Muutoshaasteisiin on löydettävä keinoja työpaikoilla ja oppilaitoksissa.
Savon ammattiopiston opettaja Hannu Savolaisen mielestä rakentajiksi opiskelevien työharjoitteluun ja kohteluun kannattaa panostaa rakennustyömailla osaavan työvoiman saannin turvaamiseksi.
Savon ammattiopiston talonrakennuslinjan opettaja Hannu Savolaisella on tärkeää asiaa rakennusalan ammatillisen koulutuksen kehityksestä, haasteista, myönteisistä muutoksista ja vetovoimatekijöistä. Pontta hänen näkemyksilleen antavat 20-vuotinen opettajan ura ja oma monipuolinen työ- ja kouluttautumispolku.
Hannu Savolainen näkee monen asian kehittyneen hyvään suuntaan rakennusalan perus- ja ammattitutkinnon koulutuksessa, mutta kohennettavaakin löytyy. Myös rakennusalan vetovoima opiskelijahaussa on vaihdellut hänen mukaansa vuosien mittaan.
– Nykytilanne opiskelijahaussa on kohtalainen, mutta se saisi olla parempi tulevien vuosien työvoimatarpeisiin nähden etenkin, jos ja kun uusi rakentamisen nousukausi käynnistyy.
Uusia talonrakennuksen perustutkinnon opiskelijoita on Savon ammattiopistossa 280. Keskeytysten määrä rakennusalalla on noin seitsemän prosenttia. Peruskouluista tulevien lisäksi on toimialaa vaihtavia aikuisopiskelijoita ja maahanmuuttajia. Heidän määränsä on lievässä kasvussa. Aikuisopiskelijoilla ja maahanmuuttajilla on yleensä hyvä opiskelumotivaatio ja keskeytysprosentti pieni. Maakunnassa rakentajia koulutetaan myös Ylä-Savon ja Varkauden ammattiopistoissa.
Opiskelija-aines on muuttumassa
Hannu Savolaisen mukaan yksi suurimmista muutoksista ja haasteista liittyy peruskoulusta tuleviin opiskelijoihin.
– Nuorten mielestä työn mielekkyys, työpaikan ilmapiiri ja viihtyisyys ovat jopa palkkaa tärkeämpiä vetovoimatekijöitä. Nuoret ovat aiempaa herkempiä reagoimaan ikäviin mieltä sekä fyysistä kuntoa rasittaviin asioihin. Pitkäjänteisyys on vähentynyt. Näihin ilmiöihin olisi reagoitava koulutussuunnittelussa ja työpaikoilla.
– Pulmana on rakennusalan perustutkinnon opiskelijoiden keskeytykset. Välillä tuntuu, että ensimmäinen vuosi olisi käytettävä perusopiskelutaitojen kohentamiseen, kun peruskoulusta saadut valmiudet näyttävät heikentyneen.
– Olen huolissani alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden pärjäämisestä opinnoissa ja etenkin työharjoittelussa. Työmailla vieraiden aikuisten joukossa meininki on toisenlaista ja kovempaa velvoitteineen sekä määräyksineen kuin tutussa turvallisessa koti- ja kaveripiirissä. Työelämä poikkeaa paljon oppilaitosopiskelustakin.
– Opiskelusysteemi edellyttää aiempaa enemmän itseohjautuvuutta ja -kuria, aktiivisuutta sekä sopeutumista uuteen toimintaympäristöön. Työpaikoilla ei pitäisi sitä ainakaan vaikeuttaa. Opiskelijoiden huonolla kohtelulla ja heikolla työharjoittelun poluttamisella saatetaan jopa tylyttää heidät keskeyttämään opintonsa ja vaihtamaan alaa, korostaa Savolainen.
Positiivista hänen mielestään on oppisopimuksilla jo opiskeluaikana työllistyvien määrän kasvu sekä oppisopimuspaikkojen ja niihin pyrkivien lisääntyminen. Työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja on rakennusalalla melko hyvin. Viime vuosien korkeasuhdanteessa oli niihin jopa pulaa opiskelijoista.
Työnantajien kannattaa panostaa koulutettuihin työpaikkaohjaajiin
Savolaisen merkittävimpiä viestejä on osaavien, motivoituneiden ja innostavien työpaikkaohjaajien löytäminen ja kouluttaminen työpaikoilla, koska he ovat avainasemassa opiskelijoiden konkreettisten työtaitojen oppimisessa. Opiskelusta tapahtuu vuoden 2018 opetusreformin jälkeen suurempi osa työpaikoilla kuin oppilaitoksissa. Työnantajien ja oppilaitosten yhteistyössä on yhä kehittämistä, vaikka paljon on asiassa edistytty. Se on rakennusalankin etu kiristyvässä kilpailussa osaavasta ja sitoutuneesta työvoimasta.
Hannu Savolainen toimii ammattiopiston koordinaattorina työnantajiin päin ja käy aktiivisesti työpaikoilla luotaamassa ja ohjaamassa oppimisen edistymistä. Hän antaa siellä opastusta niin opiskelijoille kuin työnantajillekin esimerkiksi oppi- ja koulutussopimusasioissa sekä työpaikkaohjaajien koulutuksessa. Lisäksi hän osallistuu näyttöjen arviointiin ja henkilökohtaisten opetussuunnitelmien tekoon työpaikoilla.
Kolmannen sukupolven rakentajasta uusien ammattilaisten opettajaksi
Vehmersalmelaissyntyinen Hannu Savolainen on kolmannen polven rakennusalan ammattilainen. Hänen isoisänsä oli maalari ja isänsä työnjohtaja rakennuksilla. Rakennusalalle hakeutuminen ammattiopintojen kautta oli Hannu Savolaiselle selkeä valinta peruskoulun jälkeen.
Ensimmäiset kahdeksan vuotta sujuivat kirvesmiehenä. 1990-luvun alun talouslama töiden vähenemisineen sai hänet hakeutumaan Kuopion teknilliseen opistoon rakennusmestarikoulutukseen. Ensimmäiset esimiestehtävät olivat Kuopion kaupungilla. Niiden aikana hän jatkokouluttautui AMK-insinööriksi työn ohessa.
Hannu Savolainen ei jatkanut hyväpalkkaista ja nousujohteista esimiesuraa eikä ryhtynyt yrittäjäksikään vaan siirtyi vuonna 2003 opettajaksi Savon ammatti- ja aikuisopistoon. Sillä tiellä hän on edelleen, mahdollisesti eläkeikään asti.
– Koen nykytyöni mielekkääksi, merkitykselliseksi ja ihmisläheiseksi uusien rakentajien koulimisessa alalle. Tykkään työskennellä nuorten ja aikuisopiskelijoiden kanssa. Siinä oppii uutta erilaisista ihmisistä ja kai tämä on hieman kutsumustyökin.
– Saan onnistumisen elämyksiä opiskelijapolun toteutumisista eli tutkinnon suorittamisista ja siirtymisestä työelämään sekä positiivisista palautteista opiskelijoilta ja työnantajilta. Vaikka opiskelijakatoa on liikaa, ovat valmistuneista opiskelijoista kutakuinkin kaikki viime vuosina saaneet heti oman alansa työpaikan. Monelle se on tullut opiskeluaikana, kertoo Savolainen.
Rakennusalan opetustyö vaatii hänen mukaansa pitkäjänteistä luonnetta, ihmistuntemusta sekä kykyä saada opiskelijat vastaanottavaisiksi ja verkottumista työnantajien kanssa.
Hänen hienoimpia kokemuksiaan on, kun rakennusliike Laptin työmaalla kerättiin 500 euroa opiskelijaharjoittelijalle akkuporakoneyhdistelmän hankkimiseksi.
– Tuollainen teko saa nuoren motivoitumaan rakentajaksi ja luo yhteenkuuluvuutta kokeneempien ammattilaisten joukkoon.
Kalastus, vaellus sekä lampaiden ja koirien kasvatus vapaa-ajan pääsisältöä
Vapaa-aikaansa Hannu Savolainen viettää mieluiten kalastaen erityisesti Lapin vaelluksillaan. Tänä kesänä kohteena on Norjan Finnmark. Lisäksi hän kasvattaa puolisonsa kanssa lampaita ja kouluttaa neljää paimenkoiraa Kuopion Hiltulanlahden Vanuvuorelle rakentamallaan maatilalla.
– Puuhakkaassa kotiarjessa ja parin-kolmen viikon vaelluksilla pääsen irtautumaan kunnolla työympyröistä. Jouten en osaa olla, mutta omaa rauhaa haluan löytää välillä, vaikka olen ihmisläheinen luonteeltani.
Luonnossa, etenkin Lapissa vaeltaminen on kalastamisen ohella Hannu Savolaisen mieluisin vapaa-ajan harrastus.
Teksti: Ilpo Lommi
Kuvat: Jukka Mikkonen ja Ilpo Lommi
