Soittokierros rakennusliikkeiden vastuuhenkilöille antaa tämän hetken suhdannenäkymiin vastauksia, jotka jo tiedämmekin: ”Hiljaista on.” Rakennusalan työtilanteissa on suuria alueellisia eroja. Jossain päin Suomea hankkeet ovat tiukassa, jossain on jo havaittavissa piristymistä.
”Täältä on lähdettävä hankkeiden perään”
”Ei minkäänlaista valoa tunnelin päässä”, räväyttää Antti Lipsanen, tänä vuonna 75 vuotta täyttävän Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n toimitusjohtaja.
”Yrityksemme markkina-alue on sen verran laaja, että aina siellä jotain tapahtuu. Silti tarjouspyyntöjen ja kilpailujen määrät ovat hyvin raadollisia.”
Julkisten tilojen sekä liike- ja teollisuustilojen rakentamiseen keskittyneen, Pieksämäen Naarajärvellä pääkonttoriaan pitävän ja valtakunnallisesti toimivan rakennusliikkeen pitkä taival antaa näköaloihin perspektiiviä. Lipsasen mukaan vastaavaa aikaa ei ole nähty sen historiassa. Aina on kuitenkin selvitty.
Samat ovat fiilikset Joensuussakin. ”Pohjois-Karjalassa on paljon hiljaisempaa kuin 90-luvun laman aikaan”, Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen tietää, 40-vuotiseen kokemukseen nojaten.
”Urakat ovat työn takana”, hän myöntää. Pääasiallisesti Itä-Suomen uudis- ja saneerauskohteiden urakointiin keskittynyt rakentaja on monen muun rakennusalan toimijan tapaan joutunut turvautumaan lomautuksiin. ”Jos liikevaihtoa vähääkään haluaa pitää yllä, on täältä lähdettävä hankkeiden perään, sinne missä töitä on tarjolla. Vaihtoehtoja ei ole.”
”Ei kaikki perheelliset etelään lähde. Työnjohto, firman luottotoimihenkilöt pitää kuitenkin olla mukana omasta takaa.”
”Valonpilkahduksia”
Rakennusalan työtilanteissa on suuria alueellisia eroja. Kasvukeskuksissa vetovoimaa tuntuu riittävän. Sykettä on syntynyt Suomen länsirannikolle, toivonkipinät Kainuuseenkin. Mutta Itä-Suomi, se vaan uinuu.
”Ei ole juurikaan peruskorjauksia eikä uudisrakentamista. Asuntokauppa ei käy ja asuntorakentaminen ihan nollassa”, Eero Reijonen luettelee. ”Isänmaallisuuskin on vähän kadoksissa”, Reijonen ripittää valtakunnan päättäjiä, kuntasektoria sekä finanssialaa. ”Nyt olisi aika herätä, tehdä jotain”. Hän perää vastuuntuntoa päättäjiltä. ”90-luvun laman aikaan sentään vielä rakennettiin vuokrarivitaloja.”
Urakoidessaan Etelä-Suomessa Reijonen on havainnut kuitenkin pientä piristystä: ”Hyvin pientä liikehdintää”, hän lausuu ja odottaa sitä samaa Itä-Suomeenkin, vaikka vihreän siirtymän hankkeiden, datakeskusten tai tuulivoima- ja sähköverkkohankkeiden muodossa.
Pasi Pitkänen, KUMONI Oy:n hallituksen puheenjohtaja, on Reijosen tavoin tunnistanut merkkejä matalasuhdanteen kierteen päättymisestä: ”Jotain pientä orastavaa on lähdössä.”
”Asuntorakentaminen on ollut niin huonoissa kantimissa, että onko koskaan ollut näin huono tilanne”, Pitkänen pohtii. ”Sen sijaan korjausrakentamisessa on kohtuudella ollut töitä koko ajan.”
Onko rakentaminen piristymässä?
Lujatalo Oy:ssä on huomattu käytettyjen asuntojen kaupan hieman vilkastuneen. ”Se onkin edellytyksenä, että uudisasuntokauppa ja kovan rahan uudisasuntojen kohteiden rakentaminen lähtee liikkeelle”, Lujatalo Oy:n toimialajohtaja Heikki Jalkanen toteaa. ”Hyvin ohuita merkkejä on ilmassa siitä, että rakentaminen olisi piristymässä.”
Yleinen maailmanpolitiikan ja talouden epävarmuus jarruttaa asuntorakentamisen elpymistä. Uuden asunnon hankintaan tarvitaan luottamus tulevaisuuteen. ”Korkojen lasku toimii siinä vipuna”, Jalkanen tuumii.
Rakennusalan ajautuminen suhdannekuoppaan on monen eri muuttujan yhteisvaikutusta. Rahastot ovat sulkeneet rahahanojaan. Sijoittajat ovat kaikonneet markkinoilta. Asumisoikeuskohteet ovat jäissä. Aran valtuudet myöntää lainoitusta vuokratalokohteille ovat pudonneet merkittävästi niin, että ne leikkaavat rakentamisen aloituksia. Myös erityisryhmien asumiseen suunnattuja avustuksia on leikattu rajulla kädellä.
Eikä hyvin mene kaikilla asunto-osakeyhtiöilläkään. Niiden linjasaneeraus- tai energiaremonttisuunnitelmat ovat kielteisten rahoituspäätösten takia umpikujassa. ”Käsijarru on päällä myös hyvinvointialueilla”, Jalkanen lisää.
Mutta jotain positiivistakin. Kaupan ala saa Lujatalo Oy:n toimialajohtaja Heikki Jalkaselta kunniamaininnan: ”Siellä on ilahduttavan paljon investointeja. Ne ovat antaneet rakentajille työtä.” Myös viime aikojen uutiset teollisuuden investointipäätöksistä saavat Jalkaselta kiitosta.
Mitä tapahtuu sitten, kun kaikki talouden kehitystä estäneet lukot avautuvat?
Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n toimitusjohtaja pohdiskelee rakennusalan tapahtumien mielekkyyttä: ”Miksi huippusesongissa tehdään Ara-rahoitteisia kohteita? Eikö sen aika olisi juuri nyt?” Antti Lipsanen harmittelee sitä, että heikossa suhdanteessa asuntotuotannosta vapautuva kapasiteetti suuntautuu julkisen rakentamisen segmenttiin. ”Kilpailu kiristyy entisestään.”
Kaupungeille, kunnille ja valtiolle on kertynyt investointitarpeita. Hankkeita on siirretty sivuun odottamaan parempia aikoja. ”Nyt olisi niiden aika. Nyt kannattaisi rakentaa, kun on matalasuhdanne”, Lipsanen sanoo. ”Tämä aika on edullinen niiden toteuttamiselle. Nyt on paljon kustannustehokkaampaa rakentaa, kuin esimerkiksi kolme tai neljä vuotta sitten.”
Pasi Pitkänen ja Eero Reijonen ovat täysin samaa mieltä. ”Todellakin. Nyt on tilaisuus”, Pitkänen komppaa Lipsasta. ”Nyt jos koskaan olisi se hetki. Se koskee myös oman asunnon remontointia tai uuden asunnon hankintaa.”
Eero Reijonen näkee, että suhdannekehitykseen olisi erilaisin elvytyskeinoin mahdollista vaikuttaa. ”Patoutunutta tarvetta on olemassa. Kun jossain vaiheessa rakentaminen lähtee kunnolla liikkeelle, tarvikkeiden ja tuotantopanosten hinnat nousevat. Parempi olisi tasainen meno.”
”Kun kaikki taloutta estäneet lukot poistuvat, niin kyllä se laittaa investoinnit liikkeelle”, Pitkänen herättelee. ”Silloin se mylläkkä vastaa alkaa.”
Teksti: Heikki Luukkonen
