Suomen rakentamisen volyymista neljäsosa on infrastruktuurin kuten väylien ja kuntatekniikan rakentamista tai kunnossapitoa. Rakennusteollisuus RT:ssä infratoimiala on toiseksi suurin toimiala. Se tarjoaa ratkaisuja ja palveluja, joilla on suuri yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Rakennusteollisuus RT:n edustamista toimialoista suurin on talonrakennusteollisuus (puolet jäsenyritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta), toiseksi suurin infratoimiala (neljäsosa liikevaihdosta) ja kolmanneksi suurin rakennustuoteteollisuus (kahdeksasosa liikevaihdosta).
Infratoimialan yrityksiä RT:ssä edustaa INFRA ry.
Infrarakentamisen kokonaisarvo Suomessa on noin 10 miljardia euroa vuodessa, josta INFRAn jäsenet tuottavat arviolta kaksi kolmasosaa. Infraan käytetyllä rahalla tuotetaan ratkaisuja ja palveluja, joilla on suuri vaikutus ihmisten hyvinvointiin, ympäristöön ja talouteen.
Suomelle on esimerkiksi elintärkeää, että keskeiset väyläyhteydet ja huoltovarmuudelle kriittiset reitit toimivat kaikissa olosuhteissa. Hyvä liikenneinfra varmistaa ihmisten sujuvan liikkumisen töiden, palvelujen ja harrastusten luo sekä parantaa vientiteollisuuden logistista kilpailukykyä. Infraa ovat myös viheralueet sekä vesihuolto-, energia- ja tiedonsiirtoverkot. Toimiva infra varmistaa kokonaisvaltaisesti turvallisen ja mukavan elämän.
Tämä kaikki on infraa
Liikenneverkot, sillat, tunnelit | Satamat, lentokentät, ratapihat | Viheralueet ja urheilupaikat | Vesihuolto-, energia- ym. tekniset verkostot | Talonrakennuksen pohjatyöt | Purku- ja kierrätyspalvelut | Asfaltin ja kiviainesten tuotanto | Materiaalilogistiset palvelut teollisuudelle | Ajoneuvonosturi- ja erikoiskuljetuspalvelut
Infrarakentamisen talous- ja työllisyysvaikutuksia
INFRAn tehtävänä on lisätä yleistä ymmärrystä infrarakentamisen tärkeästä yhteiskunnallisesta roolista ja tukea päättäjiä infrasektoriin liittyvässä päätöksenteossa.
Rakentamisella ylläpidetään ja kasvatetaan talouden tuotantopotentiaalia. Infrarakentamisen erityispiirre ovat sen pitkäkestoiset vaikutukset työvoiman ja tavaran liikkuvuuteen. Tätä kautta se luo edellytyksiä kestävälle kasvulle, jolla rahoitetaan hyvinvointia.
Infrarakentamisen kotimaisuusaste on erinomainen. Miljardi euroa infraan investoituna luo vähintään 11 000 työpaikkaa. Työpaikkoja on tarjolla kaiken kokoisissa yrityksissä eri puolilla Suomea. Infran rakentamiseen ja korjaamiseen käytetystä rahasta 34 prosenttia palaa yhteiskunnalle veroina ja maksuina.
Näin infran kehittäminen vaikuttaa
Kehittämällä infraa luodaan pohja tulevaisuuden kestävälle kasvulle: hyviä sijainteja yrittämiselle ja työllistämiselle sekä edellytykset saavutettavuudelle ja päästövähennyksille. Fiksusti valittu joukkoliikennehanke kasvukeskuksessa vivuttaa moninkertaisesti muuta rakentamista ja näin kertyviä verotuloja.
Infrarakentamisen ympäristövaikutukset ovat suuria
Infrarakentaminen tuottaa päästöjä ja kuluttaa luonnonvaroja. Toisaalta alan yritykset pystyvät ratkaisuillaan myös muokkaamaan yhteiskuntaamme vähäpäästöisemmäksi ja auttamaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa.
Esimerkiksi tuulivoimaa tai puhtaan liikenteen infrastruktuuria ei synny ilman infrarakentajaa. Infrarakentamisen piirissä luodaan myös ratkaisuja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin sekä edistetään merkittävällä tavalla kiertotaloutta, kunhan kaavoitus, lupakäytännöt, sääntely tai asenteet eivät aseta tarpeettomia esteitä.
Näyttääkseen osaltaan suuntaa kohti rakennusalan luontopositiivista siirtymää INFRA on ollut vahvasti mukana muun muassa kansallisessa biodiversiteettityössä. Olemme myös aktiivisesti vaikuttaneet työmaiden päästöjen vähentämiseksi muun muassa päästölaskennan keinoin.
Ala vähentää negatiivisia ympäristövaikutuksia
Rakennusalan biodiversiteettitiekartta esittää runsaasti keinoja luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi rakennetussa ympäristössä. Vähähiilisyyden tiekartta näyttää puolestaan suunnan päästöjen tehokkaaseen vähentämiseen rakennetussa ympäristössä.
Yhteistoiminta ja hankintaosaaminen korostuvat
INFRA vaikuttaa aktiivisesti ja pitkäjänteisesti infrahankkeiden ja -hankintojen kehittämiseksi sekä terveen kilpailun varmistamiseksi alalla. Olemme esimerkiksi yhteistyössä Väyläviraston, Kuntaliiton, SKOLin ja Koneyrittäjien kanssa määritelleet, mitä ovat hyvät yhteistyökäytännöt infrarakentamisessa.
Infrahankkeissa työn tilaajan, rakennuttajakonsultin ja urakoitsijan on tärkeää sitoutua yhdessä edistämään selkeää ja vuorovaikutteista johtamista, yhteistyötä ja luottamusta sekä asiakirjoja ja urakkavaatimuksia, joilla tuetaan hankeosapuolten yhteistä onnistumista. Osapuolten tulee yhdessä edistää osaamista ja laatua, sujuvaa ja oikea-aikaista päätöksentekoa sekä päätöksistä kiinni pitämistä.
Hankeosapuolten laadukkaan yhteistyön ja onnistuneiden infrahankkeiden perusta rakennetaan markkinavuoropuheluissa ja hankintaosaamisella. Hankintaosaamisen tärkeys korostuu infrarakentamisessa, josta hieman yli puolet tehdään julkisille tilaajille, kunnille ja valtiolle.
