaan talouden torjunnan ja ympäristöasioiden rinnalle ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi henkilöstön hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus.
”Työskentelykulttuurissa on käynnissä muutos. Monet yritykset ovat jo tehneet pitkäjänteistä työtä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden edistämiseksi. Niin suuret konsernit kuin pk-yrityksetkin ovat tunnistaneet, että ihmisten huomioon ottaminen ja hyvä johtamiskulttuuri ovat kilpailuetu”, Vuoripuro sanoo.
”Kyse ei ole pelkästään arvokysymyksestä. Tavoitteena on luoda johtamis- ja työskentelykulttuuria, jossa jokainen voi kokea kuuluvansa joukkoon ja tulevansa hyväksytyksi sellaisena kuin on.”
Naiset ovat edelleen rakennusalalla vähemmistö, vaikka heidän määränsä työnjohdossa, suunnittelussa, asiantuntijatehtävissä ja yritysjohdossa kasvaakin jatkuvasti. Samalla nuoret ikäluokat pienenevät ja kilpailu osaajista kiristyy. Alan on oltava houkutteleva mahdollisimman monelle.
Hyvä työmaakulttuuri on kilpailuetu
Tiedetään, että monimuotoiset työyhteisöt hyödyntävät tehokkaammin erilaisia näkökulmia, mikä näkyy päätöksenteossa, yhteistyössä ja ongelmanratkaisussa. Oikeudenmukainen työpaikka sitouttaa henkilöstöä.
”Kun työnantaja on reilu ja oikeudenmukainen sekä mahdollistaa työntekijälle osaamisen kehittämisen ja uralla etenemisen, ei yrityksestä kovin herkästi lähdetä muualle”, Vuoripuro toteaa.
Turvallinen ja yhdenvertainen työympäristö ei ole vain henkilöstöetu vaan myös liiketoiminnallinen vahvuus. Hyvät osaajat hakeutuvat yrityksiin, joissa heitä arvostetaan ja joissa työilmapiiri tukee onnistumista.
Rakennusalan tulevaisuus tarvitsee parhaat osaajat
Skanskan HR Business Partner Kaisa Kuvannon mukaan rakennusalalla ei ole varaa jättää käyttämättä kaikkea osaamispotentiaalia. Tarvitsemme osaavaa työvoimaa, joten alan on oltava houkutteleva monenlaisille osaajille, olipa kyse sitten esimerkiksi sukupuolesta, iästä tai kansallisuudesta.
”Me tarvitsemme tekijöitä. Tarvitsemme parhaat osaajat. Lopulta kyse on siitä, että jokainen tuntee kuuluvansa työyhteisöömme omana itsenään ja voi toimia omilla vahvuuksillaan. Erilaiset näkökulmat tuottavat paremman lopputuloksen ja siten asiakkaillemme erinomaisia ratkaisuja.”
Skanskassa hyvää työkulttuuria vahvistetaan eettisen ohjeiston, koulutusten sekä esimerkiksi ammatillisen käyttäytymisen pelisääntöjen avulla. ”Seuraamme aktiivisesti henkilöstökokemusta henkilöstötutkimuksilla, epäasiallisen kohtelun kyselyllä sekä State of Inclusion -mittauksilla”, sanoo Kaisa Kuvanto.
Myös alihankkijoiden edellytetään sitoutuvan yhtiön eettisiin sääntöihin. Epäasialliseen käytökseen puututaan matalalla kynnyksellä. Kuvannon mukaan kyselyiden mittaustulokset osoittavat asioiden kehittyvän parempaan.
”Yhdenvertainen kohtelu ja yhdenvertaiset prosessit ovat näissä asioissa olennaisia. Tärkeintä on aina, että asioihin puututaan.”
Kuvannon mukaan turvallinen työympäristö syntyy hyvästä johtamisesta ja yhteisistä pelisäännöistä. Osallisuuden kokemus tulee tunteesta, että on osa työyhteisöä ja että omia näkemyksiä ja työpanosta arvostetaan. ”Työyhteisön pitäisi olla sellainen, jossa ihmiset voivat tulla kuulluiksi, oppia toisiltaan ja tehdä työnsä hyvin. Sitä kautta syntyy innovaatioita, uusia toimintatapoja ja kehitystä”, Kuvanto pohtii.
Turvallinen työympäristö vapauttaa osaamisen käyttöön
Rakennusliike Lapti Oy:n Itä-Suomen aluejohtaja Noora Sokero muistuttaa, että turvallinen työympäristö ei synny pelkästään ohjeista tai toimintamalleista.
”Ratkaisevaa on ilmapiiri. Turvallisessa ympäristössä jokainen voi olla oma itsensä ja tuoda oman osaamisensa esille.”
Rakennushankkeissa onnistuminen perustuu yhteistyöhön. Työmailla tarvitaan suunnittelijoiden, työnjohdon, työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden kokemusta sekä näkemystä. Jos turvallisuuden tunne puuttuu, osa tästä arvokkaasta tiedosta voi jäädä hyödyntämättä.
Sokeron mukaan epäasiallista käytöstä ei pidä koskaan sivuuttaa. ”Se ei häviä unohtamalla, vaan alkavat vähitellen rapauttaa työyhteisöä.”
Kulttuurin muuttaminen ei aina vaadi suuria tekoja. Joskus riittää, että joku uskaltaa puuttua tilanteeseen ajoissa. ”Yleensä ei tarvita kuin yksi ainut ihminen, joka uskaltaa sanoa: Hei, tämä ei ole okei.”
Sokero korostaa myös, että henkinen turvallisuus on yhtä olennainen osa työhyvinvointia ja työturvallisuutta kuin fyysinenkin.
Hänen mukaansa hyvä työilmapiiri on kovaa valuttaa aikana, jolloin osaavista työntekijöistä käydään yhä kovempaa kilpailua. ”Hyvillä osaajilla on vaihtoehtoja. Työyhteisön ilmapiiri vaikuttaa siihen, missä he haluavat työskennellä.”
Nollatoleranssi häirinnälle ja epäasialliselle kohtelulle
Rakennusalan työyhteisöt ovat aiempaa monimuotoisempia. Se rikastuttaa työyhteisöjä, mutta korostaa samalla yhteisten pelisääntöjen merkitystä.
Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n toimitusjohtaja Diana Råman muistuttaa, että syrjintä, häirintä ja epäasiallinen käytös ovat ilmiöitä, joihin on puututtava heti.
”Jos siellä on yksikin rikkaruoho, sehän särkee ilmapiirin. Jos siihen ei puututa välittömästi, meillä on pian monta rikkaruohoa.”
Råman korostaa, että rakennusalan on puhuttava asiasta yhdellä äänellä. ”Meillä on nollatoleranssi työtapaturmiin. Nollatoleranssi täytyy saada myös epäasialliseen käytökseen.”
Puuttuminen on välittämistä
Råmanin mukaan jokaisella työyhteisön jäsenellä on vastuu puuttua epäasialliseen käytökseen.
”Puuttuminen on välittämistä. Hiljaisuus saatetaan helposti tulkita hyväksynnäksi. Siksi häiriötilanteisiin on reagoitava heti, kun niitä havaitaan. Kun todistat vierestä epäasiallista käytöstä ja olet hiljaa, silloin tavallaan itsekin sallit sen.”
Työpaikalla syntyneet kokemukset eivät jää työmaan portille. ”Niin hyvä kuin huonokin fiilis kannetaan kotiin. Kumman sinä ottaisit mukaan töiden päätyttyä?” Råman kysyy.
Hyvä työpäivä näkyy työssä jaksamisena, motivaationa ja yhteishenkenä. Huono kohtelu puolestaan vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin myös työajan ulkopuolella.
Ammattitaitoon kuuluu myös hyvä käytös
Rakennusalalla puhutaan paljon laadusta, turvallisuudesta ja ammattitaidosta. Myös hyvä käyttäytyminen kuuluu työkalupakkiin.
Diana Råmanin mielestä hyvä työmaakulttuuri rakentuu jokaisen työntekijän, työnjohtajan ja esihenkilön päivittäisistä valinnoista, tavasta kohdata uusi työntekijä, keskusteluista sekä siitä, että kykenee rohkeasti puuttumaan tilanteisiin silloin, kun jokin asia ei ole kunnossa.
”Jokainen työntekijä on yrityksen käyntikortti”, Råman kiteyttää.
Rakennamme työyhteisöjä
Rakennusala tarvitsee uusia tekijöitä, uusia näkökulmia ja uusia ideoita. Se tarvitsee nuoria, naisia ja miehiä, erilaisia osaajia ja erilaisia taustoja.
Noora Sokero muistuttaa, että rakennusala on paljon enemmän kuin yksittäinen työmaa tai rakennusprojekti.
”Ne asiat, joita täällä tehdään, vaikuttavat hyvin konkreettisesti siihen yhteiskuntaan, jossa elämme. Tiet, koulut, sairaalat ja asuinalueet syntyvät ihmisten työn tuloksena.”
Rakennusala tarjoaa mahdollisuuden nähdä oman työnsä jälki konkreettisesti. ”On hienoa havaita, kun rakennukset, asuinalueet ja tiet heräävät henkiin ihmisten kautta.”
Sokeron mukaan alalla riittää mahdollisuuksia kasvuun ja uuden oppimiseen. ”Täällä on niin paljon erilaisia urapolkuja. Jos yksi alue alkaa tuntua liian tutulta, löytyy aina uusia mahdollisuuksia kehittää itseään.”
Rakennusalan tulevaisuutta ei ratkaista yksin koneiden, materiaalien tai uuden teknologian avulla. Sen ratkaisevat ihmiset. Siksi tasa-arvo, yhdenvertaisuus, hyvä johtaminen ja toisten kunnioittaminen ovat yhtä tärkeitä kuin työturvallisuus, laatu ja ammattitaito.
Rakennamme joka päivä taloja, teitä ja yhteiskuntaa. Samalla rakennamme työyhteisöjä, joissa jokaisen pitäisi voida tehdä työnsä arvostettuna, turvallisesti ja hyvällä mielellä. Se on rakennusalan tulevaisuuden tärkein perustus.
Hyvän työmaakulttuurin 5 periaatetta
- Kohtele kaikkia arvostavasti.
- Puutu epäasialliseen käytökseen heti.
- Kuuntele erilaisia näkemyksiä.
- Luo turvallinen ilmapiiri keskustelulle.
- Muista, että hyvä käytös on osa ammattitaitoa.
Teksti Heikki Luukkonen