Rakentamisen suhdanteet Itä-Suomessa – ilmassa suuria kysymyksiä

Koukeroisia ovat maailman käänteet. Kun koronapandemia alkoi ravistella talouselämäämme, povattiin rakennusteollisuudelle laihoja aikoja. Toisin kävi. Ensisäikähdyksen jälkeen rakennustyömaat sopeutuivat tilanteeseen ja työt jatkuivat entiseen malliin, tiukennettuja turvaohjeita noudattaen.

Lehdistö havisee jälleen. Nyt tummia pilviä maalataan rakennusteollisuuden kannattavuuden ylle nopealla aikataululla kohonneiden rakennustuotteiden hintojen tähden. 

Rakennusalalla toimivien päättäjien keskuuteen tehty haastattelukierros avaa kuitenkin kuvakulman, joka ei näyttäydy niin mustin ajatuksin puettuna kuin mitä julkisuus haluaa antaa ymmärtää. Vaikka hintojen nousu ja globaalin kysynnän kasvun vaikutukset herättävätkin paljon avoimia kysymyksiä, asiaan suhtaudutaan diplomaattisen maltillisesti. Osa yrityksistä on laittanut rakennushankkeita jäihin, osa kehittää toimintaansa. 

Suomen metsäteollisuus seuraa globaalia hintatasoa 

Keitele Forest -konsernin toimitusjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio suhtautuu varsin tyynesti tilanteeseen. Hän näkee hintatason nousun syyksi kohonneen maailmanlaajuisen kysynnän. Puutavara käy kaupaksi. 

”Kysynnän kasvu johtuu maailmalla jakeluportaan varastojen täydennyksistä ja voimakkaasti kasvaneista rakennushankkeiden aloituksista, kun elvytysrahaa on maailman taloudessa ennätysmäärä.” 

Kylävainio kertoo, että vuoden 2021 aikana Keitele Forestin kotimaan pitkäaikaisille vakituisille asiakkaille on toimitettu sahatavaraa ja jalosteita entiseen malliin. Myös vienti on vetänyt. Keitele Forest -konsernin sahatavaran ja jalosteiden sekä liimapuun toimituksista viennin osuus koko on peräti 93 prosenttia. 

”Kotimaan hinta seuraa globaalia vientihintaa.” 

Julkinen rakentaminen reagoi hinnankorotuksiin viiveellä 

Jyväskylän Tilapalvelun kiinteistöjohtaja Hannu Kantonen ei tämänhetkisten hintapaineiden alla näe vielä suurta dramatiikkaa tai syytä synkistelyyn. ”Levollisin mielin tässä ollaan oltu.” 

Jyväskylän kaupungin vuosittaiset investoinnit uudisrakennus- tai peruskorjaushankkeisiin ovat noin 30 miljoonan euron luokkaa. ”Se on pidemmän aikaa ollut raamina. Jatkamme investointiohjelmamme toteutusta entiseen malliin”, Kantonen vakuuttaa. ”Haluamme tehdä toimivaa kaupunkia.” 

Jyväskylän Tilapalvelun kiinteistöjohtaja korostaa julkisen sektorin toimivan suhdannevaihteluissa tasapainottavana voimana yksityiselle sektorille, jolla on ollut tapana reagoida herkästi talouden nousuihin ja laskuihin sekä markkinoilla tapahtuviin käänteisiin. ”Julkista sektoria markkinasuhdanteet eivät juuri heiluttele.”

”Teemme investointeja pitkällä sihdillä”, Kantonen muotoilee. 

Tilapalvelussa hinnankorotukset näkyvät pienellä viiveellä.

”Rakennusurakat ovat meillä kiinteään hintaan sidottuja. Nopeat tuotteiden hintatason muutokset eivät meille välttämättä heijastu. Uusissa hankkeissa hintataso näyttäytyy tarjoushintojen nousuna. Urakoitsijat osaavat kyllä aika reaaliaikaisesti hinnoitella korotuspaineet tarjoustensa sisään.” 

Hannu Kantonen myöntää, että mittaviin monivuotisiin hankkeisiin liittyy budjettien ylittymisen riski. Jyväskylän kaupungin rakennushankkeet saattavat kestää tarveselvityksineen ja hankesuunnitteluineen jopa neljä vuotta. ”Silloin on oma haasteensa pysyä budjetoiduissa kustannusarvioissa.” 

”Hyvin pienillä vammoilla olemme selvinneet. Ei ole suurempaa päänsärkyä”, Kantonen kommentoi ja arvioi hinnankorotusbuumin menevän aika nopeasti ohi. 

Jyväskylä on viime vuodet uudistanut voimakkaasti koulu- ja varhaiskasvatusverkkoaan. Nyt kaupungissa keskitytään peruskorjauskohteisiin. Muutama viikko sitten saatiin päätökseen Alvar Aalto -museon peruskorjaushankkeen urakkatarjouskilpailu. Kisan voitti Rakennusliike U. Lipsanen Oy. 

”Nykytilanne herättää kysymyksiä” 

70-vuotias Rakennusliike U. Lipsanen Oy on nähnyt historiansa aikana paljon erilaisia toimintaympäristössä tapahtuneita käänteitä aina öljykriiseistä lama-aikoihin, pankki- ja finanssikriiseihin sekä pitkittyneisiin työmarkkinakiistoihin. Kaikki ne on selätetty. 

”Nykytilanne herättää kysymyksiä”, toimitusjohtaja Antti Lipsanen pohdiskelee muutosnopeutta. Hän uskoo, ettei rakennustuotteiden hintakehityksessä tulla täysin palaamaan lähtöruutuun. 

Lipsanen muistaa, että 90-luvulla tehtiin paljon indeksiin sidottuja tarjouksia. Myös silloin rakennusmateriaalien hinnoissa esiintyi voimakkaita vaihteluita. 1990-luvun puolivälissä valmistunut Pieksämäen poliisi- ja oikeustalo on oman lajityyppinsä viimeisin Lipsasen hanke. 

Antti Lipsanen sanoo, että nykyisin urakoitsijoilla ja tilaajilla on työkalupakissaan erilaisia sopimusmalleja ja sopimusteknisiä keinoja varmistaa hankkeiden onnistuminen. ”Tavoitehinta- ja projektinjohtourakat ovat meille tuttuja. Niissä riskiä jaetaan urakoitsijan ja tilaajan kesken. Myös vaihtoehtoisista tuotteista ja rakenneratkaisuista keskusteleminen kuuluu urakan luonteeseen.” 

Hän myöntää, että monessa kiinteään tarjoushintaan perustuvassa rakennushankkeessa urakoitsijalle jää hyvin usein taloudellinen riski. 

”Isoissa julkisissa rakennushankkeissa onnistuminen edellyttää koko ketjun onnistumista”, Lipsanen toteaa. ”Tarjouksen tulee olla kohdillaan, jotta rakennusliike saa hankkeen tehdäkseen. Työ pitää pystyä toteuttamaan tarjotulla hinnalla. Myös ostoissa pitää onnistua. Työmaavaiheessa on mahdollisuus vielä parantaa tulosta.” 

Toimitusajat ovat tärkeitä 

Vaikka hintakehitys puhututtaa, Antti Lipsanen on vieläkin enemmän huolestunut rakentamisen aikana syntyvistä, rakennusaikatauluja horjuttavista häiriöistä. 

”Toimitusajalla on iso merkitys.”

”Kun on sovittu, että rakennus tai rakennuksen osa valmistuu tiettyyn päivään mennessä, pidämme siitä kiinni viimeiseen asti”, Lipsanen sanoo. 

”Jos saamme signaalin tulossa olevasta häiriöstä, viemme tiedon tilaajalle välittömästi ja käsittelemme asian löytääksemme yhdessä ratkaisun.” Usein rakenneratkaisuihin on löydetty vaihtoehtoisia toteutustapoja. 

Rakennusliike on saanut viime aikoina materiaalitoimittajilta paljon yksipuolisia sähköposti-ilmoituksia, etteivät ne pysty toimittamaan rakennustarvikkeita puoli vuotta sitten solmittujen sopimusten mukaisesti, tai ettei tavaraa yksinkertaisesti ole varastoissa. 

”Nämä aiheuttavat välittömän häiriötilanteen koko rakennusprosessiin. Tietyissä tilanteissa ja hankkeissa meiltä vaaditaan äärimmäisen nopeaa reagointia.” 

”Emme jää tuleen makaamaan”, Rakennusliike Lipsasen toimitusjohtaja kuittaa. Antti Lipsanen luottaa rakentamisen ja investointien jatkuvan taloussuhdanteiden heilahteluista huolimatta. ”Rakentaminen on hyvä tapa elvyttää. Sillä on suuri suoraan ja välillisesti työllistävä vaikutus.”

”Markkinoille on pumpattu paljon rahaa globaalisti. Korot ovat pysyneet alhaalla. Ne ovat ruokkineet investointihalukkuutta.” 

Carlson haluaa varmistaa, että asiakkaille riittää tavaraa 

Carlsonin rautakauppojen johtaja Antti Tuokko tietää rakennustarvikkeiden kysynnän olevan kaikkialla maailmassa korkealla. 

”Puutavara, levytavara, terästuotteet, tietyt eristeet sekä öljypohjaiset tuotteet, kuten esimerkiksi bitumi”, hän luettelee tuotteita, joiden hinnat ovat kohonneet roimasti. ”Varsinkin valtamerirahdit ovat kallistuneet”, Tuokko lisää. 

”Hinnankorotukset ovat olemassa. Ei ehkä pysyvästi, mutta ainakin joksikin aikaa. Se asettaa haasteita niin kaupalle kuin rakennusliikkeille.” Tuokko uskoo markkinoiden hoitavan hintatason yhtenäisiksi, eikä näe tarvetta sääntelyyn. 

Syntyneen tilanteen takia Carlsonilla on tehty monenlaisia toimenpiteitä. Yritys on mm. kasvattanut puskurivarastoja, tarkastellut hankintapaikkoja uudelleen, monipuolistanut hankintaketjua sekä tiivistänyt yhteistyötä rakennusliikkeiden kanssa. 

”Kyllästetystä puutavarasta oli kesällä saatavuusvaikeuksia. Se oli osittain arvattavissa, joten pystyimme varautumaan siihen etukäteen ja kasvatimme varastoja.” Myös maaleja Carlson on ostanut ennakkoon. 

”Jos jossain päin maailmaa on lockdown, niin toisella puolen on paikka, josta tavaraa kuitenkin saadaan.”

”Tämä on jatkuvaa työtä.” 

”Olemme kuin sorsa. Veden päällä homma näyttää tyyneltä, mutta jalat käypi veden alla niin vimmatusti”, Antti Tuokko naurahtaa. 

”Rautakauppa on tyypillinen matalan katteen ja korkean varastoarvon toimiala. Suhteellisen hankalasti liikuteltavat suuret tuotteet edellyttävät logistista tehokkuutta.” Yrityksellä on ollut halu varmistaa, että asiakkaille riittää tavaraa ja siksi se on kasvattanut puskurivarastoja. 

”Kumppanuus on tärkeää” 

”Se mistä tulee suurin hyöty, on kumppanuus”, johtaja Tuokko korostaa rakennusliikkeiden kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.

”Rakennustuotannon hankintojen kustannukset pienenevät suhteessa ja tehokkuus paranee, kun yhdestä paikasta saadaan mahdollisimman iso osa tuotteista, kustannustehokkaasti ja logistisesti tehokkaasti.” 

Carlson on tehnyt useiden vuosien ajan Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n ja sen eri sisaryritysten kanssa tiivistä yhteistyötä. Yritykset ovat yhdessä kehittäneet monia toimintoja, joilla on pyritty lisäämään rakentamiseen tehokkuutta. 

”Kun tiedämme, millaisia projekteja Lipsaselle on tulossa, osaamme suurin piirtein arvioida puutavaran, teräksen ja rakennustuotteiden menekin. Kokoamme puskurivarastoomme tuotteita tarvittaessa niin, että asiakas pystyy projektinsa hoitamaan. Pystymme toimittamaan tarvittavat tuotteet rakennuskohteeseen vaikka huonekohtaisesti.” 

Yksi Carlsonin oivalluksista on automaattimyymälä rakennustyömaan kontissa. ”Ei tarvitse ajaa tuntia suuntaansa rautakauppaan, vaan pikkuostot voi suorittaa rakennuskohteessa.” 

Carlsonin rautakauppojen johtajan mielestä ammattirakentamisessa menee hyvin. ”Suhtaudumme positiivisesti tulevaisuuteen.” 

”Carlson on 162-vuotias perheyritys. Ennenkin on ollut kriisejä ja niistä on selvitty. Tästäkin selvitään”, katsoo Antti Tuokko tuleviin aikoihin luottavaisesti.

 

Teksti ja kuvat: Heikki Luukkonen

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä