Ensin iski korona, ja nyt painajainen käy Ukrainassa toteen. Maailma on siirtynyt uuteen, sotaisaan asentoon. Mitä vaikutuksia maailman tilanteiden äkkikäännöksillä on rakennusteollisuuteen?
Joensuulaisen Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n hallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen, Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä sekä Kuopion K-Rauta Naumasen kauppias Olli Naumanen avaavat ajatuksiaan rakennusalan nykytilanteesta ja lähitulevaisuudesta.
”Näkymät tilausten suhteen vielä kohtuullisen hyviä”
”Tällä hetkellä laskennassa on työmaita varsin runsaasti”, sanoo joensuulaisen Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen. Hän kertoo, että viimeisen reilun kuukauden aikana hänen rakennusliikkeensä on saanut uusia työmaita noin 30 miljoonan euron edestä.
Töitä on hyvin, mutta tulevaisuus arveluttaa: ”Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, sen vaikutukset näkyivät välittömästi. Sotatoimien ohella myös pakotteet ovat tuoneet isoja haasteita.”
”Asuntokauppa on melkein tyrehtynyt. Inflaatio kiihtyy. Tuotteiden ja energian hintataso kohoaa. Tuotteita on tullut paljon idästä. Se tie on sulkeutunut. Joistakin rakennustarvikkeista tulee olemaan pulaa. Korkojen uskotaan nousevan”, Reijonen luettelee.
”Olemme epävarmuuden tilassa. Koko Suomi on varpaisillaan.”
Hän povaa haasteellisia aikoja varsinkin niille yrityksille, jotka vuosi sitten ottivat monta isoa, kestoltaan kahden tai kolmen vuoden urakkaa. ”Hintojen nousuun ei ole kukaan voinut varautua. Yritysten kannattavuuden näkökulmasta ajat tulevat olemaan hyvin haasteellisia.”
Reijonen arvioi, ettei monessakaan urakassa ole indeksisidonnaisuutta onnistuttu tilaajan kanssa sopimaan. Nyt punnitaan yhteistyön tiiveyttä tilaajan ja urakoitsijoiden välillä.
Pian 40-vuotisjuhliaan viettävän perheyrityksen perustaja toivoo indeksisidonnaisuutta rakennusalan hankkeiden käytäntöihin.
”Jos sopimusta ei ole tehty, jälkikäteen sopimusten muuttaminen ei ole kovin yksinkertaista. Paljon riippuu tilaajasta.”
Julkisen sektorin rooli tärkeää
Noin 120 työntekijää työllistävä Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy toimii Itä-Suomessa, Ylä- ja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa sekä Kainuun alueella. Yritys rakentaa myös jonkin verran Etelä-Suomessa. Hallituksen puheenjohtajan mielestä yrityksen toiminta-alueella näkymät ovat edelleen varsin hyvät.
Vaikka alueella väki vanhenee, palvelutalojen rakentamisen tuo rakennusliikkeille töitä.
Reijonen näkee julkisen sektorin roolin tärkeäksi. Pandemian iskiessä julkisen sektorin elvyttäviä toimia lisättiin. ”Hyvin on vastuunsa kantanut”, Eero Reijonen kiittää yhteiskunnan toimintatapaa ja arvioi, että suomalainen suoraselkäinen yhteiskuntavastuu toimii vallitsevassa poikkeuksellisessakin maailmantilanteessa.
Hän näkee kuitenkin joitain varjostavia pilviä ilmassa: ”Täällä itäisessä Suomessa on pitkät välimatkat eikä työmaat aina ole aina ihan lähellä. Työntekijöiden matkakustannukset kasvavat ja halukkuus lähteä kovin pitkiin matkoihin on koetuksella.”
Reijonen toteaa, että koko Suomessa hinnoittelussa on suuri haaste.
”Emme tahdo saada ennakkohintoja, koska kukaan ei tiedä, mitkä ovat lopulliset hinnat tietyille rakennustarvikkeille.”
Taantuvien talousennusteiden valossa yritysten investoinnit saattavat hieman hiipua. ”Onneksi julkinen sektori investoi vielä jonkin verran.”
”Ainakin toistaiseksi näkymä tilausten suhteen on kohtuullisen hyvä.”
”Sovitut työmaat viedään maalin kuten on luvattu. Ja uutta alkaa. On käynnistymässä uusia työmaita aika hyvin”, Eero Reijonen toteaa luottavaisena.
Mikkelin kaupungissa luotetaan tulevaisuuteen
”Tällä hetkellä Ukrainan tilanne on näyttäytynyt yllättävän vähäisenä urakoissamme. Meneillään olevissa hankkeissa se ei vielä juuri näy”, sanoo Mikkelin kaupungin kaupunkikehitysjohtaja Jouni Riihelä.
Hän myöntää kuitenkin, että alan panoskustannuksista esimerkiksi polttoaineiden hinnankorotukset alkavat jo tuntua.
Riihelä mainitsee Mikkelin kaupungin saaneen palveluntuottajilta muutamia ennakkovaroituksia siitä, että poikkeuksellinen tilanne voi vielä tämän vuoden kuluessa näkyä.
”Ne ovat olleet hyvin yleisellä tasolla olleita ennakkoilmoituksia, eikä niissä ole voitu osoittaa syntyneen vaikutuksia esimerkiksi rakentamisen tuotteeseen, toimitukseen tai esimerkiksi aikataulun viivästymiseen.”
Kaupunkikehitysjohtaja pitää tätä YSEn (yleiset sopimusehdot) mukaisena menettelynä, jossa palveluntuottajan huoli jaetaan kirjallisesti hyvissä ajoin palvelun tilaajalle.
”Hengen pitääkin olla ennakoivaa.”
”Konkreettisesti emme ole istuneet vielä yhdessäkään tapauksessa pöytään sen takia, että olisi ilmaantunut sellaisia kustannuspiikkejä, toimitusvaikeuksia tai aikatauluviiveitä, joista olisimme joutuneet keskustelemaan.”
Riihelä on varovasti taipuvainen ajattelemaan niin, että kun kaupungin seuraavat kilpailutukset kesän lopulla ja alkusyksystä käynnistyvät, tilanteet ovat jo ehtineet osittain normalisoitua.
Arvoketjussa on tulevaisuus
Mikkelin kaupunki toteuttaa rakennusurakoita monin eri tavoin ja urakkamuodoin. Isoissa urakoissa on sovitut kiinteät hinnat ja täsmälliset aikataulut. Kymmenen vuotta kaupungin virassa ollut Jouni Riihelä ei näe tarvetta indeksisidonnaisuudelle.
”Yhteiskunnallisesti näin erityisen vakavat häiriöt heijastelevat kaikille tasoille. Tilanteiden tasoittuessa kaikilla on mahdollisuus pärjätä. Parhaassa tapauksessa kaikki ovat arvoketjussa voittajia.”
”Ei ole olemassa erikseen tilaajan, palveluntuottajan tai materiaalintuottajan etua”, Jouni Riihelä painottaa.
”Me olemme kaikki osa samaa rakennusalan arvoketjua, elämme moniprojektimaailmassa. Jos arvoketju ei tuota katteellisia projekteja, rakennusalaa ei ole kukaan kehittämässä. Silloin tulevaisuuden ratkaisut eivät ole tämän päivän ratkaisuja parempia”, Riihelä pohdiskelee ja sanoo luottavansa yhteistyön voimaan.
”Kaikkien meidän on pärjättävä, jotta ala kehittyy ja jotta saadaan uusia resursseja, osaajia sekä innovaatioita. Jos ajattelisimme vain osaoptimoiden projektikohtaisesti, tällainen näkymä jäisi saavuttamatta.”
”Samalla tavoin kuin yksilö kehittyy projekti projektilta, yrityksissä mennään eteenpäin. Myös tilaajan tulee kehittyä”, kaupunkikehitysjohtaja muotoilee.
Mikkelissä eletään voimakasta investointien aikaa
Yritystoiminnasta on tullut hieman haastavampaa kuin vähän aikaa sitten. Silti luotetaan tulevaisuuteen.
”Olemme kaupunkina investoineet aika lailla. Myös yksityiset investoinnit ovat kaupungissa lisääntyneet merkittävästi”, Jouni Riihelä kehaisee ja luettelee viimeaikaisia ja pian toteutuvia rakennushankkeita:
”Nykyaikainen jätevedenpuhdistamo kallion sisässä, kouluverkkouudistus, suurkaupan rakennushanke keskustan tuntumassa sekä yksityisten toimijoiden investoinnit Visulahden kauppapuistossa ja Tuskun logistiikkaliiketoiminnan alueella.”
Riihelä kertoo myös lisääntyneistä tonttivarauksista. Mielellään hän laittaisi lisää vauhtia myös kaupunkikeskustan laajentumiseen, ns. Satamalahden kehityssuunnitelmiin.
Valtatie 5 on saatu kuntoon Mikkelin keskustan kohdalta sekä yhteys välillä Mikkeli–Juva. Pian myös suunta etelään paranee. Juuri tullut tieto Itäradan toteutumisen suunnittelusta on otettu kaupungissa tyytyväisyydellä vastaan.
”Rakentajan silmin kaupunkimme kiinnostaa parantuneen infran ja logistisen asemansa takia. Mikkeli on kartalla hyvällä kohtaa.”
”Kun julkinen sektori rakentaa, se ylläpitää yhteiskuntaa ja kehittää sitä. Yksityiset investoinnit heijastavat kaupungin elinvoimaisuutta”, Riihelä luonnehtii.
Talven jälkeen ensimmäiset kerrostalotyömaan routamatot ovat jo maassa ja toista työmaata käynnistellään.
”Nämä heijastelevat erityisesti sitä, että yhteiskunta, yrittäjät ja kaupunkilaiset uskovat huomiseen, häiriötekijöistä huolimatta.”
”Häiriön jälkeenkin on elämää, johon kannattaa uskoa ja investoida”, Mikkelin kaupunkikehitysjohtaja toteaa rauhallisin äänenpainoin.
”Näen tämän hetkellisenä haasteena. Vaikeasta tilanteesta huolimatta uskotaan parempaan tulevaisuuteen. Syksyllä olemme jo positiivisemmassa moodissa”, luottaa Jouni Riihelä.
”Synkistelyyn ei kannata sortua”
Kuopion K-Rauta Naumasen kauppias Olli Naumanen vahvistaa, että usean tuotteen kohdalla hintataso on kohonnut, ja arvioi, että korotuspaineita on vielä odotettavissa.
”Aika monessa tuotteessa jonkin raaka-aineen osa-alue on peräisin Venäjältä tai kriisialueilta. Poikkeustilanteessa teollisuus hakee uusia raaka-ainetoimittajia ja reittejä toimituksilleen. Saatavuus on rajoittunut. Se aiheuttaa välillisesti haasteita. Saattaa viedä jonkin aikaa, ennenkuin asiat saadaan kuntoon”, Naumanen toteaa.
”Tarjolla olevat määrät pienenevät. Samaan aikaan kysyntä kuitenkin pysynyt hyvällä tasolla. Markkinatalouden yhtälössä se tarkoittaa, että hinta nousee.”
Naumasen mukaan paine korottaa hintoja muodostuu monesta eri tekijästä. Eniten korotuspaineita luovat energian, öljyn ja rahdin kohonnut hintataso sekä raaka-aineiden saatavuus.
”On yllättävän paljon erilaisia tuoteryhmiä, joihin nykyinen maailmantilanne vaikuttaa. Monet niistä ovat tuotteita, joita ei ole kovin pitkälle jalostettu, painavia ja fyysisesti tilaa vieviä, sekä tuotteita, joiden valmistamiseen on käytetty paljon energiaa”, Naumanen luettelee.
K-Raudan kauppias haluaa kuitenkin painottaa, että isoon osaan valikoimissa oleviin tuotteisiin kohdistuneet vaikutukset ovat pysyneet toistaiseksi vähäisinä. Usealle artikkelille on saatavissa korvaavia tuotteita. ”Jos jonkin merkin osalta tulee ongelmia, yleensä löytyy vastaava tuote toiselta tuotemerkiltä tai vastaavaan käyttötarkoitukseen sopiva toinen tuote.”
K-Raudassa on palveluhalukkuutta: ”Teemme niin paljon ennakoivia toimenpiteitä kuin niitä vain on mahdollista toteuttaa. Etsimme uusia hankintareittejä, ennakoimme mahdollisesti pidentyviä toimitusaikoja sekä teemme ennakkotilauksia”, Olli Naumanen listaa.
”Kaikella sillä, mitä keksimme, varaudutaan muuttuviin tilanteisiin.”
Rautakauppias kuulee usein etukäteen tulevista rakennushankkeista. Palveleva kauppa ottaa asiakkaansa vinkit huomioon. Tavaraa tilataan etukäteen, pyritään varastoimaan tai tekemään toimittajille sitovia suoria tilauksia.
”Ennakointia puolin ja toisin, mahdollisimman paljon. Näin tästä parhaiten selviää.”
Kuopion K-Raudan kauppias on kuullut arvioita useasta suunnasta, että kesään mennessä arjen pitäisi palautua normaaliin. ”Luotetaan siihen.”
”Kyllähän tässä uskoa pitää luoda”, Olli Naumanen lausuu toiveikkaana. Hän ei pidä synkistelystä. ”Aina pitää jotain positiivista löytää. Se auttaa menemään eteenpäin.”
”Korjaus- ja uudisrakentamista tarvitaan aina. Se tulee jatkumaan vastaisuudessakin.”
Teksti ja kuvat: Heikki Luukkonen
