Rakennusteollisuus RT sai heti vuoden alkajaisiksi uuden puheenjohtajan. Pestiin tarttui Ruduksen toimitusjohtaja Mikko Vasama, joka aikoo tulevalla kaksivuotiskaudellaan puhua laadun, vastuullisuuden ja avoimen yhteistyön puolesta. Paranevan maineen myötä rakennusalan yleinen kiinnostavuus kohenee myös nuorten silmissä.
Moni hiihdon harrastaja etenkin eteläisessä Suomessa on joutunut harmittelemaan kuluvan talven surkeita suksikelejä. Tähän joukkoon lukeutuu myös Rakennusteollisuus RT:n tuore puheenjohtaja Mikko Vasama, jonka hiihtolenkit ovat vaihtuneet olosuhteiden pakosta muuhun hyötyliikuntaan.
Tapansa mukaan hän löytää asiasta myös positiivisen puolen: tänä talvena eivät pakkaset ja lumipyryt ole olleet työmaiden kiusana.
”Ja kun ei pääse ladulle, jää enemmän aikaa myös tämän homman opiskeluun. Omia töitä ja menemisiä on delegoitava monessa kohtaa uusiksi. Onneksi apunani on osaajia sekä RT:ssä että Ruduksessa”, Vasama toteaa.
Rakennustekniikan diplomi-insinööri ei laita järjestöjohtajan saappaita jalkaan untuvikkona, sillä hän on toiminut pitkään Betoniteollisuus ry:ssä luottamustehtävissä ja vuoden verran myös sen puheenjohtajana.
RT:n hallituksessa ja sen varapuheenjohtajana hän ehti olla vuodesta 2023 lähtien. Ansiolistalta löytyy myös Rakennustuoteteollisuus RTT:n johtokunnan puheenjohtajuus vuosilta 2023–2024.
”Omat tunnelmat ovat rakennusalan yleisistä suhdanteista huolimatta positiiviset. Uhkien sijaan meillä on edessä huomattavasti enemmän mahdollisuuksia”, Vasama painottaa.
Vastuullisuuspalloon on pakko tarttua
Tuoreilta puheenjohtajilta peräänkuulutetaan usein selkeitä linjauksia ja pointteja, joiden viitoittamana toimintaa viedään eteenpäin.
Vasaman kohdalla nuo pointit kiertyvät nopeasti vastuullisuuteen, jota hän pitää yhtenä koko toimialan kivijalkana. Niissä on jääty rakennusalalla liiaksi juhlapuheiden tasolle. Jatkossa yrityksiltä vaaditaan myös konkretiaa.
”Vastuullisuusvelvoite tulee kasvamaan lainsäädännön ja raportoinnin myötä, mutta paineita tulee myös tilaajapuolelta. Entistä vähähiilisempi ja kestävämpi rakentaminen on yhteinen haaste, mutta se pitää nähdä myös mahdollisuutena”, Vasama tähdentää.
Ja alkuun päästyään tämä muutosvauhti tulee jatkossa vain kiihtymään.
”Onneksi meillä on jo monia innovatiivisia edelläkävijäyrityksiä. Nyt vastuullisuuspalloon on tartuttava niidenkin, jotka ovat työntäneet sitä viime vuodet vain eteenpäin”, Vasama lisää.
Puheenjohtajan mukaan kyse on pitkässä juoksussa koko toimialan tulevaisuudesta.
”Nuorille vastuullisuusseikat ovat entistä tärkeämpiä ammatinvalinta- ja työpaikkakriteerejä. Jos maine ei miellytä eivätkä sanat vastaa tekoja, suunnataan jonnekin muualle”, Vasama muistuttaa.
Materiaalikinastelusta aitoon yhteistyöhön
Uusi puheenjohtaja on ehtinyt kerätä järjestökokemusta mm. Suomen Betoniyhdistyksestä sekä Betoniteollisuus ry:stä. Hän tunnustaa, että siitä on tässä kohtaa iso apu.
”Tällaiseen luottamustehtävään olisi vaikeaa hypätä suoraan yritysmaailman otteella. Järjestötyössä ja liittoyhteisössä on oltava malttia valmistella ja selvittää asioita. Samalla on hyväksyttävä se, että laiva liikkuu vähän hitaammin eikä sitä yksi mies käännä.”
Sovittelijan taitojakin tarvitaan, sillä rakennusalaa koskevat päätökset ja etenkin tukipolitiikka nostattavat ajoittain verenpainetta jopa toimialan sisällä. Esimerkiksi puu- ja betonirakentajat ovat olleet epäreilulta tuntuvan tukipolitiikan tiimoilta välillä napit vastakkain.
Tämä harmittaa myös Vasamaa. Betonimies puhuukin materiaalineutraliteetin puolesta.
”Vastakkainasettelun sijaan on opittava tekemään entistä enemmän yhteistyötä, sillä jokaiselle materiaalille oma paikkansa. Tällainen kinastelu saa myös asiakkaat ja tilaajat ymmälleen”, Vasama muistuttaa.
Tuore puheenjohtaja joutui aloittamaan pestinsä keskellä solmussa olevia työmarkkinaneuvotteluja. Harras toive onkin, että rakennusalan heikko suhdanne ja arkirealismi auttaisivat pitämään pään kylmänä myös palkansaajapuolella.
”Moni yritys on nyt oikeasti tiukoilla, joten tässä ollaan kaikki samassa veneessä”, rautakaupasta työuransa aikanaan aloittanut ja yhteensä 30 vuotta rakennusalalla työskennellyt Vasama toteaa.
Ennen Rudusta hän on ollut NCC:n ja Ruskon Betonin leivissä. Ruduksen toimitusjohtajaksi porvoolainen perheenisä nousi vuonna 2022. Sitä ennen hän vastasi yhtiön valmisbetoni-, kiviaines- ja kierrätysliiketoiminnasta.
Yhtenäinen ääni kuuluu
Rakennusteollisuus RT on listannut lähivuosien painopisteiksi perinteisen edunvalvonnan lisäksi mm. alan vetovoiman lisäämisen, työturvallisuuden parantamisen, vastuullisuuden, digitalisaation, vihreän siirtymän ja energiatehokkuuden.
Vasama pitää viime syksynä koostettua listaa kaikin puolin toimivana. Kotimaassa Rakennusteollisuuden ääni kantaa isona ja paljon työllistävänä toimialana varsin hyvin myös päättäjien korviin – kunhan se vain on yhtenäinen. Ja sama periaate kuuluu pätevän myös EK:n hallituksessa.
”Suu on saatava auki, jos on aidosti asiaa. Euroopan suuntaan on puolestaan viestittävä niin, ettemme voi globaalissa kilpailussa säännöstellä itseämme hengiltä”, Vasama linjaa.
Kotikentällä hän aikoo tehdä itseään tunnetuksi mm. sidosryhmätapaamisilla ja yritysvierailuilla. Niiden myötä kirkastuu myös kentän ääni ja ajankohtaiset näkemykset.
”Oma tavoitteeni on, että puheenjohtajakauteni päättyessä rakennusala on pykälän verran vastuullisempi ja myös maineeltaan parempi.”
Teksti: Timo Sormunen
