Rakentamisella on aina vaikutuksensa luontoon – ja myös vesialueisiin. Koska ihmissilmä ei näe pinnan alle, on niiden muutoksia haastavampi hahmottaa. Luontopohjainen rakentaminen ja siihen liittyvät ratkaisut ovat tulevaisuuden tapa, joka on tärkeä saada mukaan kaikkeen rakentamiseen.
Ilmastonmuutoksen tuomat rankkasateet, ojitetut suot, metsien avohakkuut ja rakennetun ympäristön lisääntyminen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa virtaavien vesien määrät ja nopeudet ovat liian suuria vesiuomien kokoon ja muotoon nähden.
”Vesi tulvii sitten sinne, minne se helpoiten pääsee eli tyypillisesti teille, pelloille ja talojen rakenteisiin”, taustoittaa Perheyhtiö Ajalin -konsernin ympäristöjohtaja Elina Erkkilä.
”Rakentamisen projekteissa on tyypillistä, että vesi johdetaan putkeen ja sitä pitkin äkkiä pois. Näin vesi saadaan kyllä kauemmas kohteesta, mutta todennäköisyys on, että vahinko kertaantuu muualla. Veden kulkua tulisi aina tarkastella kokonaisuutena ja löytää valuma-alueelta kohteet, joissa veden kulkua voi esimerkiksi viivyttää”, hän huomauttaa.
Ratatyön kunnostus poiki ELY-keskuksen tukeman pilotin
Raaseporin Pohjassa rantaradan kunnostustyö sai urakkaa hoitaneen Ajalin-konsernin tositoimiin. Huomattiin, että valuma-alueella kärsitään toistuvista tulvista ja uomien eroosiosta.
Dalkarbybäckenin uoma laskee Pohjanpitäjänlahteen, joka on umpeenkasvanut ja rehevöitynyt. Merenlahden vesi on myös hyvin sameaa. Koska alueella on laajoja peltoaukeita, mutta vähän järviä, lampia tai soita, on vesi sateiden jälkeen seisonut pelloilla. Valuma-aluetta halkova rantarata on osaltaan vaikuttanut veden kulkuun. Ja vesi puolestaan vaikuttanut rataan, jota nyt kunnostettiin.
”Veden levähdyspaikkoja ei ollut riittävästi, ja vesiolosuhteet olivat noidankehässä. Kun sataa, vesi tulvii pelloille, joista irtoaa maa-ainesta, joka tukkii uoman. Tämä johtaa siihen, että uoma kasvaa umpeen, ja vedelle jää entistä vähemmän tilaa, summaa Elina.
Pilottiprojektissa Dalkarbybäckenin vesien valuma-alueelle rakennettiin luonnonsuon vaikutuksia jäljittelevä vesienhoitokokonaisuus. Siihen kuuluu kosteikko, tulva- ja kausikosteikot, eroosiosuojausta ja pieniä luonnon koskia jäljitteleviä rakenteita.
”Vesialtaassa on eri syvyisiä osuuksia monipuolisine kasveineen, mikä hillitsee veden virtausnopeutta. Myös veden mukana kulkeutuva irtain maa-aines ravinteineen jää kosteikkoon, eikä kulkeudu mereen asti sitä rehevöittämään”, Elina kertoo.
Vesienhoitoa pitää ajatella kokonaisuutena
Kaupungeissa ja kunnissa tehdään paljon vesienhallintasuunnitelmia, mutta jos vesiä hallitaan siellä missä ongelmat näkyvät, ollaan usein jo myöhässä. Ajalinilla nähdään, että jo rakentamisen suunnittelussa pitää huomioida kattavasti alueen ympäröivä luonto ja vesien hallinta sen mukaisesti.
”Luontopohjainen rakentaminen on tulevaisuuden tapa, jolla kokonaisuutta hoidetaan kestävän kehityksen arvoilla. Siksi asia on tärkeä saada sisäänrakennettua koko rakennus- ja infrapuolen tekemiseen”, Elina toteaa.
Hän uskoo näkemyksen potentiaaliin: ”Tulva-ajatkin kuuluvat veden luontaiseen kiertoon. Vuosisata sitten valuma-alueilla oli enemmän veden levähdyspaikkoja, jolloin virtausnopeudet eivät päässeet kasvamaan liikaa. Sitten soita kuivattiin, joenuomia suoristettiin ja rakennetun ympäristön päällysteenä on esimerkiksi asfalttia, josta vesi virtaa vallattomana yli. Valuma-alueiden puskurointikyky sään ääri-ilmiöitä vastaan on heikentynyt. Nyt on aika palauttaa se takaisin.”
Elinan näkökulmia vesienhallinnan edistämisessä
- Luonto: Vesialueiden ennallistaminen luo puskuria ilmastonmuutoksen elinympäristöjä heikentäville vaikutuksille. Vesieliöstö ja kasvillisuus kiittävät, ja vesiekosysteemi vahvistuu, kun valuma-alueelle rakennetaan esimerkiksi kosteikkoja tai kivetään uomaa. Ennallistamisella on niin vesien suojelullinen kuin tulvanhallintavaikutus.
- Ihminen: Vesialueilla on tärkeä terveys- ja virkistysvaikutus: puron solina ja veden virtaus ovat rauhoittavia elementtejä. Kiinteistöjen rakenteet ja tiealueet pysyvät paremmin kunnossa, ja huoltovälit pidentyvät, kun vesienhoito tehdään ympäristölähtökohdat huomioiden. Maatalouden harjoittaminen helpottuu tulvien vähetessä. Kunnostetut valuma-alueet vähentävät maaperän ravinteiden huuhtoutumista mereen tai järveen: uimavedet pysyvät puhtaampina, kaloja on kalastettavana, eikä mökkiranta kärsi, mikä vaikuttaa kiinteistön arvoon.
- Yritys: Infrasektorilla on valtavat mahdollisuudet vaikuttaa luontoon ja ympäristöön. Vesienhallinta- ja hoito jo suunnitteluvaiheessa lisäävät yhteistyötä ja tiedonjakoa eri toimijoiden kesken. Ratkaisut eivät välttämättä ole kalliimpia, mutta vaativat erilaista asennetta suunnitteluun ja yhteistyöhön.
Pähkinänkuoressa
- Perheyhtiö Ajalin muodostaa konsernin, johon kuuluu emoyhtiön lisäksi Ralf Ajalin Oy sekä Pihamaa-brändi. Ralf Ajalin Oy on yksi harvoista laatusertifioiduista yrityksistä, joka voi tehdä haastavia silta- ja ratojen päällysrakenneprojekteja. Konsernissa panostetaan vahvasti ympäristötyöhön, sillä ilmastonmuutoksen torjunta ja luontokadon pysäyttäminen haastavat muuttamaan vanhoja menetelmiä.
- Dalkarbybäckenin valuma-alueen projekti sai ELY-keskukselta vesien- ja merenhoidon avustusta. Projektin kustannuksista puolet Ralf Ajalin Oy rahoittaa itse. Lisäksi maanomistaja on tehnyt talkootyötä ja antanut alueen käyttöön. Keväällä 2022 tehtiin suurin osa rakennustyöstä ja viimeistelyjä syksyn aikana. Pilottihanke päättyi 15.11.2022 Tavoitteena on, että samanlaisia toimenpiteitä tehdään myös muualla.
Lue lisää pilotista >
Teksti: Tia Härkönen
Kuvat: Perheyhtiö Ajalin
