Rakennusteollisuus RT:n ja Uudenmaan ammatillisten oppilaitosten syyskuun neuvottelupäivässä 14.9.2023 käytiin vilkasta keskustelua siitä, miten varmistamme rakennusalan vetovoiman tulevaisuudessakin. Aamupäivän paneelissa pureuduttiin ajankohtaiseen teemaan, miten voimme varmistaa maahanmuuttajien sopeutumisen rakennusalalle.
”Rakennusalalla on ollut jo pitkään osaajapulaa, varsinkin erityisosaamisesta. Rakennusteollisuuden yritysten kokema osaajapula on muita talouden toimialoja korkeampaa. Moni ammattilainen eläköityy lähivuosina, eikä Suomessa löydy riittävästi osaajia paikkaamaan näitä henkilöitä. Suurin osa ulkomaista työvoimaa käyttävistä yrityksistä on todennut, että kyse ei ole palkkatasosta”, pohjusti Talonrakennusteollisuus Ry:n aluejohtaja Diana Råman paneelikeskustelun aihetta ”Miten voimme varmistaa maahanmuuttajien sopeutumisen rakennusalalle?
”Kotimaisia osaajia ei ole riittävästi tai heiltä puuttuu tarvittavaa osaamista. Siksi tarvitsemme myös kansainvälistä osaamista. RT:n vuonna 2021 teettämässä osaamistarveselvityksessä nousi kuitenkin esille, että 55 prosenttia yrityksistä ei ole valmiita palkkaamaan henkilöitä, jotka eivät puhu suomea tai ruotsia ”, kertoi Råman.
Paneelikeskustelussa näkökulmiaan jakoivat (kuvassa vasemmalta) Taitotalon kouluttaja Kirsi Juujärvi, Afganistanista noin 8 vuotta sitten muuttanut yksityisyrittäjänä toimiva Do Do Pyramidin toimitusjohtaja Avel Shakor, Skanskan palvelujohtaja Anu Aspiala ja Virosta noin 15 vuotta sitten muuttanut Constin työnjohtaja Katrin Beqiri.
Auttava suomen kielen taito riittää – kielitaito karttuu työelämässä
Keskustelun kärkeen nousi suomen kielen osaaminen. Kaikki panelistit toivat esille, että auttava suomen kielen taito on edellytys jo siitä syystä, että ymmärretään esimerkiksi työturvallisuusohjeet. Kulttuurieroissa nousee esiin erityisesti Suomen poikkeavan hyvä työturvallisuuskulttuuri ja työturvallisuuteen liittyvät vaatimukset. Rimaa suomen kielen osaamiselle ei saisi kuitenkaan nostaa yrityksissä liian korkeaksi, ja toisaalta myös maahanmuuttajien tulisi uskaltaa käyttää suomea englannin sijaan.
Panelistit näkivät, että oppilaitosten tehtävänä on varmistaa, että maahanmuuttajille opetetaan erityisesti ammatillinen sanasto hyvin ja heille annetaan riittävästi tukea suomen kielen opiskeluun.
Myös ulkomaalaistaustaisen opiskelijan työharjoittelupaikan hankkiminen omatoimisesti koettiin vaikeaksi. On tärkeää, että yritykset tarjoavat harjoittelupaikkoja ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille ja, että työpaikan ohjaaja on sitoutunut perehdyttämistehtäviin. Työpaikkaohjaajalla täytyy olla aikaa perehdytykseen ja hänen on pystyttävä ohjeistamaan selkokielellä. Esimerkiksi eri murteita ja niiden eri vivahteita ei välttämättä ole helppo ymmärtää varsinkaan silloin, kun kieltä vasta opetellaan. Avel ja Katrin jakoivat myös omia oppimiskokemuksiaan ja kertoivat, että puhekielen oppii, kunhan pääsee kiinni työelämään ja uskaltaa myös puhua arjen eri tilanteissa suomea.
Neuvottelupäivän järjestivät yhteistyössä RT:n toimialayksiköt Talonrakennusteollisuus ja INFRA, Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO Taitotalo ja Työtehoseura TTS.
Lue myös
Talonrakennusteollisuus ry Itä-Suomen jäsenuutinen 15.9.2023: Nuorten työharjoittelumahdollisuudet turvattava myös haasteellisina aikoina
Osaamistarveselvitys 2021, tiedote 29.10.2021: Rakentamisen osaajapula ratkeaa koulutusta uudistamalla ja kansainvälisillä osaajilla
Lisätietoja
Talonrakennusteollisuus rt, Uusimaa, aluejohtaja Diana Råman, diana.raman[at]rt.fi tai puh. 040 849 9463
