Euroopan innovaatiopääkaupunki -kisan finalisti Espoo investoi koko Suomen kasvuun. Viiden viime vuoden aikana Espoo on yhdessä Helsingin kanssa kerryttänyt lähes 90 prosenttia koko Suomen verotulojen kasvusta. Kasvua se on luonut panostamalla määrätietoisesti etenkin raideinvestointeihin.
Länsimetro avautuu liikennekäyttöön koko pituudeltaan joulukuussa ja pikaratikat alkavat paahtaa 70 kilometrin tuntivauhtia ensi vuonna valmistuvalla Raide-Jokerilla. Samalla näiden risteyskohtaan on noussut Aalto-yliopiston ainutlaatuinen tieteen, taiteen, tekniikan ja talouden yhdistävä kampusalue.
Aalto-yliopisto houkuttelee kansainvälisiä osaajia
RT:n hallitus piti marraskuun kokouksensa Aalto-yliopiston vieraana Otaniemessä ja tapasi päivän aikana sekä yliopiston että kaupungin johtoa. Aalto-yliopiston professorit esittelivät ajankohtaisia hankkeita rakennustekniikan, rakennetun ympäristön ja arkkitehtuurin laitoksilta sekä Helsinki GSE kaupunkitaloustieteestä.
Aalto-yliopisto on kasvanut yhdeksi Euroopan kansainvälisimmistä yliopistoista, ja esimerkiksi viidennes maisterivaiheen opiskelijoista tulee muualta kuin Suomesta. Rehtori Ilkka Niemelä kertoi, että yliopiston tekemissä kyselyissä valtaosa ulkomaalaisista opiskelijoista ilmaisee myös halunsa jäädä Suomeen. Haaste on hänen mukaansa siinä, ovatko työmarkkinat valmiit ottamaan heidät vastaan.
Niemelä kannusti rakennusalan yrityksiä ottamaan ulkomaalaisia opiskelijoita diplomityöntekijöiksi ja kesätöihin ja uskoo vaivannäön maksavan itsensä takaisin tulevaisuudessa. Kansainvälisten osaajien houkuttelu Suomeen onkin tunnistettu tärkeäksi tulevaisuuden tekijäksi myös RT:n jäsenyrityksissä ja uudessa strategiassa.
Espoo haluaa kasvaa kestävästi
Otaniemen kampukselta hallitus jatkoi Gumbölen kartanoon, jossa Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja kaupunkiympäristön toimialajohtaja Olli Isotalo esittelivät kaupungin kestävän kasvun saloja. Mäkelän mukaan Espooseen muuttaa yhtä paljon uusia asukkaita vuodessa kuin sinne valmistuu asuntoja.
”Espoon tehtävänä Suomessa on ollut asuntojen rakentaminen lapsiperheille. Tänne tullaan töiden ja osaamisen perässä”, Mäkelä sanoo. Yritystyöpaikkojen määrä on ollut hyvässä kasvussa viime vuodet, ja suurin osa uusista espoolaisista on työikäisiä.
90 prosenttia verotulojen kasvusta on peräisin Länsimetrosta, joka toimii kasvukäytävänä sekä itään että länteen. Raidehankkeet kaikkinensa ovat saaneet Espoossa investorit liikkeelle, mikä on mahdollistanut myös vilkkaan asuntorakentamisen.
Nopeasti tiivistyvä ja kasvava Espoo haluaa tehdä sen kestävällä tavalla. Palveluja on kehitettävä väestönkasvun tahdissa, ja rakentajillakin riittää töitä esimerkiksi uusia päiväkoteja ja kouluja pystyttäessä.
”97 prosenttia espoolaisista asuu enintään 300 metrin etäisyydellä lähivirkistysalueesta. Lähiluonto on yksi erottumistekijämme, josta haluamme edelleen pitää kiinni”, Mäkelä toteaa.
Espoo on edelleen myös uusien pientalojen pääkaupunki. Tämän vuoden kesäkuussa omakoti- ja paritalojen 12 kuukauden lupien vuosisumma oli lähes 800, kun kakkossijalla olevalla Vantaalla luku oli noin 450. Pientalojen luvat teettävät kuitenkin rakennusvalvonnassa muita enemmän töitä, mikä tunnetusti toisinaan hidastaa rakennuslupien käsittelyä.
”Viime vuonna myönsimme luvan kaikkiaan yli 5 700 asunnolle, joten kyllä meiltä lupia uloskin saa”, Olli Isotalo painotti.
