Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen Piirin hallitus sai neljä uutta jäsentä 2025. Vuoden ensimmäisessä kokouksessa vanhat jäsenet toivottivat uudet tervetulleiksi ja odottivat uusia avauksia ja ajatuksia toimintaan.
Talonrakennusteollisuuden Itä-Suomen Piiri ry:n 1.1.2025 aloittaneet hallituksen jäsenet:
Jari Huttunen, aluepäällikkö, YIT Rakennus Oy
Jari on ollut YIT:llä vuodesta 2008. Ura alkoi työmaamestarina ja Jari vastasi laatu- ja työturvallisuusasioista viisi vuotta. Projektinhallinnassa vierähti myös puoli vuosikymmentä. Myös työpäällikön työt tulivat tutuiksi ennen rakennuttajapäällikön tehtäviä.
Aluepäälliköksi Jari nousi tuotantopäällikön paikalta. Uraa on leimannut vahva kehittäjän näkökulma: ”Periksiantamattomuus on kehittämisessä tärkeää, koska asioista pitää jaksaa pitää sitkeästi kiinni, eikä luovuttaa.”
Jari peräänkuuluttaa positiivisuutta ja uskoo gryndiin myös haastavan ajan keskellä.
Jarin mukaan hankeasiakirjat työllistävät nyt normaalia enemmän, koska yleisiä sopimusehtoja ei kunnioiteta ja vaatimustaso on noussut. Nykyiset tehtävät haastavat ajattelemaan laajemmin: ”Koko ajan asiakkaan näkökulmaa pitää ymmärtää enemmän ja olla rakentava johtaja ihmisten kanssa. Olemme palveluammatissa.”
”Tulos ratkaisee loppupelissä”, Jari myöntää. ”Uudistuminen on tärkeää, koska se turvaa kilpailukyvyn. Ihminen on luonnostaan laiska, mutta laiskuudessa piilee myös tehokkaammin tekemisen siemen”, Jari pohtii. Jari on koko ajan vahvempi yhteistyön tekijä ja haastaa itseään laajempaan ajatteluun: ”Rakennusalan edun ajaminen onnistuu vain yhdessä, yksin ei kukaan pärjää.” Jari haluaa rakentaa laajempaa luottamusta ja pureutua asioiden juurisyihin, mihin Talonrakennusteollisuuden hallitustyöskentely antaa erinomaisen mahdollisuuden.
Vapaa-ajallaan Jari urheilee ja liikkuu luonnossa monipuolisesti. Hiihtokilometrien tavoite on 1000 km talvessa. Mökkiprojekti on jo valmis ja syksyisin Jari suuntaa metsälle ja marjaan. Perhe-elämä neljän lapsen kanssa vie paljon aikaa, 12-, 10- ja 7-vuotiaat pojat pitävät harrastuksineen kiireisenä ja 2-vuotias tyttö on perheen silmäterä. Nukkuminen on tärkeää ja koko perheen hyvinvointi nojaa ajoissa nukkumaan menoon. ”Jaksaminen on kuitenkin kaiken pohja, jolle yhteiskunnallinen vaikuttaminenkin nojaa”, lopettaa Jari.
Ville Kettunen, toimitusjohtaja, Jalon Rakentajat Oy
Villellä on vahva konsernitausta ja poikkeuksellisen monipuolinen työhistoria. Työt alkoivat Skanskalla työmaamestarina 2003, joka oli vielä laman jälkeistä aikaa. Skanskalla kului 13 vuotta erilaisissa tuotannon tehtävissä. Carlsonin rakennuttajapäällikön tehtävissä kului neljä vuotta, joiden aikana Kuopion keskustaan rakentui näyttävä Iso-Cee. Lemminkäisen hankekehityspäällikön toimi alkoi 2015, jolloin toimialueena oli Jyväskylä, Kuopio ja Joensuu. YIT:n ja Lemminkäisen yhdistyessä YIT:hen Ville toimi Lemminkäisellä aluejohtajana. YIT:ltä Ville siirtyi Lehdolle vastaamaan julkisista hankkeista koko Suomessa pörssiyhtiön ylimmässä johdossa.
Kriisiytyvästä Lehdosta kutsu kävi Jalon Rakentajien toimitusjohtajaksi elokuussa 2020. Tänä päivänä Ville toimii myös Jalon Uusimaa Oy:n toimitusjohtajana ja on molempien yhtiöiden osakas.
”Uudenmaan markkinan toimintamallien näkeminen antaa minusta parhaan näkökulman koko rakennusalan markkinaan ja toimintaan. Uudellamaalla asiat tapahtuvat Suomessa ensiksi ja valuvat siltä maakuntiin. Rakennusalan aliurakointiaste on noussut ja kovan luokan tekijöitä on yhä vähemmän. Omista hyvistä työntekijöistä on pidettävä kiinni ja myös vaikeina aikoina on pystyttävä lupaamaan töitä jatkoa. Nyt Jalonin työkanta on vahva, suurimpana euromääräisenä hankkeena Pirtin koulu”, Ville kiteyttää.
Ville haluaa tuoda vaikuttamistyöhön oman kokemuksen ja kyvyn toimia vaikeissa tilanteissa. Rakennusala on vaikeuksissa, joiden ratkaisuun Ville on urallaan tottunut: ”Vaikeat ajat pystyy kääntämään myös kehitykseksi, kuten meillä Jalonissa ollaan tehty.”
Vapaa-aikansa Ville viettää perheen parissa. Talvella lumilautailu liikuttaa ja padel kuuluu myös harrasteisiin. ”Lenkille pitää myös päästä palautumaan. Nuorempana töistä oli vaikeampi päästä irti, mutta nyt osaa jo nukkua yön yli ja aamulla asiaan löytää usein uusia näkökulmia”, Ville kiteyttää. Villestä Itä-Suomen hallitus saa kokeneen ja sanavalmiin rakentajan, jolla on paljon annettavaa alan kehittämiseen.
Harri Hassinen, toimitusjohtaja, Pohjolan Purkutyö Oy
Harri kasvoi yrittäjäperheessä, koska vanhemmilla oli kyläkauppa Ilomantsin lähellä. Kyläkaupan asiakaslähtöisyys oli tärkeä kasvuympäristö nykyisiin töihin. Harri valmistui LVI-puolelta ja meni aluksi töihin Karelia-Upofloorille, jossa meni viisi vuotta. Isä perusti Pohjolan Purkutyön 2003, josta Harri osti puolet 2008. Alkuvuodet menivät työnjohdossa ja toimitusjohtajana Harri aloitti 2020.
Liiketoiminnassa yhteishengen luominen, yhteistoiminta ja sovittelu ovat keskiössä. Harri pyrkii pitkiin asiakassuhteisiin lapsuuden kasvuympäristön kannustamana.
”Ongelmanratkaisua töissä riittää, mutta hyvin harvoin tarvitsee olla napit vastakkain. Asiat pyritään ratkaisemaan jo ennen kärjistymistä”, Harri kuvaa toimintatapaansa.
Harri ei ole etsimässä ihmisistä vikoja, vaan näkee positiivista kaikissa: ”Kukaan ei ole täydellinen ja jokainen on jossain toista parempi. Työntekijöiden ja tilaajien tyytyväisyys on myös tärkeää.” Harrilla on laaja tuttavapiiri ja hän on laajasti pidetty yhteistyön rakentaja.
Harrilla on uusioperhe oman pojan ja puolison kahden lapsen kanssa. ”8-vuotiaasta pojasta on saanut jo kaverin metsälle ja kalaan, talvella pilkitään ja kesällä liikutaan ja kalastetaan yhdessä”, Harri kertoo ylpeänä. Harrastuksista Harri hakee rauhaa: ”Hetki jäällä palauttaa, vaikka kalaa ei tulisikaan.” Pojan salibandyharrastus vie aikaa, mutta tarjoaa myös vastapainoa vaativalle työlle. Harrilla on monipuolinen kestävyysurheilutausta ja triathlon houkuttelisi uutena haasteena tulevina vuosina.
Hallitustyöltä Harri odottaa oppia ja uusia asioita. Hän lupaa tuoda oman näkemyksensä esille ja täydentää hallitusta ainoana purkuliikkeen edustajana: ”Ympäristöasiat kehittyvät nyt kovaa vauhtia ja niissä purkuliikkeillä on jo hyvää osaamista, josta talonrakentajat voivat myös ottaa oppia.”
Juha Kuparinen, yksikönjohtaja, Peab Oy
Juha tuo Itä-Suomen hallitukseen valtavasti kokemusta. Juha valmistui 1989 Joensuusta rakennusinsinööriksi. Työura alkoi Helsingistä Polar Rakennusosakeyhtiöllä, jossa vierähti vajaa 10 vuotta mm. työnjohtajana. Skanskan ostettua Polarin Juha siirtyi NCC Puolimatkalle. NCC:llä kolme ensimmäistä vuotta kuluivat Helsingissä mm. kehityspäällikön toimessa. Keväällä 2002 Juha sai siirron Kuopion ja Joensuun yksikön johtajaksi, jossa vierähtikin vuosikymmen. Peab kutsui Juhan perustamaan yksikköä Kuopioon Ikean urakan jälkeen keväällä 2012.
Yksikön kasaaminen alkoi aivan nollasta ja on kasvanut Juhan johdolla kolmessatoista vuodessa enimmillään yli 25 miljoonaa vaihtavaksi kolmenkymmenen hengen yksiköksi.
Juhan tavoite on tehdä asiat hyvin ja kannattavasti: ”Tavoitteisiin ollaan päästy ja asiakaspalaute on ollut erinomaista. Takuuasioita on ollut vähän ja niiden hoitoon on panostettu paljon. Toimintaa tukee ISO-sertifikaatit, joiden mukaan toimimalla syntyy kokonaisvaltaisesti laadukas lopputulos.”
Hallituksessa Juha aloittaa haastavaan aikaan: ”Rakentamislain alaa sujuvoittava vaikutus on saatava käytäntöön. Taksonomia ja hiilijalanjäljen laskenta muuttavat toimintaa. Kilpailun reiluus ja rehtiys ovat tärkeitä samalla kun ASO-rakentamisen alasajo on iso muutos asuntorakentamiseen. Aran tulevaisuus huolettaa myös.”
”Myös rakennuttajien ja suunnittelijoiden osaamisesta on huolta, koska moni kovan luokan ammattilainen jää eläkkeelle. Moni asia lähtee jo kaavasta ja esimerkiksi ylimpien kerrosten sisäänvedot ovat aina riskirakenne, jota ilmastonmuutos pahentaa. Myös autopaikkanormi ohjaa nykyisin liikaa asuntorakentamista. Viranomaisprosessien sujuvoittamiseen Itä-Suomessa on pystyttävä vaikuttamaan, jotta investoinnit saadaan liikkeelle, eivätkä ne valu muualle Suomeen”, jatkuu kokeneen rakentajan lista rakennusalan haasteista.
Vapaa-aikanaan Juha perhokalastaa ja metsästää myös poikiensa kanssa. Metsästysseuran puheenjohtajuus on myös tärkeä luottamustoimi. Läpi vuoden jaksamista tukee myös jääkiekko, jota on ohjelmassa 2–3 kertaa viikossa. 2-vuotias beagle Unto järjestää myös ohjelmaa ja pitää liikkeessä. ”Rakennusurakointi on todella vaativaa ja yksikönjohtajan työ 24/7-hommaa, jossa omaan jaksamiseen on keskityttävä, että ajatukset saa edes hetkeksi pois rakentamisesta”, Juha toteaa lopuksi.
