Taloyhtiölainojen sääntely ja Fivan suositus kiristävät asuntomarkkinoita ja Suomen taloutta

Hallitus antoi kesäkuun puolivälissä makrotalouden vakausvälineistä esityksensä, jossa säädellään taloyhtiölainojen käyttöä uudiskohteissa. RT ei pidä asuntomarkkinoita jäykistävää sääntelyä oikein kohdentuneena ja ajoitettuna, vaan näkee sen lisäävän markkinahäiriön riskiä. Lisäksi Fiva on samaan aikaan tiukentamassa lainansaantikäytäntöjä suosituksellaan lainanhoitorasituksen ylärajasta.

Hallituksen esityksen mukaan uudiskohteessa voi jatkossa olla taloyhtiölainaa enintään 60 prosenttia kaikkien asuntojen hinnasta. Sekä taloyhtiölainojen että kuluttajien asuntolainojen enimmäispituudeksi tulee 30 vuotta. Lisäksi lähtökohtaisesti ei sallita lyhennysvapaita, mutta luottosopimuksessa voitaisiin sopia lyhennysvapaasta tai pienemmistä maksueristä ensimmäisen vuoden aikana rakentamisvaiheen päättymisestä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2023.

”Kiristävä kansallinen sääntely luo epävarmuutta jo entisestään epävarmassa maailmantilanteessa. Se voimistaa asuntotuotannon hidastumista ja vähentää asuntojen tarjontaa. Suomen ulkopuolelta tulee merkittäviä vaikutuksia talouteen ja asuntomarkkinoihin korkojen nousun, EU:sta tulevan Basel-sääntelyn sekä Ukrainan sodan ja pakotteiden kautta”, Rakennusteollisuus RT:n elinkeinopoliittisten asioiden johtaja Anu Kärkkäinen sanoo.

Viime vuosina on kyetty ylläpitämään riittävän korkeaa uudisasuntojen tuotantomäärää taloyhtiölainojen avulla. Taloyhtiölainojen merkitys korostuu varsinkin pienemmässä yrityskokoluokassa sekä suurten kasvukeskusten ulkopuolella.

Asuntorakentamisen volyymin kasvun ansiosta muun muassa vuokrahinnat ovat tasaantuneet tai jopa laskeneet. Ylikuumenemista ei ole nähty, vaan asuntorakentaminen on tukenut muun talouden kasvua. Samalla asuntojen hinnat ovat pysyneet pohjoismaisittain hyvin kohtuullisella tasolla.

Esitetty sääntely kohdistuu omaperusteista tuotantoa tekeviin rakennusliikkeisiin ja kotitalouksiin. Taloyhtiölainat mahdollistavat uudisasuntokohteen käynnistämisen ja rakentamisen ilman huomattavaa oman pääoman käyttöä ja ovat siten hyvin tärkeitä omaperusteista tuotantoa tekeville rakentajille. Kilpailu uudisasuntomarkkinoilla onkin lisääntynyt viime vuosina uusien rakentajien päästessä markkinoille.

Asunnon ostajan kannalta taloyhtiölainat ja lyhennysvapaat ovat mahdollistaneet asuntojen ostamisen, kun varoja ei ole tarvinnut sitoa rakentamisaikana uudisasuntoon.

Kokonaislainakaton sijaan Fivan suositus lainanhoitokulujen ylärajaksi

Hallituksen esityksessä on luovuttu niin sanotusta kokonaislainakatosta. Sen sijaan Fiva antoi 28. kesäkuuta suosituksen asuntolainaa hakevien lainanhoitokulujen ylärajaksi. Sen mukaan lainanhakijan kaikkien lainojen hoitokuluihin saa jatkossa mennä enintään 60 prosenttia nettotuloista. Muiden kuin ensiasunnon ostajien lainakatto säilyy 85 prosentissa. Suositus tulee voimaan vuoden 2023 alussa.

Suosituksen mukaan asuntolainoja myönnetään pääsääntöisesti niille lainanhakijoille, jolla kaikkien lainojen hoitokulut ovat stressitilanteessa 60 prosenttia laskettuna lainanhakijan nettotuloista. Stressitilanteella tarkoitetaan sitä, että lainanhoitorasituksen laskennassa otetaan huomioon asuntolainan lisäksi kaikki muut lainat, mahdolliset rahoitusvastikkeet sekä kuormitetut hoitomenot. Lainanhoitorasituksessa laskennallinen lainan korko on vähintään 6 prosenttia lukuun ottamatta pitkäaikaisia korkosuojattuja ja kiinteäkorkoisia lainoja. Laskennassa lainanhoitoaika on enintään 25 vuotta.

”Vaikka kyseessä on suositus, odotettavissa on, että sitä aletaan pankeissa soveltaa kuin velvoittavaa sääntelyä. Käytännössä se tarkoittaa samaa kuin aiemmin esitetty ja epätarkoituksenmukaisena hylätty kokonaisvelkakatto, mutta on hyvätuloisille vieläkin tiukempi. Kaiken lisäksi muutos viedään nyt läpi kiertämällä poliittinen prosessi, mikä ei edusta hyvää ja ennakoitavaa hallintoa”, Anu Kärkkäinen toteaa.

Fivan suositus vaikeuttaa erityisesti hyvätuloisten kotitalouksien lainansaantia varsinkin pääkaupunkiseudulla, jossa asuntojen hinnat ja lainat ovat suurimpia. Hyvätuloisilla on kuitenkin pienituloisempia paremmat edellytykset selviytyä lainamenoista.

Rakennusteollisuus RT pitää hyvänä, että asuntomarkkinoiden läpinäkyvyyttä lisätään ja informaatiota kotitalouksille selkeytetään, mutta samalla on syytä varoa lainansaannin liiallista kiristymistä laskevassa ja epävarmassa suhdannetilanteessa. Kotitalouksien velkaantumisriskin suurin ongelma ovat kulutusluotot, eivät vakuudelliset asuntoluotot kasvuseuduilla.

Rakentamisen merkitys Suomen kansantaloudessa on suuri, rakennusala on hyvin työllistävä ala ja asuntorakentamisesta palautuu merkittävä osa takaisin yhteiskunnalle. Tarve uudisasuntojen rakentamiseen tulee edelleen jatkumaan korkealla.

Lisätietoja

Anu Kärkkäinen 
Johtaja, elinkeinopoliittiset asiat
anu.karkkainen(@)rakennusteollisuus.fi
puh. 050 337 6699

Katso myös

VM:n tiedote Taloyhtiöiden lainoihin rajoituksia – tavoitteena hillitä kotitalouksien velkaantumista

FIVAn tiedote Makrovakauspäätös: Suositus asuntolainanhakijoiden lainanhoitorasituksen ylärajaksi

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä