Talonrakennusalalla pitkään jatkunut myötätuuli on laantunut vuoden mittaan tyyneksi ellei jopa vastaiseksi, eikä ainakaan uudisrakentamiseen ole pian luvassa helpotusta. Varmaa ei ole, että sitä korvaava korjausrakentaminenkaan vauhdittuu. Markkinatilanne voi ajautua pidempään, jopa aiemmin kokemattomaan suvantoon. Se huolestuttaa kaikkia rakentamisesta elantonsa saavia kirvesmiehestä ja raudoittajasta toimihenkilöihin sekä toimitusjohtajiin.
Ari Karhapää on edennyt kirvesmiehestä keskisuuren rakennusyrityksen toimitusjohtajaksi lähes neljän vuosikymmenen työurallaan. Kuva: Ilpo Lommi
Kumoni Oy:n toimitusjohtaja Ari Karhapää ja Rakennustyö Salminen Oy:n kollega Aatu Airaksinen ovat paljolti samankaltaisessa tilanteessa, koska kummatkin kipparit seilaavat samoilla ”vesillä” ja hyvin samanlaisilla ”yritysaluksilla”. Molempien yritysten päätoimiala on korjausrakentaminen. Tosin Rakennustyö Salminen rakentaa parhaillaan ensimmäistä omaperustaista gryndauskohdetta Kuopioon.
Myös yritysten yksityinen perheomistajatausta ja ikä ovat melko samanlaisia. Molemmat ovat viime vuosina kasvaneet kohisten laajentamalla toimintaansa maantieteellisesti kotipaikaltaan Kuopiosta. Kumoni perusti pari vuotta sitten tytäryhtiön Turkuun laajentuen yrityskaupalla sieltä pääkaupunkiseudulle. Rakennustyö Salminen on laajentunut Helsingin, Tampereen, Oulun ja Varkauden seuduille.
Tukijalkojen lisääntyminen Kuopion talousalueen ulkopuolelle on molempien toimitusjohtajien mukaan merkittävä vahvuus nykytilanteessa, kun talonrakentaminen näyttää hiipuvan etenkin Itä-Suomeen. Ruuhka-Suomen keskuskaupungeissa on vielä jonkinlaista virettä, mutta kilpailu kiristyy sielläkin, kun uudisrakentajia siirtyy etsimään tekemistä korjausrakentamisesta.
Rakennustyö Salminen ja Kumoni ovat kilpailijoita keskenään, mutta niillä on yhteisiäkin intressejä peruskorjauksen elvyttämiseksi – mielellään mitä pikimmin erityisesti valtion panostuksin.
EU:n energiaukaasit voivat laukaista korjausbuumin
”Euroopan unionilta voi tulla sellaiset ukaasit tämän vuosikymmenen jälkipuoliskolle ja 2030-luvulle energiatehokkuuden kiristyvistä vaatimuksista, että ne laukaisevat mittavan korjausbuumin. Sen rahoitus on tietysti ratkaistava tavalla tai toisella. Lähivuosille ei tästä megaluokan murroksesta liene apua. Olisi kuitenkin hyvä valmistautua siihen jo etunojassa, koska muutos on kaiketi väistämätön”, korostaa Ari Karhapää.
Aatu Airaksinen on samoilla linjoilla painottaen korjausrakentamista työllisyyden turvaamisen ohella kestävän ympäristökehityksen edistämisessä. ”Suuretkaan korjausrakentamisen panostukset eivät vinouta ja ylikylläistä asuntomarkkinoita. Uusia rahoitusratkaisuja olisi todennäköisesti kehitettävä kansallisesti ja kansainvälisesti sekä ehkä jonkinlaista porrastusta uusien normien voimaantuloon. Valtio voisi tulla mukaan korjausrakennusvelan pienentämiseen. Nyt on siihen otollinen aika”, pohtii Airaksinen.
Aatu Airaksisen mukaan selviytyminen rakennusalan syvenevästä kysyntälamasta vaatii kovia ponnisteluja kilpailukyvyn ja työkannan ylläpidon eteen, mutta liika stressaaminen ei johda hyvään. Kuva: Ilpo Lommi
Samoilla ”vesillä” purjehtivilla kippareilla on keskeisiä eroja mutta myös paljon yhtäläisyyksiä. Rakennusalan kokemukseltaan ”vanhan liiton” mies Ari Karhapää, 58, tuli rakennusalalle jo lähes 40 vuotta sitten, kun Aatu Airaksinen, 37, on ollut alalla puolet tuosta ajasta. Yhteistä heille on, että molemmat ovat toisen polven rakentajia ja työskennelleet nuorina timpurina rakennustyömailla. Heillä on myös halu tehdä käsillä jotakin näkyvää kuten erilaista rakentamista vapaa-aikanakin.
Kirvesmiehestä toimitusjohtajaksi
Karhapää sai ammatillisen koulutuksen rakennusmieheksi Iisalmen ammattiopistossa. Yli kymmenvuotisen kirves- ja mittamiesjakson jälkeen hän opiskeli Kuopion teknillisessä opistossa rakennusinsinööriksi valmistuen 1994. Siitä ura urkeni Skanskalle työnjohtajaksi talonrakennustyömaille ja edelleen projektipäälliköksi omaperustaiseen asuntorakentamiseen.
Kun asuntorakentaminen kyykkäsi 2008 lomautuksineen, vaihtui työnantajaksi Kuopion kaupungin omistama Niiralan Kulma -vuokrataloyhtiö kolmeksi vuodeksi. Siellä tuli kokemusta etenkin korjausrakentamisen sekä uudisrakentamisen rakennuttajana ja suunnittelun ohjaajana.
”Näköala talonrakentamiseen ja yhteydenpito alan eri toimijoihin laajeni. 2010-luvun alussa palasin kuitenkin yritysmaailmaan siirryttyäni PEABille työpäälliköksi pääosin uudisrakennustyömaille. Kumonille siirryin 2016 niin ikään työpäälliköksi. Tämän vuoden alusta lähtien olen ollut toimitusjohtajana omistajayrittäjä Pasi Pitkäsen siirryttyä konsernin hallituksen puheenjohtajaksi. Vastuu laajeni tuntuvasti, mutta koen alan kovenevista markkinoista huolimatta työni mielekkääksi, kiintoisaksi ja uusia näköaloja sekä kehitysmahdollisuuksia antavaksi.”
”Esimerkiksi Kumonin ISO 14001 -sertifikaatin valmistelu oli antoisaa vaikkakin haastavaa jo aiemmin vuonna 2015 saadun ISO 9001-sertifikaatin rinnalle”, kertoo Ari Karhapää.
Kokin työura vaihtui rakentajaksi
Aatu Airaksinenkin oppi jo nuorena taitavaksi rakentajaksi, vaikka opiskeli ensin kokiksi Savon ammattiopistossa. Hän kävi kuitenkin isänsä ja kolmen veljensä kanssa rakennuksilla kirvesmiehen töissä, joskus samalla työmaallakin.
”Ravintolakokin työt epäsäännöllisine työaikoineen eivät vuoden kokeilun jälkeen houkutelleet yhtä paljon kuin rakentaminen. Niinpä opiskelin Savonia ammattikorkeakoulussa AMK rakennusinsinööriksi ja lähdin talonrakennusalalle 2011 kuten kaksi veljeäni”, kertoo Airaksinen.
”Ensimmäiset puolitoista vuotta menivät reissumiehenä Rautaruukilla pääasiassa Etelä- ja Länsi-Suomen teräsrunkotyömailla asennustyönjohtajana. Sitten löytyi työpaikka lähempää, kun perhe alkoi kasvaa ja olo vakiintua omakotitalon rakentamista myöten synnyinseudulleni Kuopion Karttulaan.”
”Olin ensin Outotecillä työnjohtajana kemianteollisuuden koeprosessilaitosta rakentamassa ja sen jälkeen Sitowisellä rakennuttajana reilut kolme vuotta. Perustin 2017 yhden miehen yrityksen, jossa tein reilut neljä vuotta rakennuttajan ja rakennusvalvonnan tehtäviä. Sekin oli mielenkiintoista aikaa ja omanlainen oppikoulu avaten niin alalle kuin yritystoimintaankin laajempia näkökulmia.”
”Työ yrittäjänä oli aika yksinäistä ja aloin kaivata ympärilleni työyhteisöä. Paljolti sattumaa oli, että keskusteluyhteys Rakennustyö Salmisen pääomistaja Osmo Salmisen kanssa johti 2021 siihen, että siirryin hänen yritykseensä takaisin palkkatyöhön rakennuttajapäälliköksi. Seuraava steppi tuli yllättäen viime vuodenvaihteessa, kun minua kysyttiin yrityksen toimitusjohtajaksi Osmo Salmisen siirryttyä hallituksen puheenjohtaksi. Hyväksi työpariksi varatoimitusjohtajaksi sain kymmenkunta vuotta yrityksen palveluksessa olleen Nina Miettisen”, selvittää Aatu Airaksinen vaiheikasta työuraansa kokkikoulutuksesta keskikokoisen rakennusliikkeen toimitusjohtajaksi.
Osin ikäerosta ja erilaisesta elämätilanteesta johtuen miesten vapaa-aika kuluu eri tavalla. Aatu Airaksisella se menee paljolti puolison ja kolmen alle kymmenvuotiaan lapsen sekä omakotitalon kanssa puuhaillessa.
”Lasten harrastukset vievät melkoisesti aikaa, mutta on mukava nähdä heidät kavereineen mieleisissä touhuissa.”
Ari Karhapäälläkin perhe-elämä täytti suurelta osin vapaa-ajan kymmenkunta vuotta sitten. Perheen kaksi tyttöä pelasivat pesäpalloa Siilinjärvellä ja hän toimi heidän joukkueissaan puuhakkaana taustavoimana.
”Nyt tyttäret ovat aikuisia ja pesäpallo on jäänyt heiltä kilpailumielessä, mutta seuraan lajia edelleen. Liikuntaa harrastan monipuolisesti maastopyöräillen, talvella hiihtäen ja lasketellen sekä muutenkin luonnossa liikkuen kalastuksen ohessa. Niissä saa arjen ja työelämän huolet pois mielestä. Hyvä fyysinen kunto tukee henkistäkin jaksamista niin työssä kuin muussakin elämässä”, sanoo Karhapää.
Ari Karhapää irtautuu työelämän huolista muun muassa maastopyörälenkeillä.
Hän on ehtinyt nähdä 1990-luvun alun laman sekä monet rakennusalan suhdanneallokot ja muutokset sen jälkeen. Rakennusalan ja koko yhteiskunnankin nykytilanne huolestuttaa häntä samoin kuin nuorempaa kollegaa, vaikka kummankin yrityksillä on työkantaa niin, etteivät lomautukset ole ainakaan vielä merkittävästi realisoituneet. Medioista aamusta iltaan päälle vyöryvät yhä synkemmät uutiset ja lausunnot eivät huolta helpota.
”Huolista huolimatta eivät yöunet ole menneet, kun tiedän kokemuksesta, ettei rakentaminen lopu koskaan kokonaan eikä toimiala vajoa pysyvästi saati katoa. Tuotantokapasiteettia poistuu alalta konkursseina sekä toiminnan supistamisilla ja kannattavuuskin heikkenee, mutta joskus käyrä kääntyy nousuun varmasti. Siihen asti pitää sinnitellä ja huolehtia kilpailukyvystä. Omistajien sekä henkilöstön vankka sitoutuneisuus yritykseen ja hyvä työyhteisöhenki ovat nyt suuria vahvuuksia”, korostaa Ari Karhapää.
Hyvin samoilla aatoksilla on Aatu Airaksinen, vaikka tämä lama tai taantuma on hänen työurallaan ensimmäinen ja ennen kokematon.
”Kukaan ei tiedä, milloin ja mistä suunnasta alkaa tuuli taas puhaltaa purjeisiin. Siihen asti pitää luovia eteenpäin sekä hioa kilpailukykyä vahvuuksiin ja hyviin asiakassuhteisiin luottaen. Paikallinen kasvollinen omistajuus, yrityksen sopiva koko ja sitoutunut henkilöstö ovat valtteina. Niillä saavutamme markkinoilla nyt erityisesti tarvittavaa joustavuutta ja kriisinsietokykyä.”
”Onneksi en yksin joudu kantamaan kaikkea vastuuta. Yrityksessä toimii hyvä tiimityö yritysjohdon ja omistajien kesken sekä henkilöstön kanssa”, muistuttaa Aatu Airaksinen.
Teksti: Ilpo Lommi
