Löydät täältä usein kysytyt kysymykset toimitusketjun tuotetiedon vakioinnista.
Mitä tuotetiedon vakiointi rakennusalalla tarkoittaa?
+Rakentamisen ja kiinteistönpidon tietovirtojen tehostaminen alkaa vakioidusta tuotetiedosta. Tuotetiedon vakioiminen vaatii tuotteiden yksilöinnin eli eri valmistajien jokaisen tuotteen yksikäsitteisen tunnisteen määrittämisen, jotta tietoa voidaan käsitellä koneellisesti.
Yksilöivä tunniste voidaan muuttaa esimerkiksi viivakoodatuksi tunnisteeksi konelukua varten yhteisen standardin mukaisesti.
Rakennustuote- ja talotekniikkateollisuudessa ollaan jo pitkällä: tuotanto on prosessipohjaista, digitalisoitua ja globaalia. Siksi monissa tuoteryhmissä ollaan jo hyvin pitkällä koneluvun ja automatisoinnin käytössä toimitusketjuissa tehtaalta tukkuihin, myymälöihin ja jakeluautoihin. Nämä digitaaliset ketjut katkeavat tällä hetkellä kuitenkin työmaiden portille.
Miten tuotetiedon vakiointia on hyödynnetty rakennusalalla tähän mennessä?
+Rakentamisessa ja sen suunnittelussa hyödynnetään automaattista tietojen käsittelyä hyvin vähän verrattuna toisiin toimialoihin ja muuhun yhteiskuntaan.
Tällä hetkellä rakentamisen prosessiin liittyvää tietoa kerätään ja välitetään pääsääntöisesti manuaalisesti, ja tämä rajoittuu usein yksittäisiin yrityksiin ja projekteihin.
Monessa yrityksessä tilanne on se, että tietoja kerätään erillisistä ohjelmistoista ja suunnittelutiedostoissa. Dokumentteja koostetaan esim. Exceleihin ja Wordeihin. Valmiit dokumentit lähetetään eri toimijoiden välillä sähköposteilla tai dokumentinhallinnan kautta.
Ensimmäinen askel automaattiseen tietojen käsittelyyn on tiedon vakiointi yli organisaatiorajojen.
Miksi tuotetietoja pitää digitalisoida ja vakioida rakennusalalla?
+Rakennusalan yhteinen standardi mahdollistaa muilla toimialoilla jo käytössä olevien järjestelmien ja esimerkiksi viivakoodilukijoiden käytön rakennustyömaalla sekä takaa valmistajariippumattomuuden. Tunnisteiden ja koodien avulla voimme liittää tietoa tuotteisiin ja kuljetuksiin, joka voidaan jakaa muille verkoston toimijoille reaaliajassa.
Samalla tavoin voimme hakea sovelluksella lisätietoja toimitusketjun eri vaiheissa automaattisesti, joka sujuvoittaa toimitusta sekä asennusta. Vakioitu tuotetieto on edellytys, jotta voimme vakioida sitä vastaavan suunnittelutiedon.
Työmaat tulisikin liittää osaksi digitaalisia toimitusketjuja, jotta voimme varmistaa automaattisen tietojen käsittelyn hyödyt rakentajille, rakennusten käyttäjille sekä ylläpitäjille.
Esimerkiksi jopa pienemmissäkin tehtaissa käytetään materiaalivirran ohjausta ja logistiikan reaaliaikaista tilannekuvaa. Tehtaissa on yhdistetty tietojärjestelmiin saapuva materiaali ja lähtevien tuotteiden toimitusketjun hallinta.
Rakennustyömaille pitäisi saada käyttöön vastaava tieto toimitusten ja haalausten osalta sekä tieto asennusvalmiudesta työpisteellä olevasta materiaalista. Näin saamme lopulta tiedon siitä mitä, milloin ja minne asennettiin eli rakennuksen reaaliaikaisen valmistumisasteen ja valmiin rakennuksen osaluettelon.
Tuotetiedon vakiointi ja digitalisointi on ensi askel kohti teollista rakentamista ja tuotannon tehostamista, jotka auttavat rakennusalaa saavuttamaan kansalliset ilmastotavoitteet.
Mikä on toimitusketjujen rooli rakentamisessa?
+Rakentamisen prosessi koostu tavallisesti hankekehityksestä, suunnittelusta ja rakentamisesta, ja toimitusketjujen merkitys jää usein piiloon.
Tutkimukset ja tahtituotannon käyttöönotto ovat tehneet työmaalogistiikan ongelmat näkyväksi ja toimialalla on ryhdytty keskustelemaan rakentamisen prosessin T-mallista, joka kytkee toimitusketjut osaksi suunnittelu- ja rakentamisprosessia. Jokaista rakentamiseen liittyvää tehtävää syöttää yksi tai useampi toimitusketju, jonka solmukohta ja päätepiste on rakennustyömaa.
Toimitusketjut ovat pitkälle digitalisoituja ja valtaosin erittäin tehokkaita prosesseja. Ketjut kuitenkin katkeavat työmaan portille, eikä meillä ole keinoa kerätä tietoa automaattisesti materiaalivirrasta. Meillä ei ole siis mahdollisuutta seurata toimitusketjujen toimintaa suhteessa työmaiden etenemiseen, emmekä saa tietoa ongelmista tai tehottomuudesta.
Liiketoimintamallit ja tapamme hankkia materiaalit yhdessä työn kanssa alaurakoitsijoilta on estänyt alaa investoimasta toimitusketjujen toimintatapojen ja erityisesti tiedonsiirron kehittämiseen.
Tämä johtaa siihen, että työmaalla on yhtä monta logistista toimintamallia kuin siellä on urakoitsijaa. Urakoiden ketjuttaminen ei helpota materiaalivirtojen hallitsemista tai toimitusketjujen tärkeyden hahmottamista, koska tämä lisää entisestään tarvittavan kommunikaation määrää.
Millaisia haasteita digitaalinen tuotetieto voi rakennusalalla ratkaista?
+Yhteinen standardi mahdollistaa muilla toimialoilla jo käytössä olevien järjestelmien käytön rakennusalalla sekä takaa valmistajariippumattomuuden. Tunnisteiden ja koodien avulla voimme liittää tietoa tuotteisiin ja kuljetuksiin, joka voidaan jakaa muille verkoston toimijoille reaaliajassa.
Samalla tavoin voimme hakea tarvitsemiamme lisätietoja toimitusketjun eri vaiheissa automaattisesti, joka sujuvoittaa toimitusta sekä asennusta. Vakioitu tuotetieto on edellytys, jotta voimme vakioida sitä vastaavan suunnittelutiedon.
Pelkkä tuotteen yksilöivä koodi ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan rakennushankkeiden tuotehyväksyntään liittyviä ongelmia tai sujuvoita yksinään logistiikkaa. On ratkaistava myös tuotteiden tunnistaminen tehokkaasti tehtaalta työmaalle asennuspaikkaan saakka sekä tiedonvälitys ylläpidolle sekä rakennuksen käyttäjälle.
Mitä jos toimitusketjun tuotetiedon digitalisointi jääkin tekemättä?
+Isolla yksittäisellä yrityksellä voi olla mahdollisuus vakioida omat toimitusketjunsa, mutta käytännössä rakennusalalla tämä tarkoittaisi kuitenkin valtavan tukkutoimittajien, esivalmistus-, materiaalinvalmistus- ja alaurakoitsijaverkon vakiointia. Tähän työhön menee paljon aikaa, rahaa ja lopputulos ei tulisi kuitenkaan olemaan kovinkaan suuri muutos nykyiseen toimintatapaan.
Ilman tuotetiedon vakiointia ja digitalisointi ala ei voi ottaa käyttöönsä uusimpia tietoteknisiä apuvälineitä (kuten koneoppimista tai tekoälyä), eikä ala voi näin ottaa seuraavaa askelta kohti teollista rakentamista ja tuottavuuden tehostamista.
Miten tuotetietojen vakiointi liittyy hiilijalanjäljen laskentaan?
+Tuotteiden yksilöinti on ensimmäinen askel hiilijalanjäljen suunnittelussa ja laskemisessa, jossa käytetään todellista toteumatietoa. Hiilijalanjälkilaskenta on samanlaista laskentaa kuin tietomallipohjainen kustannuslaskenta ja tulevaisuudessa hiilijalanjälkilaskenta tulee pakolliseksi osaksi rakennushanketta.
Rakennusten ja infran suunnittelu on luonteeltaan iteroituvaa ja tietovaltaista, ja hiilijalanjäljen laskenta noudattaa samanlaista prosessia kuin kustannusten laskenta ja on automatisoitavissa samoin keinoin.
Tuotteiden yksilöinti mahdollistaa tiedonkäsittelyn automatisoinnin ja on jo nähtävissä markkinatoimijoita, jotka tarjoavat hiilijalanjälkitietoa standardoituun ja rakenteellistettuun muotoon.
Tieto voidaan kytkeä suoraan urakoitsijoiden laskentaohjelmistoihin vakioitujen rajapintojen kautta.
Kytkentä mahdollistaa laskenta-algoritmien muodostamisen ohjelmistoihin, joilla hiilijalanjälkitieto voidaan hakea ja laskea automaattisesti ohjelmiston avulla.
Millaisia erilaisia tietokantoja on käytössä?
+Tuoteyksilöinti on ratkaisu osaluettelon muodostamiseen automaation avulla sekä tuotekelpoisuuden todentamiseen ja tämän tiedon välittämiseen tehokkaasti rakennuksen elinkaaren aikana.
ETIM-standardi
ETIM (Technical Information Model) on malli, jolla tuotteen tekninen tieto ilmaistaan yhtenäisellä tavalla, kieliriippumattomasti. Tuotteet jaetaan ETIM-luokkiin, joilla on edelleen ETIM-ominaisuuksia ja ETIM-arvoja. Jokaisella ETIM-luokalle (vastaa tuotenimeä) on määritelty ominaisuudet, jotka kyseiselle tuoteluokalle ovat oleellisia. ETIM mahdollistaa tuotehaun tietyillä teknisillä ominaisuuksilla ja vertailun samat ominaisuudet täyttävien tuotteiden kanssa.
ETIM-standardin kehittämisestä Suomessa vastaa ETIM Finland.
GTIN-koodi
GTIN-koodi (Global Trade Item Number) on laajasti, globaalisti ja toimialariippumattomasti käytössä oleva tuotteiden yksilöintistandardi. Se on suunniteltu ja kehitetty toimitusketjuja varten ja on laajasti käytössä globaalissa valmistuksessa ja tavaravirtojen hallinnassa. Käytännössä kaikki varastotavarana toimitettava kuluttajakaupan rakennustarvike on jo Suomessa yksilöity GTIN-koodeilla.
GTIN-koodia hallinnoin GS1, joka on voittoa tavoittelematon järjestö, joka kehittää standardijärjestelmän standardeja eri toimialojen kanssa.
Rakennusalalla ETIM-standardia ja GTIN-koodia käyttävät kolme kansallista tuotetietokantaa:
Mikä on PEPPOL-standardi ja miten se liittyy rakennusalaan?
+Valtionkonttorin tavoitteena on parantaa Suomen vientiteollisuuden kilpailukykyä digitalisoimalla tilaus- ja toimitusketjun sanomaliikenne. Käytännössä tämä tapahtuu vakioimalla välitettävä tieto PEPPOL-standardin avulla.
EU vie PEPPOL-verkostoa käytäntöön Real-Time Economy (RTE) -hankkeessa. PEPPOLin käyttö on laajentunut ripeästi viime vuosina perustuen EU:n sähköisen laskun direktiiviin sekä direktiivin toimeenpanoon CEN-standardin avulla. Käytön laajentumisen myötä siitä on muodostunut yksi varteenotettavimmista ratkaisuista organisaatioiden välisen kaupankäynnin sähköisten sanomien välitysmenetelmäksi.
Rakennusala hyötyy vakioinnista, koska toimitusketjujen hallinta on tällä hetkellä lähes täysin manuaalista, tieto ei ole rakenteellista eikä tiedon siirto digitalisoitunut, vaikkakin dokumentit ovatkin pääsääntöisesti digitoitu.
Valtionkonttori ottaa PEPPOL-standardin käyttöön julkisissa hankinnoissa vuoteen 2024 mennessä.