Julkisten tilojen sisäolosuhteilla on iso merkitys erityisesti nuorten aikuisten asuinpaikan valintaan ja sitä kautta kuntien vetovoimaan, kertovat Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n tilaaman tutkimuksen tulokset. Ylipäätään valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä kuntien omistamien tilojen sisäolosuhteisiin – viidennestä ne kuitenkin huolettavat.
Joka kolmas suomalainen (36 prosenttia) pitää julkisten tilojen viihtyisyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta tärkeänä tekijänä asuinkunnan vaihtoa pohtiessaan. Erityisesti nuorille aikuisille julkisten tilojen hyvät sisäolosuhteet ovat tärkeitä: 18–34-vuotiaista lähes puolet ottaa julkisten tilojen kunnon huomioon mahdollista muuttoa harkitessaan. Sisäolosuhteet muodostuvat rakennuksen sisäilmasta, lämpötilasta, valaistuksesta, äänimaailmasta ja puhtaasta vedestä.
”Kuntien hallinnoimien tilojen sisäolosuhteilla on tutkimustulosten perusteella merkittävä rooli kuntien vetovoimaan ja sitä kautta niiden elinvoimaan. Monet kunnathan kilpailevat erityisesti nuorista aikuisista. He ovat usein elämäntilanteessa, jossa julkisia tiloja – päiväkoteja, kouluja, oppilaitoksia, kirjastoja, neuvoloita, liikuntahalleja – käytetään paljon. Se selittänee heidän muuta väestöä suurempaa kiinnostusta julkisten tilojen sisäolosuhteita kohtaan”, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n toimitusjohtaja Ilkka Salo sanoo.
Talteka selvitti IRO Researchin toteuttamalla tutkimuksella suomalaisten asenteita julkisten tilojen sisäolosuhteita kohtaan. Tutkimukseen vastasi tuhat ihmistä, ja sen tulokset edustavat suomalaista väestöä valtakunnallisesti*.
Oman kunnan tilojen sisäolosuhteisiin ollaan varsin tyytyväisiä
Lähes kahdeksan kymmenestä suomalaisesta (78 %) on melko tai erittäin tyytyväisiä oman kuntansa julkisten tilojen sisäolosuhteisiin. Kuitenkin kun suomalaisilta kysyttiin julkisten tilojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta koko Suomessa, 37 prosenttia ilmoitti olevansa hieman huolissaan ja 22 prosenttia melko tai erittäin huolissaan. Kolmannes (35 %) ei koe asiasta huolta.
”Julkisten tilojen terveellisyys ja turvallisuus selvästi mietityttää ja kiinnostaa suomalaisia. Positiivista on, että oman asuinkunnan tilojen sisäympäristöön ollaan varsin tyytyväisiä. Kunnissa on tehty paljon työtä esimerkiksi sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi, ja se näyttää tuoneen tuloksia”, Ilkka Salo sanoo.
Kunnat, kuntien liikelaitokset, kuntayhtymät ja kuntien yhtiöt omistivat Maakuntien tilakeskuksen kokoamien tietojen mukaan vuonna 2020 noin 62 000 rakennusta. Niiden tasearvo oli tuolloin yli 32 miljardia euroa.
”Kyseessä on valtava omaisuuserä, jota pitää hoitaa vastuullisesti. Nyt kun akuutteihin julkisten tilojen sisäilmaongelmiin on osattu puuttua, kuntavaaleissa valittavien uusien valtuustojen olisi hyvä varmistaa, että kuntalaisten ja kunnan työntekijöiden käyttämien rakennusten sisäolosuhteiden ylläpitämisestä huolehditaan pitkäjänteisesti”, Salo toteaa.
”Rakennusten talotekniikan säännöllinen huoltaminen ja ylläpito sekä tarvittaessa uusiminen on kustannustehokas tapa ehkäistä esimerkiksi sisäilmaongelmien syntymistä ja huolehtia rakennusten kestävästä elinkaaresta. Hyvä sisäilma myös edistää terveyttä. E3-hankkeen päiväkotitutkimuksessa havaittiin, että lasten sairastavuus väheni lähes 20 prosenttia, kun tiloihin tuotettiin enemmän puhdasta ilmaa.”
Talteka selvittää kuntavaalien alla myös kuntapäättäjien näkemyksiä kuntien rakennuskantaan ja julkisten rakennusten sisäolosuhteisiin liittyen. Nämä tulokset julkaistaan maaliskuun alussa.
* IRO Research toteutti tutkimuksen tiedonkeruun internetissä 14.–22.1.2025. Tutkimuksen otos, N=1 000, painotettiin iän, sukupuolen, asuinpaikkakunnan tyypin sekä maakunnan mukaan vastaamaan suomalaista väestöä valtakunnallisesti. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on maksimissaan noin 3,2 prosenttiyksikköä.
Lisätietoja
