INFRA totesi lausunnossaan, että perusväylänpidon rahoituksen priorisoiminen suhteessa uusiin kehittämisinvestointeihin on tässä valtion taloustilanteessa perusteltua.
INFRA kuitenkin nosti esiin, että liikennepolitiikkaan, erityisesti väyläinfran rahoitukseen, tarvitaan järjestelmätason muutos. Nykyinen rahoitusmalli, jota käytännössä esitetään jatkettavaksi perusväylänpitoa priorisoiden, periaatteessa mahdollistaa olemassa olevan väyläverkon kunnossa pitämisen, mutta ei mitään suurempia kehittämishankkeita.
Lisäksi INFRA nosti lausunnossaan esiin elinkeinoelämän järjestöjen yhdessä tilaaman Suomen uudet liikenneyhteydet maailmalle -selvityksen. INFRAn mukaan Suomeen tarvitaan Liikenne 12 -suunnitelman lisäksi pidemmän aikavälin visio, jossa otetaan kantaa mm. Suomesta länteen suuntautuviin uusiin liikenneyhteyksiin ja luodaan visio Suomen uusiksi logistisiksi länsiyhteyksiksi.
Näitä visioon sisältyviä uusia tulevaisuushankkeita rahoittamaan tarvitaan nykyisen perusväylänpidon ja kehittämisinvestointien rinnalle kokonaan uusi rahoitusluokka ”tulevaisuusinvestoinnit”. Tulevaisuusinvestointien rahoitukseen tulee voida hyödyntää esimerkiksi nykyistä suurempaa EU-rahoitusta, hyötyjä maksaa -mallia ja maan arvon nousua hyödyntävää rahoitusta, joita täydentämään voidaan ohjata rahoitusta myös valtion budjetista.
Ilman liikenneinfran rahoituksen järjestelmätason muutosta Suomella ei ole mahdollisuutta toteuttaa yhtäkään suurempaa tulevaisuusinvestointia.
Lisäksi INFRA nosti lausunnossaan esiin tutkimus- ja kehittämistoiminnan tärkeyden. Alalle tarvitaan pitkäjänteinen useamman miljoonan euron tutkimuskokonaisuus, joka keskittyy väyläinfran omaisuudenhallintaan ja korjausvelan pienentämiseen tähtääviin toimenpiteisiin.
Asia: VN/18780/2023-LVM-180
Lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta ja ympäristöselostuksesta (SOVA-lain mukainen ympäristöarviointi)
