Suomen napa jatkaa kasvuaan

Vaikka korona kuristaa, kasvu jatkuu. ”Investointikehys on jäänyt ahtaaksi, joten sitä on tarkoitus kasvattaa sadalla miljoonalla eurolla”, Vantaan kaupunginjohtaja sanoo.


Teksti:
Sari Okko  Kuvat: Vantaan kaupunki

Suomen neljänneksi suurin kaupunki on yksi Suomen suurimmista koronaiskun vastaanottajista. Lentoliikenne on pudonnut noin 90 ja rahtiliikenne noin 70 prosenttia. Kun aiemmin kaupunkiin laskeutui päivässä 60 000 henkilöä, nyt vastaava luku on 700. 

”Lento- ja muun liikenteen supistumisella on huomattava vaikutus muun muassa matkailu- ja ravitsemusalaan. Vantaan lentokentän lähellä on Suomen suurin hotelli ja toinenkin oli suunnitteilla, mutta nykytilanteen takia investointi on siirtynyt hamaan tulevaisuuteen”, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen kertoo.

Rakentaminen on silti pitänyt pintansa. Viime vuonna valmistui 2917 uutta kotia. Asetettu 2600 asunnon tavoite siis ylitettiin. Ennätys tehtiin vuonna 2019, jolloin rakennettiin 5014 uutta asuntoa. Tekemistä riittää edelleen, sillä 3917 uutta rakennuslupaa on jo myönnetty viime vuonna.

Lähellä ihmisiä, yrityksiä ja luontoa 

Vantaan väestömäärä on kasvanut neljän viime vuoden aikana noin 5000 henkilöllä vuodessa. Viime vuonna kasvu hidastui, mutta koronasta huolimatta väkimäärä kasvoi 3500 henkilöllä.

”Vantaan suuri menestystarina liittyy liikenneyhteyksiin, jollaisia ei ole missään muualla. Vantaa on Suomen napa, jossa pääsee ja jota kautta pääsee helposti mihin tahansa. Vantaalle myös yritysten on helppo tulla: meillä on tilaa rakentaa ja palvelut ovat kunnossa”, Viljanen kiteyttää.

Erityisiin valttikortteihin kuulu luonto, johon jokaisella vantaalaisella on vain 300 metrin matka. Tästä läheisyydestä aiotaan Viljasen mukaan pitää kiinni, vaikka kaupunki on jo vuosia kasvanut Suomen kaupungeista ripeimmin. Nyt kasvu tiivistyy uusien alueiden rakentamisen sijaan sisäänpäin.

Laajaa ja kestävää kehittämistä

Jos Vantaalla rakennetaan vilkkaasti uutta, kaupungissa tehdään paljon myös purkavaa täydennysrakentamista. Uudistumisen voimasta kertoo muun muassa valtakunnallinen Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n myöntämä kaupunkikeskustapalkinto 2019. 

”Saimme palkinnon ennakkoluulottomasta, rohkeasta ja harvinaisen laaja-alaisesta kehittämistyöstä, jota tehdään samaan aikaan kahdeksalla alueella: Kivistössä, Aviapoliksen alueella, Tikkurilassa, Jokirannassa, Kuusijärvellä, Korsossa, Koivukylässä ja Myyrmäessä”, Viljanen iloitsee.

Uusia jätti-investointeja edustaa Vantaan ratikka, joka vahvistaa joukkoliikennettä ja kaupungin kestävää kasvua. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, pikaraitiotie liikuttaa noin 82 000 matkustajaa päivässä vuonna 2028. Valtio on myöntänyt 400 miljoonan euron hankkeelle 30 prosentin tuen suunnitteluvaiheeseen.

Helmikuussa Viljanen kuvaili Helsingin Sanomille, miten puhelin alkoi soida yhä tiuhemmin rakennuttajien ja investoijien kiinnostuessa hankkeesta. ”Viikon aikana olen keskustellut kahden eri investorin kanssa, jotka kaavailevat isoja, siis korttelin kokoisia hankkeita. Heille on olennaista etsiä paikkoja ratikkareitin varrella”, hän kertoi lehdessä.

Investointikehys laajenee

Viime vuonna Vantaa investoi katuihin, puistoihin ja toimitiloihin yli 100 miljoonan euron edestä. Kokonaisinvestoinnit olivat yhteensä 144 miljoonaan euroa. Yksityisistä investoinneista ei ole tarkkaa lukua, mutta koronan takia niidenkin määrä putosi.

”Monia hankkeita peruuntui tai siirtyi, kun elinkeinoelämä meni selviytymismoodiin. Syksyllä pitkäaikaistyöttömyys lähti kasvuun, mikä kirpaisi erityisesti maahanmuuttajia ja nuoria, joiden molempien työttömyys kasvoi sadalla prosentilla.” 

Vaikka elvytettävääkin riittää, tulevaisuus kertoo kasvusta. ”Neljä vuotta sitten päätimme, että omat investoinnit eivät saa ylittää 500 miljoonaa euroa. Nyt investointikehys on jäänyt ahtaaksi, joten seuraavalla valtuustokaudella olisi perusteltua nostaa investoinnit 600 miljoonaan euroon.”

Vantaa 2020 

  • Asukasluku: 237 000
  • Nettoinvestoinnit: 143 M€
  • Vuosikate: 167 M€
  • Tulos: 55,1 M€
  • Taseen ylijäämä: 459 M€
  • Taseen loppusumma: 2054 M€
  • Veroprosentti: 19 %
  • Lainamäärä: 3618 € / asukas
  • Työttömyys: 14,7 %
  • Pääelinkeinot: tukku- ja vähittäiskauppa, kuljetus- ja varastointi, teollisuus, hallinto- ja tukipalvelut

Slogan: Rohkea ja rento Vantaa

Juttu on osa Infra-lehden 1/2021 kuntakokonaisuutta.  

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä