Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) vaatimusten on oltava jokaisen EU:n jäsenvaltion lainsäädännössä 29. toukokuuta alkaen. Ympäristöministeriön ilmoittamista noin tusinasta laki- ja asetusmuutoksesta ei kuitenkaan yksikään ehdi valmistua aikarajaan mennessä.
Suomi ei ole ainoa EU-jäsenmaa, jossa ollaan myöhässä, mutta todennäköisesti moni maa saa kaiken kuntoon aikataulussa. Jotkut irvileuat ovat repineet iloa siitä, että nyt ei voi enää sanoa, että Suomi on aina EU:n mallioppilas.
Syitä Suomen myöhästymiseen on useita, ei vähiten ympäristöministeriön hyvin vajaat resurssit laajan lakipaketin edistämiseksi. Sitä suuremmalla syyllä rakennusalan toimijoita olisi pitänyt hyödyntää valmistelussa. Me olimme tähän valmiita, lähtölaukausta ei vaan koskaan kuulunut.
Alkukesästä 2025 lausunnolla olivat käytännön kannalta ehkäpä ne tärkeimmät asetukset eli energiatehokkuusvaatimukset uudis- ja korjausrakentamiselle sekä uudet energiamuotokertoimet. Viime talven aikana nuo vielä muotoutuivat jonkin verran ja lopputulokseen voidaan olla suht tyytyväisiä.
Energiatehokkuuden kiristäminen tapahtuu aika lailla direktiivin minimilinjauksen mukaisesti, joskaan ei mielestämme materiaali- ja teknologianeutraalisti. Kun tiukennus tehtiin lämpöhäviöiden tasauslaskentaan, kaikkea talotekniikkaa ei voida ottaa laskennassa huomioon. Tästä kärsivät erityisesti massiivirakenteiset ulkoseinät.
Korjausrakentamisen osalta ikkunoiden ja ovien vaatimukset saatiin suht järkevälle tasolle, joskin vaatimukset kiristyvät enemmän kuin direktiivin edellyttämän kymmenen prosentin minimivaatimuksen verran.
Päästötön lämmitysmuoto ei oikeuta energiatehokkuudesta laistamiseen
Energiamuotokertoimien osalta ihan kalkkiviivoille saakka oli uhka, että käyttämällä päästötöntä ja uusiutuvaa kaukolämpöä olisi voinut rakentaa energiatehokkuudeltaan jopa nykymääräyksiä huonomman rakennuksen. Tämä ei onneksi toteutunut. Kaukolämmön pienempää kerrointa voi käyttää erillisen energiatodistuksen laadinnassa, mutta ei määräystenmukaisuuden osoittamisessa. Hyvä niin, että rakennusten on oltava edelleen energiatehokkaita rippumatta siitä, mikä on rakennuksen lämmitysmuoto.
Lämmitysmuodolla ja sen päästöillä on kuitenkin keskeinen rooli uudistetussa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä. Direktiivin mukaan uudet rakennukset ovat ZEB-rakennuksia (Zero Emission Building) ja koko rakennuskanta olisi pitkälti päästötön vuoteen 2050
mennessä. Määritelmän mukaan päästöttömän rakennuksen energiankulutus on erittäin alhainen ja käytönaikaiset hiilidioksidipäästöt nollassa tai negatiiviset. Muilta osin se ei ota kantaa rakennuksen hiilijalanjälkeen.
Ympäristöministeriöllä on vielä edessään iso työ jäljellä olevien lakimuutosten loppuun viemisessä. Näillä näkymin ensi syksynä eduskunnan käsiteltävänä on lainsäädäntöä, joka koskee energiatodistuksia, aurinkoenergiaa, sähköautojen latauspisteitä, taloautomaatiota, pakkokorjauksia ja paljon muuta.
Olemme jo alustavasti tehneet ehdotuksen uuden lainsäädännön voimaantulon ajoittamisesta siten, että muutokset aiheuttaisivat mahdollisimman vähän sekaannusta. Toiveenamme on, että korjausrakentamisen määräykset, uudet energiamuotokertoimet ja uudet energiatodistukset tulisivat voimaan vuoden 2028 alusta.
Katso myös
Jani Kemppainen
Päällikkö, tekniset määräykset ja lainsäädäntö ja laatu
jani.kemppainen@rt.fi +358 40 541 8090Talonrakennusteollisuus ry
Kirjoita kommentti