Päällystyskausi on vilkkaimmillaan ja pikipintaa syntyy sukkelasti. Tavassamme korjata ja ylläpitää väyläverkkoa on silti vielä kehittämispotentiaalia. Jo 6 miljoonan euron panos väyläalan tuottavuutta parantavaan TKI-ohjelmaan toisi INFRA ry:n mukaan 80 miljoonan euron säästöt hallituskaudessa. Tilaa on etenkin materiaali- ja menetelmäinnovaatioille.
Väyläinfrassa TKI-potentiaalia on esimerkiksi päällystämisessä. Asfaltin keskeinen raaka-aine ja yksi suurimmista kustannus- ja päästötekijöistä on bitumi, joka valmistetaan öljystä.
”Jos sadan kilometrin päällystystyössä uusi materiaaliteknologia, kierrätysratkaisu tai työmenetelmä vähentäisi bitumin käyttöä edes viisi prosenttia ilman, että päällysteen kestävyys heikkenee, säästyisi satoja tonneja bitumia ja samalla rahalla pystyttäisiin päällystämään enemmän”, INFRAn johtava asiantuntija Nina Raitanen kertoo esimerkin.
”Yhtenä tutkimuslinjana viime vuosina on selvitetty bitumin osittaista korvaamista kasvipohjaisella ligniinillä, mutta lisätutkimusta tarvitaan.”
Asfaltti on Suomessa pitkälle kierrätettyä ja sen ympäristövaikutuksia on leikattu. Tieverkon laajuuden takia ”viimeisillä tiristyksillä” olisi silti iso vaikutus.
Väyläsektorilla riittää kiinnostavia tutkimuskohteita
Raitanen suuntaisi TKI-rahaa myös sorateille ja vähäliikenteellisille asfalttiteille uusien, kustannustehokkaiden kunnossapitomenetelmien ja materiaalien löytämiseksi.
”Pikkuteiden osuus on 82 prosenttia tieverkon laajuudesta ja 92 prosenttia sen korjausvelasta. Ne ovat elintärkeitä elinkeinoelämälle ja erittäin alttiita ilmastonmuutokselle. Siksi tässä kokonaisuudessa pienikin parannus toisi helposti suursäästöt.”
”Tulvien, kuivuuden ja muiden sään ääri-ilmiöiden vaikutus teihin ja ratoihin on sekin tärkeä tutkimusaihe. Myös uusia luontopohjaisia ratkaisuja ja kiertotalousinnovaatioita tarvitaan. Väylät voisivat olla tulevaisuudessa merkittäviä biodiversiteettiä ylläpitäviä elinympäristöjä.”
6 miljoonan TKI-investointi maksaisi itsensä nopeasti
INFRA on esittänyt TKI-ohjelmaa siivittämään uusia tapoja rakentaa ja ylläpitää väyliä. Sen rahoitukseksi riittäisi 6 miljoonaa euroa hallituskausittain.
Investointi maksaisi itsensä takaisin nopeasti. Valtio käyttää perusväylänpitoon pari miljardia vuodessa. Jo yhden prosentin nipistys tästä tarkoittaisi 20 miljoonan euron vuosisäästöjä kohdennettavaksi esimerkiksi maanpuolustukselle kriittiseen infraan.
”Väyliin kohdistuu hurja paine: korjausvelka kasvaa, ilmastonmuutos ja maanpuolustus haastavat rakenteita. Väylät ovat yhteistä omaisuutta. Niihin kohdistettu TKI-rahoitus on valtiolta viisasta omaisuudenhallintaa ja tehostaa yhteiskunnan toimintaa”, Raitanen perustelee.
Infran TKI-ohjelman tavoitteita
• tehostaa julkisen rahan käyttöä infrastruktuurin rakentamisessa ja kunnossapidossa
• parantaa infrainvestointien tuottavuutta ja pidentää infrarakenteiden käyttöikää
• pienentää rakentamisen ja kunnossapidon päästöjä sekä luonnonvarojen kulutusta
• vahvistaa huoltovarmuutta, kokonaisturvallisuutta ja yhteiskunnan toimivuutta
• kehittää suomalaisesta infraosaamisesta myös vientikelpoista liiketoimintaa.
Lisätiedot:
