Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:llä työskentelevä joensuulainen rakennusmestari (AMK) Olli Ryhänen, 31, on ehtinyt rakentaa mittavaa uraa rakennusalalla monissa työ-maaesimiehen rooleissa ja järjestömaailmassa. Ryhäsen vaiheikas urapolku ei ole ihan tavallinen tarina.
Olli Ryhänen on päässyt vaativien talonrakennustyömaiden vastaavana mestarina nuorempana toivomalleen työuralle ja viihtyy siinä erinomaisesti.
– Kotona Lieksassa en saanut rakennusalalle muita virikkeitä kuin että metalliteollisuudessa työskennellyt isäni yllytti minua lähtemään ammattikouluun mieluummin rakennus- kuin metallilinjalle. Lukio ei kiinnostanut, kun en pitänyt itseäni lukuihmisenä eikä suvussa ollut korkeakoulutaustaa.
– Jo ammattiopintojen aikana totesin isälle, että työuran alkuviitoitus oli oikea. Ammattikoulun jälkeen menin pariksi vuodeksi rakennuksille töihin. Siellä alkoi itää ajatus opiskelujen jatkamisesta ammattikorkeakoulussa rakennusmestariksi, vaikkei minulla ollut taustalla lukio-opintoja eikä johtajakoulutustakaan esimerkiksi armeijasta. Ryhmänjohtajuudesta on kuitenkin tuntumaa muun muassa järjestömaailmasta ja hirviporukasta, jossa olen varajohtajana.
– En haaveillut niinkään ”pomoksi” paremmille palkoille kuin syventymisestä rakentamiseen ja uuden oppimiseen. Pääsin täpärästi Tampereelle ammattikorkeakouluun opiskelemaan rakennusalan työnjohtoa ja talonrakentamista vuonna 2012. Imu alalle vahvistui uutta oppiessa. Siellä oli hyvä koulutus ja monipuoliset työharjoittelumestat. Tampere oli muutenkin mukava kaupunki etenkin, kun myös tyttöystävä lähti sinne opiskelemaan.
– Rakennusmestari AMK -tutkinnon jälkeen menin Tampereella töihin kahdeksi vuodeksi laatoitus- ja lattiatöitä tekevän aliurakoitsijayrityksen työnjohtajaksi, kertoo opiskeluaikanaan RKL:n nuorisotoimintaan osallistunut Olli Ryhänen.
Takaisin Pohjois-Karjalaan
Kuuden Tampere-vuoden jälkeen alkoi ravistella ikävä kotiseudulle.
– Paluu toteutui, kun vuoden 2017 lopulla pääsin Lehto Groupille rakentamaan Lieksan hoitokotia. Se oli minulle ensimmäinen työmaa vastaavana mestarina. Talvi oli raju ja luminen. Muutenkin talvirakentaminen ensimmäisen kohteen parissa oli haasteellinen ja opettavainen. Fiilis oli erittäin hieno, kun urakka valmistui ajoissa syksyllä 2018. Paras palaute tuli tiloihin muuttaneelta Attendon henkilöstöltä heidän kehuttua tilojen viimeistelyä ennennäkemättömän siistiksi.
Kun Ryhäset ostivat samana vuotena Joensuun Noljakasta omakotitalon, vakiintuivat he Pohjois-Karjalaan. Seuraavana kesänä vaihtui työnantaja, osin sattumalta. RKL:n järjestötoimija oli vihjannut pesäpallo-ottelussa Rakennustoimisto Eero Reijosen toimitusjohtaja Jarmo Hämäläiselle, että hänellä oli tiedossa osaava Joensuuhun asettunut rakennusmestari. Vinkki johti siihen, että Olli Ryhänen siirtyi Reijosen leipiin.
– Lehdon työpestissä opin lyhyessä ajassa paljon. Työmaat olivat KVR-kohteita, joten niissä sai rakentamisen ketjusta varsin kokonaisvaltaisen kuvan. Siellä toimisto hoiti paljolti hankinnat työmaille, eikä työnjohdon aikaa mennyt niihin. Hankinnat ovat usein aikaa vieviä ja hankalia etenkin, jos materiaaleista on pulaa – kuten tänä vuonna. Toisaalta työmailla pystytään usein toimistoa paremmin mitoittamaan hankinnat ja ajoittamaan toimitukset työvaiheiden mukaan, kertoo Ryhänen.
Rakennustoimisto Eero Reijosen palveluksessa hän on ollut työmaamestarina ja vastaavana mestarina useilla työmailla Joensuun talousalueella. Syksy 2022 on Olli Ryhäsellä mennyt Sirkkalan liikkumiskeskuksen työmaan vastaavana mestarina.
– Kyseessä on vaativa sekä hyvin monipuolinen muunto- ja korjausrakennustyömaa. 1970-luvun teräsbetonirunkoisen, siporex-elementeillä vuoratun lastulevytehtaan tilalle rakennetaan koulu-, liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan keskus. Keväällä alkaneen urakan on määrä valmistua syksyksi 2023. Toivottavasti koronaviruspandemia ei sotke työmaata kuten oli lähellä parissa aiemmassa. Materiaalien saatavuuden toivon pysyvän kohtuullisena. Kevät oli siltä osin ihan älytöntä aikaa.
Aitous ja osallistaminen toimii johtajuudessa
Olli Ryhänen myöntää, että esimiesasemaan siirtyminen vaati omanlaista orientoitumista ja itsensä peliin laittamista.
– Onneksi minulla ei ole vaikeuksia ihmisten kohtaamisessa. Halusin säilyttää oman luontaisen ja aidon käyttäytymistyylini. Se oli oikea ratkaisu. Ongelmia ei ole tullut esimiesroolin vuoksi työntekijöiden eikä kollegojen kanssa. Johtamistyyliäni voi luonnehtia osallistavaksi ja suorapuheiseksi – ei niinkään käskyttäväksi. Siitä on hyötyä, että työntekijänäkökulmat ovat tuttuja.
– Nuori ikäni ei ole aiheuttanut uskottavuuspulmia. Osaan ehkä ikäni vuoksi ymmärtää uudemmankin rakentajasukupolen ajatuksia. Esimerkiksi työturvallisuusasioissa asenteet ovat kohentuneet ja valistus menee yhä paremmin perille.
Olli Ryhänen viihtyy nykytyössään hyvin eikä kaipaa ainakaan toistaseksi kipuamista uraportaita ylöspäin ”sisäsiisteihin” toimistohommiin. Työuraa hänellä voi olla 30 vuotta tai enemmän jäljellä.
– Tulosvastuu tyydyttää ja kiinnostaa minua. Rakennustyömaat ovat monipuolisia ja riittävän haasteellisia työympäristöjä. Talonrakentamisessa on vielä paljon opittavaa. Ala kehittyy ja uusia asioita tulee koko ajan. Maailmalla ollaan joissakin asioissa jo meitä edellä. Välillä tekisi mieli ryhtyä tutkimaan ja kehittämään rakentamisen ketjua.
Rakennusalalla on vielä kehittämistä
– Ehkä minussa on annos hifistelijää ja tietynlaista kunnianhimoa. En aina tyydy rutiineihin ja siihen, että näin on tehty ennenkin. Työnjohtajana olen nähnyt rakennustyömailla paljon asioita, joita voisi muuttaa toiminnan tehostamiseksi sekä laadun ja kannattavuuden parantamiseksi.
Olli Ryhänen mainitsee kehittämisen esimerkkinä lukuisten konsulttien käytön rakennusurakoissa.
– Jos tilaajat panostaisivat konsultteihin ja valvojiin käyttämiään varoja enemmän hyvään suunnitteluun, olisi se todennäköisesti tuottavampaa heille ja urakoitsijoillekin. Nyt tuntuu, että suunnittelu jatkuu usein melkein urakoiden loppuun. Suunnittelijoiden osaamisessa on paljon vaihtelua. Se koskee etenkin korjausrakentamiskohteita. KVR- ja perinteiset projektinjohtourakat toimivat yhä hyvin, kun suunnittelu on pääosin pääurakoitsijoiden hallinnassa.
Perhe tasapainottaa elämää
Niin innokas rakentaja ei Olli Ryhänen nykyisellään ole, että uhraisi illat ja viikonloput leipätyölle. Siitä pitää huolen jaksamisen rajojen tunnistamisen lisäksi puoliso ja puolitoistavuotias esikoistytär.
Pieni esikoistytär pitää Olli Ryhäsen ajatukset ja ajankäytön kiinni myös perhe-elämässä.
– Aiemmin työasiat jäivät pyörimään mieleen vapaillakin eikä 40 työtuntia viikossa riittänyt. Nyt vapaa-aika on normalisoitunut perhe-elämän ehdoilla ja hyvä niin. Joensuun rakennusmestariyhdistyksen tuore puheenjohtajuus vie vapaa-aikaani jonkin verran mutta se myös antaa hyviä kontakteja kollegoihin. Missionani on saada nuorempia rakennusmestareita aktiivijäseniksi, mutta samalla on kiintoisaa kuulla seniorijäsenten kertomuksia aiemmilta ajoilta.
Teksti: Ilpo Lommi
Kuvat: Olli Ryhänen
