Vapaarahoitteisen asuntotuotanto on pysynyt edelleen seisahduksissa ja kiihdyttänyt uudistalonrakentamisen laskun alkuvuonna 19 prosenttiin. Myös korjaus- ja infrarakentaminen ovat olleet pakkasella. Ensi vuodeksi odotettavissa oleva 4 prosentin kasvu koko rakentamiseen tulee heikoista vertailuluvuista eikä vielä tarkoita kunnollista käännettä.
Viime vuonna rakentaminen supistui historiallisen voimakkaasti, peräti 16 prosenttia edellisvuodesta. Tänä vuonna pitkä miinus lyhenee 7 prosenttiin, Rakennusteollisuus RT ennakoi syksyn suhdannekatsauksessaan.
Taloudessa moni rakentamiselle tärkeä tekijä on kehittynyt parempaan suuntaan. Hidastuva inflaatio ja korkojen lasku tukevat kuluttajien ostovoimaa ja investointeja.
”Valitettavasti Suomen taloudessa ei rakentamisen näkökulmasta tapahdu vielä riittävästi. Rakentamisen pitkät miinukset pienevät, mutta talouden heikko luottamus ja toiveiden varassa oleva kovempi kasvu eivät mahdollista käännettä”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.
Asuntokaupan toipumiselle on eväitä, mutta sekä kuluttajien että sijoittajien kysyntä painottuu vanhoihin asuntoihin. Uusien asuntojen rakentaminen on yhä monen lukon takana. Myynnissä olevien valmistuneiden uudisasuntojen varanto sulaa hitaasti, ja rahoituksen saatavuus ja ehdot ovat kiristyneet.
Tänä vuonna Rakennusteollisuus RT arvioi uusien asuntojen aloitusmääräksi 17 000. Se on jopa hieman vähemmän kuin viimevuotinen, romahdusta seurannut taso, vaikka valtion tukema asuntotuotanto on nostettu ylös suhdannekuoppaa tasaamaan. Asuntorakentamisen volyymi putoaa kahden peräkkäisen vuoden aikana yhteensä 60 prosenttiyksikköä.
”Ensi vuodeksi odotamme vain vaisua kasvua, koska tuettu ARA-tuotanto on puolittumassa ilman, että vapaarahoitteinen asuntorakentaminen toipuu merkittävästi. Kapula putoaa eikä vaihto valtion tukemalta tuotannolta markkinaehtoiselle onnistu”, Jouni Vihmo toteaa.
Tuetun tuotannon pudotus osuu väärään suhdanteeseen
”Voimaan tulee useita valtion tukemaa asuntotuotantoa vähentäviä päätöksiä. ARA-tuotannon rahoitusvaltuuden laskemisen taustalla on ollut näkemys käänteestä vapaarahoitteisessa tuotannossa, joka ei kuitenkaan ole vielä toteutumassa. Tuettu asuntotuotanto on putoamassa liian matalalle suhdanteeseen nähden. Sen valtuus pitää nostaa riittävälle tasolle vuosiksi 2025–26, ja päätökset on tehtävä ajoissa”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.
Toimitilarakentaminen kärsii kiinteistömarkkinoiden alakulosta. Julkinen sektori, kuten kunnat, on pitänyt rakentamista yllä ja hyödyntänyt kustannusten rauhoittumisen ja vapaan kapasiteetin.
Korjausrakentamista on painanut uudisrakentamisen tavoin viime vuodesta lähtien korkojen ja kustannusten nopea nousu sekä kiristynyt luottopolitiikka etenkin kasvukeskusten ulkopuolella. Korjausrakentaminen arvo supistui viime vuonna 5 prosenttia ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ensi vuodeksi ennakoidaan vaatimatonta yhden prosentin kasvua.
Maa- ja vesirakentaminen kääntyy ensi vuonna kasvu-uralle. Valtion panostukset väyläinvestointeihin ja kunnossapitoon sekä investoinnit energiamurrokseen vauhdittavat infrasektoria.
Kokonaisuutena rakentamisen toipuminen jää lähivuosinakin hitaaksi ja tuotantomäärä kauas totutusta. Työllisyyden lasku heikkenee vielä pitkälle ensi vuoteen.
Aineistot
- Suhdannekatsaus liiteaineistoineen löytyy täältä
Lisätietoja
Pääekonomisti Jouni Vihmo, puh. 050 520 1636
Toimitusjohtaja Aleksi Randell, puh. 0400 500 822
Viestintäjohtaja Merja Vuoripuro, puh. 040 587 2642
Sähköpostit etunimi.sukunimi@rakennusteollisuus.fi
