Hallitus on linjannut edistävänsä kevyttä liikennettä. ”Tavoite on tärkeä, mutta se ei toteudu vain ohjelmatekstejä laatimalla ja kansanvalistustyöllä. Tarvitaan myös konkretiaa: toimivat väylät ja välineet”, INFRA ry:n Nina Raitanen sanoo. Kävely- ja pyöräilyinfran rakentamis- ja korjauskustannukset on ennakoitava realistisesti jo syksyn budjettineuvotteluissa.
Elokuu on uuden aloittamisen aikaa, ja koululaiset sekä lomilta palaavat työikäiset ovat sankoin joukoin liikenteessä. Hauskin, terveellisin ja nopein tapa päästä kouluun, töihin ja harrastuksiin on usein pyöräily tai kävely. Lihasvoimalla liikkuminen on myös päästötöntä.
Jotta pääsemme liikkeelle yhä enemmän ilman autoa, kevyen liikenteen väyliä ja reitistöjä pitää rakentaa erityisesti kaupunkialueille suunnitelmallisesti. Isojen kaupunkiseutujen ulkopuolella tienpiennar toimii kevyen liikenteen väylänä ja ihmisten liikkumisympäristönä.
”Turvallinen kevyen liikenteen yhteys on kaikkien perusoikeus. Siksi teitä rakennettaessa ja uudelleen päällystettäessä pitää pyrkiä luomaan myös kevyen liikenteen mahdollistavat pientareet, jos erillinen kevyen liikenteen väylä ei ole mahdollinen. Kevyen liikenteen tarpeet on huomioitava ajoissa – jo kun väylien rahoituksesta päätetään ja väyliä suunnitellaan”, INFRAn johtava asiantuntija, tekniikan tohtori Nina Raitanen huomauttaa.
Kevyen liikenteen rahoitus turvattava − saavutettavuutta vaarantamatta
Hallitusohjelmassa kannetaan huolta suomalaisten liikkumattomuudesta. Kaavailuissa on kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman päivitystä, toimenpideohjelma koulu- ja työmatkapyöräilyn edistämiseksi sekä kävely- ja pyöräväylien liikenneturvallisuuden kehittämistä. Kävelyä ja pyöräilyä kannustetaan edistämään niin kunnissa kuin osana MAL-sopimusmenettelyäkin.
”Suunta on oikea. On kuitenkin tärkeää, että hallitus samalla tiedostaa, että kävelyn ja pyöräilyn edistäminen edellyttää riittävää ja oikean tyyppistä kevyen liikenteen infraa”, Raitanen muistuttaa.
”Budjettineuvotteluissa on saatava tuntuvasti nykyistä suurempi rahoitus kuntien kävely- ja pyöräilyinvestointiohjelman valtionosuuteen. Myös perusväylänpidon rahoitusta pitää kasvattaa niin, että voimme rakentaa ja pitää kunnossa nykyistä enemmän kävelyä ja pyöräilyä edistäviä kohteita valtion verkolla.”
Pahin virhe olisi siirtää rahat toiselta liikennemuodolta kevyelle liikenteelle: ”Siihen meillä ei ole varaa, sillä saavutettavuus on syrjäisen Suomen elämänlanka. Investoinnit kevyeen liikenteeseen palautuvat kuitenkin yhteiskunnalle parantuneen turvallisuuden ja kansanterveyden kautta.”
Fakta
- Kävely on suomalaisten suosikkiliikuntamuoto ja pyöräily kolmanneksi suosituin.
- Kävelylenkkejä harrastaa kaksi miljoonaa suomalaista.
(Lähde: Tilastokeskus ja Suomen latu)
Lisätiedot:
Nina Raitanen, johtava asiantuntija, INFRA ry
040 744 2996, etunimi.sukunimi-AT-infra.fi
