Hallitus julkisti 15.3. Suomen kestävän kasvun ohjelman eli Suomen kansallisen suunnitelman EU:n elpymisrahojen käytöstä. Ohjelmassa esitetään 2,1 miljardin euron elvytyspanostuksia, joista suurin osa kohdennetaan vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja TKI-ohjelmiin.
Nyt julkistetun ohjelmaluonnoksen mukaan rakennettuun ympäristöön kohdistetaan suoraan noin 250 miljoonaa euroa, mikä vastaa lähes 12 prosenttia koko ohjelmasta. Rakennetun ympäristön osalta merkittävimpiä kokonaisuuksia ovat digirata-hanke eli rautatiejärjestelmän digitalisointi (85 miljoonaa), öljylämmityksestä luopuminen (70 miljoonaa) sekä uusi investointiohjelma kiinteistö- ja rakentamisalalle (40 miljoonaa), jolla vauhditetaan alan ilmastotoimia. Tämän lisäksi ohjelmassa on tunnistettu kiertotalouden laajat mahdollisuudet rakennusalalla. Näiden rahoittamisesta päätetään kuitenkin myöhemmin.
”Yritysvetoinen investointiohjelma ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi on selkeä parannus aikaisempaan. Ohjelman panostusten myötä rakennusalalle saadaan lisäpotkua ja -resursseja. Hallituksessa on selvästi ymmärretty, kuinka merkittävistä asioista rakennetussa ympäristössä on oikeasti kyse”, toteaa Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.
Kiinteistö- ja rakentamisalan merkitys koko Suomen kannalta on huomattava. Rakennettu ympäristö työllistää joka viidennen suomalaisen työllisen, eli jopa yli puoli miljoonaa suomalaista. Rakennettu ympäristö vastaa 20 prosenttia maamme BKT:sta ja rakennusinvestointien osuus kaikista Suomen investoinneista on liki 60 prosenttia. Vähäinenkin investointitason lasku rakennussektorilla tekee ison loven koko kansantalouden investointeihin ja vaikuttaa koko Suomen kasvumahdollisuuksiin.
”Rautateiden kulunvalvonnan digitalisaatio eli digirata-hanke mahdollistaa vihdoin ratakapasiteetin lisäämiseen ja nopeuttaa tulevaisuudessa ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tämän jälkeen hallituksen on tehtävä päätökset yhteysvälien parantamisesta ja suurista raidehankkeista. Tällaiset investoinnit maksavat itsensä monin kerroin takaisin”, Randell korostaa.
Tällä hetkellä rakennettu ympäristö myös tuottaa 38 prosenttia Suomen hiilipäästöistä sekä vastaa 42 prosentista maamme energiankulutuksesta. Vähähiilisen rakennusteollisuuden tiekartta osoittaa, että suurin päästövähennyspotentiaali löytyy olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa ja lämmitysmuotojen uudistamisessa. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen sekä öljylämmityksestä luopuminen ovat molemmat vaikuttavia tekoja, niin ilmaston, työllisyyden kuin taloudenkin näkökulmasta.
”Hallitus on tunnistanut rakennusalan suuren potentiaalin ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta ja nosti esiin esimerkiksi sementtiteollisuuden kiertotalousmahdollisuudet ohjelmassaan. Nyt esitetyn ohjelman lisäksi valtiovallalta kaivataan vielä suurempia panostuksia ja määrätietoisia tekoja rakennetun ympäristön kehittämiseksi. Yksityiset toimijat ovat jo vieneet alaa vauhdilla eteenpäin. Vielä tarvitaan julkista valtaa tukemaan tätä työtä.”
”Vaikka ohjelmaluonnos on monella tapaa positiivinen ja mahdollisuuksia korostava, jää monen kokonaisuuden kohdentuminen ja hyödyntämismahdollisuus vielä epäselväksi. Ohjelman jatkovalmistelussa on huolehdittava siitä, että rahoitusta on tarjolla aidosti vaikuttaviin investointeihin, kuten yrityslähtöisten innovaatioiden edistämiseen. Tämä on keskeistä vihreän siirtymän ratkaisujen syntymisen ja kilpailukyvyn kannalta”, Aleksi Randell päättää.
Lauri Pakkanen yhteiskuntasuhdepäällikkö (vanhempainvapaalla 15.5. alkaen)
