Rakennusteollisuus RT odottaa budjettiriiheltä vakautta ja luottamusta luovia päätöksiä. Etenkin työllisyyteen ja kilpailukykyyn laajasti vaikuttavilla rakentamisen päätöksillä on tässä ajassa ratkaiseva rooli. Myös palkansaajien verotuksen keventämistä on nykyisessä poikkeustilanteessa syytä harkita.
Kuva: Väylävirasto
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt epävarmuutta yhteiskunnassa ja markkinoilla. Taantuman todennäköisyys kasvaa Euroopassa, ja korkojen nousu hidastaa asunto- ja muuta rakentamista.
Poikkeusaikoinakin hallituksella on silti mahdollisuus pitää talouden rattaat pyörimässä ja samalla edistää arjen sujuvuutta, elinkeinoelämän kilpailukykyä ja työllisyyttä.
”Keinoja tähän tarjoavat etenkin huolella valitut infrahankkeet. Lisäksi on syytä pidättäytyä kehittelemästä uutta sääntelyä, jonka toimivuudesta ei ole takeita. Kuluttajien ostovoimaa parantaisi nykyisessä inflaatiopaineessa parhaiten tuloveron kevennys läpi linjan”, RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell arvioi.
Vaikka infrahankkeilla on taantumaan taittuvassa taloudessa elvyttävä vaikutus, ensi vuodelle ei ole suunnitteilla yhtään uutta liikenneinvestointia lukuun ottamatta Stora Enson suurinvestoinnille ehdollista Oulun Poikkimaantien parantamista. Sen sijaan infrarakentamiseen on kohdistettu järeitä leikkauksia.
”Samaan aikaan muu Pohjola on lisännyt rakentamista. Tällä on kauaskantoisia seurauksia kilpailukyvylle ja huoltovarmuudelle; näin eristämme tehokkaasti itseämme muusta lännestä”, Randell sanoo.
Itä-Suomen logistiikkainvestoinneista ja perusväylänpidosta saatava päätöksiä
RT:n näkemyksen mukaan logistiikan turvaaminen on erityisen tärkeää muuttuneen turvallisuuspoliittisen tilanteen takia. Suomella on oltava strategia siitä, miten yhteydet ulkomaailmaan varmistetaan silloinkin, kun itäraja on suljettu tai äärimmäisen häiriöherkät merialueet eivät ole täysimääräisesti käytössä.
Erityistä huolta RT:ssä herättää Saimaan kanavan korjauksen perumisesta Itä-Suomessa koituva haitta. Kanavan kautta on kulkenut arviolta 1,3 miljoonaa tonnia tavaraa vuosittain. Tavaraliikenteen tarve ei katoa, vaan tuonti ja vienti etsivät vain uudet reitit. Varatoimitusjohtaja Paavo Syrjö muistuttaa tämän tarkoittavan arvioiden mukaan yli 50 000:tta rekkakuormaa lisää itäisen Suomen teille joka vuosi.
”Tätä taustaa vasten päätös kaksoisraiteen jatkamisesta Luumäen ja Joutsenon välille tarvitaan nopeasti. Sujuva raideyhteys tukee koko Suomen taloutta ja huoltovarmuutta”, Syrjö sanoo.
Toinen kipukohta liikenneverkolla on kolmea miljardia euroa hipova korjausvelka. Esimerkiksi tiestön päällystäminen on jäänyt selvästi tavoitteista jo vuosikausia. Tilanne piti korjata Liikenne 12 -ohjelmalla, mutta suunnitelmat on vesitetty leikkauksilla. RT:ssä odotetaan riihestä päätöksiä, joilla suunta muuttuu.
”Vuodelle 2023 perusväylänpidon rahoitustarve on 1,4 miljardia euroa. Tämän päälle investointeihin tarvitaan 600 miljoonaa euroa. Odotamme myös kevyen polttoöljyn kustannustuen toteuttamista eduskunnan tahdon mukaisesti”, Syrjö linjaa.
Suomi tarvitsee rakentamista – ei lisää sääntelyä
Kiikkerässä taloustilanteessa teollisuus varoittaa myös luomasta rakentamisen ja asumisen rahoitukseen uutta kansallista sääntelyä jo olemassa olevan ja EU-tasolla valmisteilla olevan lisäksi.
”Kotitalouksien velkaantumista on syytä hillitä etenkin kulutusluottojen suhteen, mutta samaan aikaan ei pidä vaikeuttaa ihmisten kodinhankintaa kansallisella sääntelyllä. Eduskuntaan on myös edelleen etenemässä hyvin laajasti kritisoitu ja alkuperäisiin tavoitteisiin nähden torsoksi jäänyt rakentamislaki, jossa siinäkin pääpaino on sääntelyn lisäämisellä”, toimitusjohtaja Aleksi Randell muistuttaa.
”Uuden sääntelyn kehittelemisen asemesta nyt kannattaa katsoa rauhassa, miten taloustilanne syksyllä kehittyy ja miten pitkittyvä sota vaikuttaa markkinoihin. Tämän hetken poikkeuksellisissa oloissa esimerkiksi taloyhtiöiden ja yksityishenkilöiden korjausrakentamishankkeilla on tärkeä rooli taloudessa.”
Lue myös INFRAn aiempi kannanotto historiallisen huonoista päällystysnäkymistä.
Lisätietoja
Aleksi Randell
toimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT
0400 500 822, aleksi.randell(@)rakennusteollisuus.fi
Paavo Syrjö
varatoimitusjohtaja, Rakennusteollisuus RT
040 560 1803, paavo.syrjo(@)rakennusteollisuus.fi
