Esityksessä uudeksi alueidenkäyttölaiksi on useita uusia elementtejä kaavoituksen ja prosessien sujuvuuden edistämiseksi. Myös valitusoikeuden säännöksiä uudistetaan.
RT on antanut kesällä lausuntonsa hallituksen esityksestä koskien uudistettua alueidenkäyttölakia. Nykyinen alueidenkäyttölaki pohjautuu maankäyttö- ja rakennuslakiin ja sisältää säännökset kaavoituksesta ja kaavoitusmenettelystä. Lakiesitys on menossa eduskuntaan talven aikana.
Maanomistajan aloiteoikeus ja yhteistyökaavoitus kirjataan lakiin
Alueidenkäyttölakiin on tulossa uudet säännökset maanomistajan asemakaavaa ja yleiskaavaa koskevasta aloiteoikeudesta. Kunnan on vastattava maanomistajan aloitteeseen 4 kuukauden määräajassa. Aloiteoikeus aktivoi maanomistajia edistämään erityisesti toteuttamiskelpoisia täydennysrakentamishankkeita.
Lisäksi lakiin kirjataan säännökset kaavan laatimisesta kunnan ja maanomistajan yhteistyönä. Päätös yhteistyökaavoituksesta tehdään kunnassa, kunta ohjaa kaavoitusta ja tekee päätöksen kaavasta. Kumppanuuskaavoitus on ollut tähänkin saakka mahdollista, mutta kirjaus lakiin selkeyttää käytäntöä.
Esimerkiksi Espoon Niittykallion kaava on käynnistynyt maanomistajan aloitteesta ja kaupunki edisti hanketta koska halusi kehittää Niittykummun metroaseman ympäristöä. Asemakaava on myös laadittu yhdessä maanomistajien kanssa. Hankkeessa saatiin uusi tiivis asuinrakennusalue metron läheisyyteen. Kunta sai merkittävät maankäyttömaksut, joilla rahoitettiin alueen kunnallistekniikkaa ja rakentamisesta syntyi valtiolle verotuloja.
Kunnille uusi velvoite arvioida rakentamisen kustannusvaikutuksia kaavoituksessa
Lakiin on myös lisätty kaavoittajalle velvoite arvioida asemakaavaa laadittaessa kaavaratkaisujen taloudelliset vaikutukset rakentamisen kustannuksiin, jotka kohdistuvat nimenomaan hankkeen toteuttajille. Kaavaratkaisut voivat pahimmassa tapauksessa olla taloudellinen este hankkeen toteuttamiseksi. Esimerkiksi Rakli on laatinut selvityksen kaavamääräysten kuten auto- ja pyöräpysäköinnin ja yhteistilavaatimusten kustannusvaikutuksista, joita kaavoittajat voisivat työssään hyödyntää. RT pitää uutta säännöstä erittäin tarpeellisena lisäyksenä.
Asemakaavavalituksissa mennään Ruotsin malliin
Jatkossa yleiskaavasta voivat edelleen valittaa kaikki kunnan jäsenet. Asemakaavan osalta tilanne muuttuu eikä kaikilla kunnan jäsenellä olisi enää valitusoikeutta. Yleiskaavaan perustuvasta asemakaavapäätöksestä valitusoikeus perustuisi asianosaisuuteen eli siihen vaikuttaako kaava jonkun oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Yhteisöjen kuten paikallisten yhdistyksien valitusoikeuden edellytyksenä on, että yhdistys on tehnyt muistutuksen kaavaehdotuksesta, joskin laissa on kuitenkin muistutusvelvoitteesta kolme poikkeustilannetta.
Valitusoikeusjärjestelmän voidaan katsoa olevan jatkossa vastaava kuin Ruotsissa on nykyisin käytössä. Siksi Suomen uusi, vastaava malli täyttäisi myös kansainvälisten sopimusten ja EU-oikeuden vaatimukset.
Tuulivoimarakentamisen säännökset tiukkoja – vaadittu vähimmäisetäisyys asutuksesta ongelmallinen
Tuulivoimaa koskeva rakentamislupa voidaan lähtökohtaisesti hakea yleiskaavaan perustuen. Jos tuulivoima-aluetta ei ole osoitettu maakuntakaavassa, on tuulivoiman etäisyys asutuksesta oltava kuitenkin vähintään kahdeksan kertaa tuulivoimalan kokonaiskorkeus. Vähimmäisetäisyyttä ei tarvitse noudattaa, jos kaikki vastaavalla etäisyydellä sijaitsevat maanomistajat ja maanvuokraoikeudet haltijat antavat tuulivoiman rakentamiseen kirjallisen suostumuksensa. RT ei pidä esitystä tuulivoiman sääntelystä tarkoituksenmukaisena.
Katso myös
Lisätietoja
Anu Kärkkäinen
Johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
anu.karkkainen@rt.fi +358 50 337 6699Talonrakennusteollisuus ry