Etenkin taantuvilla alueilla asuinrakennusten kasvava korjaustarve on muodostumassa ongelmaksi. Remontin vaatimat eurot voivat nousta suhteettoman suuriksi asunnon arvoon nähden, kun väestökato vähentää asuntojen kysyntää ja siten laskee niiden hintaa. Hankalimmassa asemassa ovat näillä seuduilla vanhenevien omakotitalojen iäkkäät asukkaat.
Rakennusteollisuus RT on korjausrakentamisen teemakatsauksessaan laskenut asuinrakennusten korjaustarpeen jakautumisen seutukunnittain ja talotyypeittäin. Muuttotappioalueilla sijaitsee yli puolet Suomen reilusta miljoonasta omakotitalosta, ja niissä on noin 2,5 miljardin euron korjaustarve vuosittain. Näistä kahdessa omakotitalossa viidestä on yli 65-vuotiaita asukkaita.
”Ikäihmiset ovat heikoimmassa asemassa korjaustarpeiden kasvaessa samaan aikaan kun asuntovarallisuuden arvo laskee. Omaa taloa on myös vaikea saada kaupaksi, jos mielisi muuttaa kerrostaloon. Käytännössä moni sinnittelee talossaan niin pitkään kuin mahdollista ja talot sinnittelevät asukkaiden mukana elinkaarensa päähän”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen toteaa.
Kerrostalot ovat puolestaan keskittyneet kasvualueille, lähes 80 prosenttia niistä sijaitsee kymmenellä suurella kaupunkiseudulla. Näin ollen kerrostalojen putkistoremonteista ja muista korjaustarpeista ei synny vastaavanlaisia loukkuja samassa määrin kuin omakotitalojen.
”Muuttotappioalueilla jo pelkän putkistoremontin hinta nousee helposti kolmannekseen koko kerrostaloasunnon hinnasta. Pahimmillaan yksittäistapauksissa se voi lähennellä jopa koko asunnon arvoa. Kasvuseuduilla tilanne on paljon suotuisampi, kun asuntojen hintakehitys on nousujohteista. Myös siellä on kuitenkin kerros- ja rivitaloja, joiden remontoiminen voi olla kannattamatonta”, Pakarinen sanoo.
”Kaikkiaan arvioin, että tällainen korjaamisen taloudellisesti haastava yhtälö voi koskettaa puolta miljoonaa suomalaista, kun lasketaan eri talotyypeissä asuvat yhteen.”
Pakarinen korostaa, että taloyhtiöissä on entistä tärkeämpää ennakoida tulevaa kehitystä vuosikymmen eteenpäin ja varautua korjauksiin hyvissä ajoin. Vaikka korjausintoa olisi, rahoituksen saanti voi vaikeutua, jos korjaukset ovat päässeet patoutumaan liian suuriksi kiinteistöön arvoon nähden.
”Myös poliittisilta päättäjiltä vaaditaan tosiasioiden tunnustamista. Suomeen tarvitaan suurten kaupunkiseutujen poliittinen ohjelma, jonka rinnalla etsitään keinoja heikosti menestyville seuduille ja näiden asukkaille selvitä muutoksesta”, Pakarinen painottaa.
Korjausrakentamisen merkitys korostuu Suomessa, kun asuntokanta vanhenee ja 1960- ja 70-lukujen rakentamisbuumin kerrostalot ovat paraikaa peruskorjausiässä. Korjausrakentaminen kattaa lähes yhtä suuren osan talonrakentamisesta kuin uudisrakentaminen. Asuinrakennuksia korjattiin viime vuonna ennakkotietojen perusteella yhteensä 7,3 miljardin euron edestä.
Rakennusteollisuuden teemakatsauksen lähtökohtana ovat olleet VTT:n aiemman selvityksen kuntakohtaiset luvut asuinrakennusten korjaustarpeesta sekä Foreconin ennakkotiedot ammattimaisesta korjausrakentamisesta vuodelta 2016.
