Teitä päällystetään tänä kesänä riittävästi, mutta nykypäätöksin vauhti lopahtaa saman tien. INFRA tarjoaa All in -ratkaisua: ”Käytetään hallituksen koko korjausvelkapaketti vuosina 2024 ja 2025. Näin saamme kaksi hyvää vuotta peräkkäin, pääsemme toteamaan vaikutukset ja voimme vetää johtopäätökset päällystysrahoituksen kehitystarpeista”, puheenjohtaja Juha Arvola esittää.
Tänä vuonna teitä päällystetään Suomessa vihdoinkin riittävästi, 4 000 kilometriä. Taustalla on hallituksen reilun puolen miljardin euron korjausvelkapaketti. Siitä puolet otettiin käyttöön heti, mutta loput rahat ovat jakautumassa hallituskauden lopuille kolmelle vuodelle.
”Jo ensi vuonna päällystysmääräraha laskee jälleen riittämättömälle tasolle. Loppu korjausvelkapaketti kannattaisikin käyttää jo vuonna 2025. Näin saamme kaksi perättäistä hyvää vuotta, jolloin tiestön korjausvelka ei kasva”, vetoaa INFRAn hallituksen puheenjohtaja Juha Arvola.
Asiantuntija-arvioiden mukaan tiestön korjausvelan kasvu pysähtyy, kun teitä päällystetään vähintään
4 000 kilometriä vuodessa. Viimeksi tavoitteeseen on päästy perättäisinä vuosina 20 vuotta sitten.
”Sahaava rahoitus vaarantaa päällystysalan kestävyyden ja lopulta myös tieturvallisuuden ja sujuvan liikkumisen”, Arvola muistuttaa.
”Tiivistämällä rahankäyttö vuosiin 2024 ja 2025 kansalaiset ja päättäjät pääsisivät toteamaan riittävän ja hieman pitkäjänteisemmän väylärahoituksen vaikutukset. Urakoitsijalle vakaa rahoitus on kestävän liiketoiminnan perusta. Rahoituksen ailahdellessa investoinnit henkilöstöön, kalustoon, laatuun ja innovaatioihin ovat veitsenterällä. Alan suomalainen osaaminen ja kilpailukyky kärsii.”
Asfalttituotannossa jopa yli 50 prosentin vuosiheilahtelu
Päällystysala on sinnitellyt epävarmuudessa vuosikymmeniä. Suurin yksittäinen tuotantomääriin vaikuttava tekijä on valtion päällystysbudjetti.
”Kuvittele pyörittäväsi yritystä alalla, joka edellyttää miljoonainvestointeja raskaisiin koneisiin sekä erikoisosaajien rekrytointia työvoimapula-alalla – ja vain osaksi vuotta. Suurasiakkaita on yksi, ja tilauskirjan paksuus vaihtelee jatkuvasti”, INFRAn johtava asiantuntija Nina Raitanen kuvailee.
Valtion teitä on päällystetty 10 viime vuoden ajan keskimäärin 2 700 kilometriä vuodessa. Viime vuosien pohjat ovat olleet 1 500–1 800 kilometriä. Tuotannon vuosivaihtelu on ollut tarkastelujaksolla keskimäärin 14 prosenttiyksikön luokkaa. Yksittäisten vuosien välillä vaihtelua on ollut pahimmillaan yli 50 prosenttia. Henkilöstömäärä vaihtelee vuosien välillä jopa 500:lla, koko ketjussa yli 1000:lla.
”Henkilöstö ikääntyy, ja uusia osaajia on vaikea houkutella. Kalustomäärän sopeuttaminen markkinaan on hankalaa, kannusteet vihreisiin kalustoinvestointeihin vähissä. All in -mallilla urakoitsijat pystyisivät kerrankin keskittymään kaksi vuotta päällystämiseen ilman säätöä henkilöstön ja koneiden kanssa. Toiminta tehostuisi ja samoilla resursseilla päällystettäisiin enemmän.”
Raitanen uskoo, että mallilla voisi olla pysyvämpiäkin seurauksia: ”Parin vuoden tehohoitojakso tuo positiivisia tuloksia. Se voi kannustaa rahoituksen uudenlaiseen allokointiin myös jatkossa.”
LISÄTIEDOT
- Nina Raitanen, nina.raitanen@rt.fi, puh. 040 744 2996, INFRA ry
- Juha Arvola, juha.arvola@swerock.fi, puh. 0400 151 739, Peab Industri Oy
- Tietoa maanteiden päällystysrahoituksesta ja vuosittaisista päällystysmääristä Väyläviraston dokumentista ”Tienpidon rahoituksen kohdentaminen 2024–2027”
