RT laatii oman kiertotalouden green deal -sitoumuksen ja haastaa koko rakennusalan seuraamaan perässä

Rakennusalalla on valtava potentiaali edistää kiertotaloutta, mutta se ulosmitataan vasta, kun alan koko arvoketju rakentamista tilaavaa julkista sektoria myöten on muutoksessa mukana, muistuttaa Rakennusteollisuus RT. RT on osaltaan päättänyt lähteä mukaan kiertotalouden green dealiin, jonka ensiaallon sitoutujat julkistettiin tänään.  

Kalasatamasta Pasilaan -hanke Helsingissä osoitti kiertotalouden mahdollisuudet rakentamisessa. Hankkeessa syntyi 4,5 kilometriä raitiotietä siihen kytkeytyvine katu- ja viheralueineen ja kuntatekniikkoineen. Hankkeessa hyödynnettiin liki 90 prosenttia kierrätyskelpoisista materiaaleista. Kuva Sompasaaren Aallonhalkojalta. © Kaupunkiliikenne Oy

RT kohdistaisi toimenpiteet kiertotalouden kiihdyttämiseksi sinne, missä niillä on suurin vaikuttavuus: suuriin materiaalivirtoihin. Suomessa raaka-aineista 55 prosenttia käytetään rakentamisessa.  

”Kiertotalous ei toteudu Suomessa ilman rakennusalan laajaa osallistumista. Laaja osallistuminen taas ei onnistu, jos rakentamista tilaava julkinen sektori ja erityisesti kunnat eivät ole muutosta kanssamme tekemässä”, kiertotalousasioista RT:ssä vastaava johtaja Juha Laurila sanoo.  

Rakentamisen sisällä suurimmat massat liikkuvat maa- ja vesirakentamisessa eli infrasektorilla, joka käyttää noin 60 prosenttia rakentamisen raaka-aineista. Sektori tuottaa, muokkaa ja siirtää maa- ja kiviaineksia, joita kulutetaan Suomessa suuret määrät kaikessa rakentamisessa ja kunnossapidossa. Selvästi yli puolet kulutuksesta liittyy kuntien hankkeisiin ja valtion väylärakentamiseen.  

”Julkinen tilaaja määrittää hankinta-asiakirjoissaan, miten kiertotalous toteutuu infrassa. Kunnilla on lisäksi vaikutusvaltaa myös kaavoituksen kautta”, Laurila painottaa. 

Neitseellisten kiviainesten käytön vähentäminen sekä maa- ja kiviainesten uudelleenkäyttö ja korvaaminen teollisuuden sivuvirtoina syntyvillä materiaaleilla on tärkeä kiertotalouden edellytys.  

”Asioissa edetään, kun myös tilaaja sitoutuu kiertotalouden edistämiseen. Haastammekin etenkin isot kunnat kanssamme kiertotalouden green dealiin. Valtiolta odotamme ennen kaikkea TKI-panostuksia perus- ja soveltavaan tutkimukseen toimivien kierrätysmateriaalien löytämiseksi.” 

Kaksi isoa – Skanska ja GRK – tiennäyttäjänä 

RT lähtee itse mukaan kiertotalouden green dealiin ensiaallon sitoutujien tuntumassa. RT:n tavoitteena on oman sitoumuksen puitteissa uudistaa alaa sisältäpäin. 

”Tarkkoihin tonnimääriin tai aikarajoihin sitoutuminen lähes 3 000 jäsenyrityksen puolesta ei ole mahdollista, mutta haastamme jäseniä sitoutumaan itse green dealiin ja lisäämme niiden kiertotaloustietoutta”, standardointipäällikkö Tuuli Kunnas lupaa. Kunnas koordinoi RT:n jäsenyrityksistään kokoamaa kestävän rakentamisen ryhmää. 

”Sitoudumme diilissä myös keräämään dataa kiertotalouden tilasta alalla. Kun teemme kiertotalouden kehityksen ja oman vaikutuksemme näkyväksi, silmät avautuvat”, Kunnas uskoo. 

Infrarakentamisessa on mahdollista kierrättää laajasti niin reuna- ja maakivet, kasvualustat, pintamaat kuin vanhat rakennekerrokset ja purkubetonikin, todisti Kalastamasta Pasilaan -hanke. Hankkeen lopputulemana raitiolinja 13 aloitti liikennöinnin 12.8.2024. © Kaupunkiliikenne Oy

RT keskittyy kiertotalousdiilissään neljään toimenpidekokonaisuuteen: jäsenten tietopohjan parantamiseen, jäsenten omien hankintojen hankintakriteerien kehittämiseen, jäsenten omien resurssien käyttöasteen parantaminen sekä jäsenten luontovaikutusten vähentämiseen.  

”Pääkohteena ovat pk-yritykset, joissa kehityspotentiaali on suurin. Isoille taas aukenee tilaisuus toimia keihäänkärkinä ja vetää muita mukana. Jäsenistämme kiertotalouden green dealiin sitoutuu ensiaallossa Skanska, ja päätös sitoutumisesta on tehty myös  GRK:ssa”, Tuuli Kunnas iloitsee. 

Lisätiedot:

Juha Laurila, johtaja
juha.laurila@rt.fi, +358 50 412 3637

Tuuli Kunnas, standardointipäällikkö
tuuli.kunnas@rt.fi, +358 40 172 0073

Mikä ihmeen green deal?

Kiertotalouden green deal on vapaaehtoinen strateginen sitoumus, jossa mukaan lähtevät toimijat sitoutuvat vähentämään luonnonvarojen käyttöä ja asettamaan vaikuttavia tavoitteita ja tekemään toimia, jotka edistävät vähähiilistä kiertotaloutta.  Lue lisää ympäristöministeriön sivuilta.

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä