Moni kuorma-auton, pakettiauton, pick-upin, moottoripyörän tai moottorikelkan omistaja tietää, että oma kulkupeli voidaan määrätä poikkeustilanteessa puolustusvoimien käyttöön. Keskeistä poikkeustilanteessa apuun kutsuttavaa arsenaalia ovat myös maarakentamisessa käytetyt työkoneet. Polttoöljyn hinnan nousu uhkaa rapauttaa tätä reserviä.
Kadunpesu käynnissä. Kuva: INFRA ry
Useimmilla kone- ja infraurakoitsijan työkoneilla on poikkeusolojen ja sota-ajan tehtäviä, ja maanpuolustuksellisia tehtäviä voi olla jo ennen varsinaisia poikkeusolojakin. Kevyen polttoöljyn eli löpön kova hinnannousu voi ajan myötä vaikuttaa näistä tehtävistä suoriutumiseen.
”Löpön hinta on noussut Tilastokeskuksen mukaan 79 prosenttia reilussa vuodessa. Nousu on dieseliäkin rajumpaa. Jos nousu jatkuu, moni koneurakoitsija joutuu miettimään yritystoimintansa kannattavuutta. Mitä useampi urakoitsija ripustaa hanskat naulaan, sitä enemmän rapautuu kykymme selvitä poikkeusoloissa”, INFRAn toimitusjohtaja Paavo Syrjö selventää.
Kohtalokasta hinnan noususta tekee juuri konealalle se, että moni urakoitsija saa elantonsa pitkäaikaisista sopimuksista. Ne syntyvät kilpailutusten tuloksena ja niille on tyypillistä, että työ on tehtävä tarjotulla hinnalla koko monivuotisen sopimuskauden ajan – polttoaineen hinnan noususta riippumatta.
”Pitkissä sopimuksissa ajetaan nyt jokainen tunti tappiolla. Normaalioloissakin konetyöala vastaa esimerkiksi siitä, että tiet pysyvät turvallisina säällä kuin säällä ja rospuuton jälkeenkin. Tiekuljetuksista vahvasti riippuvaisella maalla ei ole varaa ajaa alas näistä tehtävistä vastaavia yrityksiä.”
”Näin turvattaisiin huoltovarmuus monelta kantilta”
INFRA haluaisi laskea yritystoiminnassa käytettävän kevyen polttoöljyn veron väliaikaisesti EU-minimiin. Polttoaineveron alennus tulisi suurelta osin kompensoitua, koska polttoaineen hinnan päälle tulee vielä arvonlisävero, jonka tuotto vastaavasti nousee hintojen noustessa.
”Löpön pumppuhinnat ovat nousseet vuodessa karkeasti euron litralta. Nousuun sisältyvän arvonlisäveron tuotolla voisi suurelta osin kompensoida esittämämme polttoaineveron palautuksen urakoitsijoille. Näin turvattaisiin konekannan normaali uusiutuminen, noin 100 000 henkilöä työllistävien yritysten säilyminen ja huoltovarmuus monelta kantilta”, Paavo Syrjö sanoo.
”Kysymys kuuluu, kumpi on juuri nyt tärkeämpää: pitää yhteiskunnan ja elintärkeiden kuljetusten pyörät pyörimässä ja turvallisuus parhaassa terässä poikkeusolojenkin tullen, vai kasvattaa valtion kassaa ylimääräisillä verotuotoilla.”
LISÄTIEDOT:
Paavo Syrjö, toimitusjohtaja, INFRA ry
etunimi.sukunimi(at)infra.fi, puh. 040 5601803
