Ympäristöministeriön esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta on osittain ajasta jälkeen jäänyt jo valmistuessaan ja osin keskeneräinen, toteaa Rakennusteollisuus RT. Se ei sellaisenaan auta vastaamaan yhä nopeammin muuttuviin yhteiskunnan tarpeisiin.
Uutta kaavoitus- ja rakentamislakia on valmisteltu parlamentaarisessa ohjauksessa jo useita vuosia, kahden eduskunnan aikana. Lain on tarkoitus korvata nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki. Hallituskauden keskeisimpiin kuuluva lakiesitys lähti 27. syyskuuta lausunnolle.
”On poikkeuksellista, että näin merkityksellinen lakiuudistus tulee lausuttavaksi vaikutuksiltaan epäselvänä ja ilman poliittista yhteisymmärrystä edes hallituspuolueiden kesken. Maankäytön ja rakentamisen kannalta keskeiset sidosryhmät ovat jo valmistelun aikana laajasti lausuneet, että lakiesitys ei tällaisenaan vastaa uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Yksinkertaistamisen sijasta kaavajärjestelmä monimutkaistuu
Laki ohjaa erityisesti maankäyttöä ja kaavoitusta, jotka ovat kuntien kannalta kaikkein tehokkainta elinvoima- ja elinkeinopolitiikkaa. Se vaikuttaa oleellisesti siihen, millaisia asumisen, elämisen ja yrittämisen mahdollisuuksia kunnat voivat tarjota.
”Kaavoituksen ja luvituksen toimivuudella on suuri merkitys koko taloudelle ja työllisyydelle. Valitettavasti tämä näkökulma on loistanut poissaolollaan lain valmistelussa ja tehdyissä arvioissa”, Aleksi Randell toteaa.
Sujuvoittamisen sijaan sääntely on lisääntymässä ja monimutkaistumassa. Laissa oli tarkoitus vähentää kaavatasoja, mutta suurille kaupunkiseuduille on tulossa entisten lisäksi uudenlainen pakollinen taso, kaupunkiseutusuunnitelma. Se laadittaisiin kuten kaava, mikä sitoisi vastaavalla tavalla resursseja ja aikaa. Lakiesitys lisäisi muutenkin kuntien viranomaisten tehtäviä. Lisäksi esitykseen sisältyy uusia suunnitteluvelvoitteita, kuten viherrakenne maakuntakaavatasolle.
”On tärkeää, että myös laissa edellytetään kaavojen ja lupien laatimista digitaalisena, mutta se ei yksin riitä. Ilman selkeitä lakiin perustuvia palvelulupauksia ei ole mitään takeita, että nämä viranomaispalvelut toimivat jatkossa sujuvammin”, Aleksi Randell sanoo.
Ilmasto- ja ympäristötavoitteiden huomioon ottaminen tärkeää
Rakennusteollisuus RT pitää lakiehdotuksessa tervetulleena uutena elementtinä sitä, että ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen olisi jatkossa huomioitava kaikessa kaavoituksessa, rakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa.
Esitettyyn hiilijalanjäljen ohjaamiseen rakennustyyppikohtaisilla raja-arvoilla sisältyy kuitenkin useita ongelmia, kuten arviointimallin huomattavat epävarmuustekijät. RT:n mielestä ilmastoselvityksen osana tulisi sen sijaan edellyttää hankekohtaisia tarkasteluita siitä, miten hiilijalanjälkeä on vähennetty. Näin hiilijalanjälkeä voitaisiin pienentää tehokkaasti ja hallitusti vaarantamatta rakennuksen elinkaarilaatua ja kestävyyttä.
”Ehdotettu vähähiilisyyden sääntely ei ole riittävän valmista lakiin sisällytettäväksi. Muutamien muiden osa-alueiden tavoin se vaatii jatkovalmistelua sekä vaikutusarviointia. Tämän lakikokonaisuuden vaikutukset yhteiskuntaan ovat niin huomattavat, että mieluummin tehdään hyvä laki ajan kanssa kuin viedään väkisin eteenpäin huonoa”, Aleksi Randell toteaa.
Sopimusvapaus on säilytettävä
Hallitusohjelmaan perustuen lakiin ollaan lisäämässä rakentamisen toteutusvastuu pääurakoitsijalle. Esitykseen sisältyy lisäksi viiden vuoden vastuuaika, josta ei voisi poiketa sopimuksella.
”Mielestämme lakiin voidaan viedä pääurakoitsijan toteutusvastuu ja velvollisuus vastata käyttämiensä aliurakoitsijoiden töistä niin kuin omistaan. Sen sijaan pakottavaa viiden vuoden vastuuaikaa ei tule määrittää laissa, vaan se tulisi jatkossakin jättää sovittavaksi hankkeeseen ryhtyvän tilaajan ja urakoitsijan välillä”, Rakennusteollisuus RT:n elinkeinoasioista vastaava johtaja Anu Kärkkäinen sanoo.
”Elinkeinonharjoittajien väliseen sopimusvapauteen puuttuminen on länsimaissa erittäin poikkeuksellista ja perustuslaillisesti arveluttavaa. Kuluttajia puolestaan suojaa jo nykyisin oma lainsäädäntönsä myös rakentamisen osalta. Kiinteän viiden vuoden vastuuajan osalta ei ole tehty riittäviä vaikutusarviointeja rakennusalan markkinoihin ja kilpailuun esimerkiksi pk-yritysten kannalta.”
”Lakiin perustuva vastuuaika todennäköisesti lisäisi rakennusalan oikeudellisia riitoja sekä tekisi niistä entistä monimutkaisempia. Rakennushankkeissa jouduttaisiin muun muassa ratkomaan hankalia näyttökysymyksiä suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon vastuiden välillä.”
Anu Kärkkäinen muistuttaa, että tilaaja voi jo nyt vaatia sopimukseen kirjattavaksi, että urakoitsija noudattaa sovittuja laadunvarmistustoimenpiteitä. Samoin tilaaja voi edellyttää tarjouspyynnössään haluamaansa takuuaikaa.
Nyt esitetty vastuuaika ei Anu Kärkkäisen mielestä suoranaisesti palvele rakentamisen laadun tavoitetta. Se vaikeuttaisi selvästi myös yhteistoiminnallisten toteutusmuotojen, kuten allianssin käyttämistä. Esimerkiksi suurissa julkisissa rakennushankkeissa allianssimalli on merkittävästi parantanut laadun, kustannusten ja aikataulun hallintaa.
Hyvää on se, että rakennushankkeeseen ryhtyvän tulisi vastedes lain mukaan huolehtia suunnittelu- ja rakennusaikataulun realistisuudesta, jotta olennaiset tekniset vaatimukset voivat täyttyä rakentamiselle varatussa ajassa. Liian kireät aikataulut ovat yksi tyypillinen syy laatupoikkeamiin.
Noin neljänsadan lakipykälän ja kahdeksansadan sivun laajuisen kaavoitus- ja rakentamislain lausuntokierros kestää kymmenen viikkoa. Hallitus pyrkii saamaan lain vahvistettua tämän vaalikauden aikana, mutta sen arvioidaan tulevaan voimaan vasta vuonna 2024.
Katso myös
- Katso lain miinukset ja plussat rakennusteollisuuden kannalta
- Lausuntomateriaalit ja lausuntojen jättäminen: Lausuntopalvelu.fi
- Ympäristöministeriön tiedote lakiesityksestä
Lisätietoja
- Toimitusjohtaja Aleksi Randell, puh. 09 1299 201
- Johtaja Anu Kärkkäinen, puh. 050 337 6699
- Viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642
sähköpostit: etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
