Rakennus Grahn vei viime vuoden Uudenmaan työturvallisuuskilpailun pk-yritysten koko potin. Se voitti sekä parhaan työmaan että talonrakennusyritysten sarjan. Siisti työmaa on turvallinen ja pysyy aikataulussa, hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä tilaajan kanssa asiat varmistetaan jo ennakkoon.
Tämän vuoden talonrakentamisen pk-sarjan kilpailun tuplavoitto tehtiin todella haastavalla työmaalla. Telian Helsinki Data Center on Pohjoismaiden suurin avoin datakeskus, joka valmistui lopulliseen kokoonsa jo vuonna 2018, mutta jonka sisäpuolelle jätettiin tarkoituksella raakatilaa tulevaa tekniikkaa odottamaan.
”Kapasiteettilaajennus, lisää konesalitilaa, noin neljä megawattia lisää tehoa ja rakentamista noin parintuhannen turvallisuusluokitetun neliön alueella. Siinä pähkinänkuoressa mistä urakassa oli kyse”, kertoo Datacenter Manager Ari Ihatsu, joka on vastannut tilaajaTelia Finlandin puolella hankkeen turvallisuudesta. Kun turvallisuus on muutenkin yrityksen ykkösprioriteetteja, on se sitä aina myös rakennushankkeissa.
Tekniikkaorientoitunut ala on jatkuvassa kasvussa, ja monipuolista rakentamista on datakeskuksen sisällä nähty aiemminkin. Sinne on rakennettu uusia palvelinsaleja, joita varmistamaan on rakennettu sähkönsyöttöä varmistavaa sähkötekniikkaa, kuten uusia generaattoreita. Raakatilaa toimivaksi palvelinsaliksi muutettaessa on muun muassa rakennettu seiniä ja pinnoitettu lattioita, tehty aukkoja, asennettu ovia ja rakennettu jäähdytystekniikkaa.
Voittajaurakassa uutta oli se, että laajennus ulottui ensimmäistä kertaa rakennuksen katolle. Rakennusurakkaan kuului valtava määrä raskaita ja haastavia nostoja katolle. Vaativat nostot ja haalaukset olivat työmaan yksi erityispiirre.
”Pihalla hääri 350 tonnin nosturi, jolla nostettiin katolle kahdeksan tonnia painavia jäähdytyslaitteita ahtaalla tontilla”, Rakennus Grahnin työpäällikkö Henri Kuronen kuvaa haasteita.
Suunnittelu ja puhtaus voiton taustalla
”Meillä kaikki lähtee hyvästä suunnittelusta. Laaditaan tarkka aluesuunnitelma, jossa on huomioitu kaikki kulkutiet ja merkataan tilat, joissa ei saa säilyttää tavaraa. Talvella pihaa pitää hiekoittaa, mutta myös muita alueita hoitaa, esimerkiksi tällä työmaalla huolehtia kahdeksan metrin korkeudella olevan nostotason liukkauden estosta”, Henri Kuronen kertoo.
Turvallisuuskilpailun teemana oli liikkumisen turvallisuus työmaalla. Liikkumiseen liittyviä läheltä piti tilanteita ei datakeskuksen työmaalla ollut, kun esteetön ja turvallinen liikkuminen pyrittiin varmistamaan ennakkoon.
”TTS, turvallisen työn suunnittelu, on auttanut taklaamaan vaaratilanteita. Ennen jokaista uutta työvaihetta asennusporukka, valvoja ja työnjohtaja kokoontuvat käymään vaihe vaiheelta työvaiheet läpi. Siinä on hyvä sauma kerrata samalla perehdytyksestä sitä aineistoa, mikä erityisesti koskee kyseistä työvaihetta”, Kuronen jatkaa.
Toisena tekijänä hyvään kilpailumenestykseen hän mainitsee P1-puhtausluokan noudattamisen työmaalla. Lainsäädäntö on asettanut entistä tiukempia vaatimuksia rakennustyömaan puhtaudenhallinnalle, mutta ilman määräyksiäkin puhdas työmaa on yritykselle kannattava.
”Pyritään valitsemaan sellaiset menetelmät, että pölyä tulee mahdollisimman vähän. Silloin meillä on siivottavaakin vähemmän. Kun on vähemmän siivottavaa ja siisti työmaa, pysytään aikataulussakin paremmin. Ja ennen kaikkea työntekijät voivat paremmin”.
”Pölynhallinta on saanut lisähaastetta siitä, että kiinteistö on ollut koko rakentamisen ajan asiakkaalla normaalissa käytössä. Pöly ei silloin saa lähteä leviämään muihin tiloihin”, Sanja Kuronen muistuttaa. Hän kuuluu yhtiön voitokkaaseen erikoisrakentamisen kahdeksan hengen tiimiin.
Tilaajan edustajana hankkeen projektinjohtoa hoitanut Ramboll oli asettanut työmaalle puhtauskoordinaattorin. Yhteistyö koordinaattorin kanssa sujui hyvin, ja koko työmaa sai myös P1-koulutusta. Tarramittaukset kertoivat hyvästä pölyntorjunnan tasosta. Kaikki pölyiset työt on alipaineistettu, jos kyseessä on ollut sähkötila, jonka pitää pysyä puhtaana, on se ylipaineistettu.
”Kilpailussa menestymisellä on iso merkitys yritykselle, kun turvallisuuden merkistä korostetaan vuodesta toiseen, niin tällä tavalla saadaan konkreettista palautetta tehdystä työstä. Nähdään että koko työmaa on onnistunut ja asiat menevät oikeaan suuntaan, toimitusjohtaja Jani Gran kertoo. Pölyntorjunta on ollut toimitusjohtajan lempiasia jo vuosia.
Jani Granin mukaan työkaluissa ja laitteissa ei kannata nuukailla, kohdepoistot ja alipaineistukset tehdään viimeisen päälle, koska se on yrityksellekin kaikin puolin kannattavaa. Kun tulee epäonnistumisia, niin otetaan opiksi. Jos pöly menee väärään paikkaan, niin silloin mietitään yhdessä niihin ratkaisut, toimitusjohtaja vakuuttaa.
Isoveli valvoo – mutta rakentavasti
”Turvallinen työmaa alkaa siitä, että huolehditaan kaikkien fyysisestä turvallisuudesta. Tehdään erilaisia hätätilanteiden harjoituksia ja työturvallisuuden katselmuksia”, Ari Ihatsu sanoo.
Ari Ihatsun mukaan yhteistyö Rakennus Grahnin kanssa on sujunut hyvin, erilaisia kohteita ja hankkeita on tehty yhdessä aiemminkin, mutta tämä on ollut niistä haastavin. Tilaajan puolelta työmaata tarkkailivat myös työmaavartijat, jotka kiinnittivät huomiota suojavälineisiin, nostoihin ja muuhun työmaatoimintaan.
”Puutteet tiketöidään välittömästi ja niistä kirjataan insidentti sähköiseen järjestelmään, josta puutteellinen toiminta lähtee pääurakoitsijalle korjaustoimia varten. Tällaisessa kohteessa kaikki tilat on kameroitu, myös työmaa. Isoveli valvoo kaikkialla, sähköisesti ja jalkatyöllä”, hän kertoo.
Turvallisuushavaintoja tehtiin työmaalla toistakymmentä, myös positiivisia. Jos sähkömies hoitaa hyvin hommansa ja kerää roskatkin talteen, pitää siitä tehdä myös positiivinen havainto, työmaalla pohdittiin.
Johto edellä
Grahnin erikoisrakentamisen tiimissä työskentelevä Argo Aruste pitää tärkeänä, että johto omalla henkilökohtaisella esimerkillään näyttää turvallisen työskentelyn mallia.
”Se lähtee ihan kaikkien omista henkilökohtaisista suojavarusteita, että turvallisuus on osa yrityskulttuuria. Oma käytös on tärkeää, että johto puuttuu tilanteisiin rakentavasti ja juttelee positiivisella asenteella asentajien kanssa, jos on huomautettavaa. Sellainen lähestymistapa vie asioita parhaiten eteenpäin”, hän pohtii.
”Avoin kulttuuri sallii myös virheitä. Kunhan niiden korjaamiseen sitoudutaan. Pyrin myös käymään kahtena kolmena päivänä viikossa erityyppisillä työmailla. Jos huomaan vierailulla jotain akuuttia mihin pitää puuttua, mennään työmaatoimistoon ja otetaan kuppi kahvia ja jutellaan siitä miten asiat saadaan korjattua. Viime aikoina tikkailla työskentely on ollut aika yleinen keskustelun aihe”, Jani Gran jatkaa.
Korjaus- ja täydennysrakentamisessa iso osa työskentelystä tapahtuu pään yläpuolella, ergonomisesti haastavissa asennoissa.
”Aina kun mahdollista tehdään työt henkilönostimella eikä tikkailla tai telineillä. Tässä kohteessa porattiin tuhansia reikiä korkealla noin kuudessa metrissä, ja meillä oli porausrobotti käytössä ensimmäistä kertaa. Porauskohdat robotti katsoi suoraan tietomallista ja siinä oli myös oma pölynpoisto”, Henri Kuronen kertoo.
”Etsimme vähemmän kuormittavia keinoja ja siihen uutta tekniikka koko ajan. Niitä kokeillaan ja sen jälkeen päätetään, luovutaanko vai otetaanko käyttöön”, Jani Gran sanoo. Porausrobotista saatiin niin hyviä kokemuksia, että jatkoa on todennäköisesti tulossa.
Voittaja pähkinänkuoressa
- Uudenmaan talonrakennuksen Turvallisesti 2000-luvulla -työturvallisuuskilpailun 2024 pk-yritysten sekä työmaa- että yrityssarjan voitti Rakennus Grahn Oy työmaalla HDC3. Kyse on Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevasta Pohjoismaiden suurimmasta avoimesta datakeskuksesta, jonka sisätiloissa ja katolla tehdään lisärakentamista.
- Kohteen urakkamuotona on jaettu urakka, jossa Rakennus Grahnille kuuluu pää- ja rakennusurakointi, euroissa mitattuna noin viidesosa kokonaisurakasta. Pääurakoinnin osuus on tällaisessa kohteessa normaalia suurempi, tässä tapauksessa noin neljäsosa.
- Projektinjohtoa on hoitanut Ramboll CM Oy, joka sai samassa turvallisuuskilpailussa parhaan rakennuttajan kunniamaininnan.
- Erityisosaamista vaativassa kohteessa tarvitaan myös paljon eri alojen osaajia, sivu-urakoitsijoita hankkeessa on ollut 14.
- Miljoonaluokan hanke alkoi kesäkuussa 2024 rakentamisen osalta, ja toukokuussa 2025 testataan tekniikka ja tehdään kuormituskokeita.
- Työntekijöitä vilkkaimmillaan työmaalla ollut noin 60, joista parikymmentä on toimihenkilöä.
- Rakennus Grahnissa työskentelee noin 50 työntekijää. Toimitusjohtaja Jani Granilla on takanaan uraa yli 30 vuotta perheyrityksessä.
