Nykyinen TKI-rahoitus tunnistaa heikosti infrastruktuurin tarpeet, vaikka infra-alan tutkimus voisi säästää verovaroja ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä sekä kokonaisturvallisuutta.
”Infran rakentamisessa ja kunnossapidossa liikkuu vuosittain miljardeja euroja verovaroja. Jokainen prosentti tehokkuutta tarkoittaa valtavia säästöjä yhteiskunnalle”, INFRA ry:n johtava asiantuntija Nina Raitanen sanoo.
INFRA haluaa Suomeen infran TKI-ohjelman, joka keskittyisi lisäämään etenkin väyläinfran rakentamisen ja kunnossapidon tehokkuutta esimerkiksi materiaali-innovaatioin.
Samalla INFRA kehittäisi koko kansallista TKI-järjestelmää, jotta infra-alan tutkimushankkeet pääsisivät nykyistä paremmin julkisen rahoituksen piiriin. Nyt kansallinen rahoitus kohdentuu lähinnä hankkeille, joissa on potentiaalia vientiin ja uusille markkinoille laajenemiseen.
”Infra-alankin tutkimustuloksilla voi olla kansainvälistä kysyntää, mutta päätavoite on silti eri. Kehitystyö voi säästää kotimaassa satoja miljoonia veroeuroja, vähentää päästöjä ja parantaa täällä yhteiskunnan toimintavarmuutta.”
Infra-alan TKI-vajaus on kärjistynyt 2020-luvulla
Tutkimus- ja kehitystyön tarve on korostunut 2020-luvulla, kun infraan on alkanut kohdistua yhä uusia uhkia ja toiveita. Painavammat ajoneuvot ja puolustuksen tarpeet edellyttävät 1960-luvulta periytyvän tieverkon rakenteellista päivitystä. Myös sään ääri-ilmiöt sekä valtion ja EU:n päästö- ja luontotavoitteet lisäävät kehittämistarvetta.
”Paineita on, mutta julkinen rahoitus pysyy niukkana. Jotta samalla rahalla voidaan tehdä enemmän, tarvitaan täysin uusia materiaaleja ja toimintatapoja, joilla rakentaa ja ylläpitää infraa tehokkaammin ja ympäristön kannalta kestävämmin”, Nina Raitanen perustelee.
Tällä hallituskaudella valtion TKI-rahoitus on kasvanut, mutta se ei ole kohdentunut väylä- tai muuhun infraverkostoon, vaikka ne ovat Suomelle merkittävä julkinen omaisuuserä.
”Pelkästään valtion liikenneverkkojen arvo on noin 55 miljardia euroa, ja niihin kohdistuu 4,2 miljardin euron korjausvelka. Silti rakentamisen TKI-rahoituksesta vain noin kymmenesosa on julkista, infrassa jopa vähemmän. Julkisen omaisuuden arvon säilyttämiseen tähtäävän kehittämisen tulisi olla pääosin julkisesti rahoitettua.”
Väyläinfrastruktuurin tutkimusohjelma
- kesto seuraava hallituskausi 2027–2031, minkä jälkeen päätös jatkosta
- kokonaisrahoitus ensimmäisellä kaudella 6 miljoonaa euroa
- lisäksi Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoitusperusteiden uudistus niin, että infratutkimus tulee aiempaa paremmin rahoituksen piiriin.
Lisätietoja:
