Kuopiolainen metalliteollisuusyrittäjä Petteri Heimonen, 48, on energisyyden ja aktiivisuuden perikuva. Hän on 13 vuodessa kehittänyt perustamansa rakennuspeltejä valmistavan ja asentavan PetterSteel Oy:n alansa suurimmaksi ja kehittyneimmäksi yritykseksi, joka työllistää 60 henkilöä. Liikevaihto yltää yli kuuteen miljoonaan euroon.
Heimonen on tehnyt maanlaajuisesti uraauurtavaa työtä pellityksen tuotanto- ja toimitusprosessin kehittämiseksi ja digitalisoimiseksi.
Petteri Heimonen on teollistanut rakennuspeltien työstämisen ja kehittänyt logistiikka- sekä asennuspalveluketjun alan huipputasolle.
Petteri Heimonen on kohonnut Kuopion seudun elinkeinopolitiikan merkittäväksi vaikuttajaksi muun muassa Kuopion kauppakamarin hallituksen jäsenenä ja teollisuusvaliokunnan puheenjohtajana. Tunnustustakin on tullut, kun Kuopion Yrittäjät valitsi vastikään hänet ja PetterSteelin Vuoden Yrittäjä -palkinnon saajaksi.
Petteri Heimosen tie teknologia- ja metalliteollisuuden pk-yrittäjäksi on mielenkiintoinen. Hänellä ei ole insinööritaustaa vaan kaupallinen koulutus.
– Ensimmäisiä töitäni oli Lumonin parvekelasitusten tuotepäällikkönä ja projektimyynnissä vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Siinä työssä olin paljon tekemisissä konkreettisesti ja kaupallisesti pellitysten kanssa. Huomasin, että rakennuspellityksissä on paljon tehostamisen ja teollistamisen mahdollisuuksia, kun töitä tehtiin usein vanhanaikaisella peltiseppämentaliteetilla. Materiaalina pelti oli ja on edelleen hyvä etenkin kun sen koostumus sekä pinnoitukset ovat kehittyneet. Muovi ei ole pystynyt sitä juurikaan syrjäyttämään.
Teollista toimintaa peltialalle
Petteri Heimonen perusti alkuvuonna 2008 Kuopioon peltialan yrityksen, jossa hän heti alkuun tähtäsi peltituotteiden teolliseen ja rationaaliseen valmistukseen sekä tehokkaaseen logistiikkaan ja asennusketjuun muun muassa tuotantoa koneellistamalla ja automatisoimalla. Viime vuosina hän on investoinut uuteen teollisuushalliin ja tuotantojärjestelmiin lukuisine koneineen miljoonia euroja.
– Sain alusta lähtien hyvän vastaanoton asiakkailta ja markkinat ovat laajentuneet valtakunnallisiksi. Yli kuuden miljoonan liikevaihdosta valtaosa tulee etelästä eli ruuhka-Suomesta. Vientiä on käynnistynyt Ruotsiin ja Norjaan. Toimitamme verkkokaupan kautta tilatut peltituotteet oikea-aikaisesti työmaille ja asennamme ne siellä.
– Olisi toivottavaa, että pellitykset tehtäisiin talonrakennustyömailla nykyistä oikea-aikaisemmin eikä vasta urakoiden lopussa. Silloin pystytään suojaamaan kohteita paremmin Suomen ankarilta säiltä ja vaikuttamaan jopa rakennusten loppukäyttäjien sisäilman laatuun, muistuttaa Heimonen.
Rakentamisketjuissa parempaan yhteistyöhön
Hän toivoo muutenkin rakentamisen kokonaisketjuissa parempaa yhteistyötä, kumppanuuksia ja vuoropuhelua alihankkijoiden kesken samoin kuin pääurakoitsijoiden ja suunnittelijoiden kanssa. Se voi nopeuttaa ja sujuvoittaa urakoita, säästää kustannuksia ja turhaa työtä sekä eliminoida virheitä.
Toinen toive on saada talonrakennusalan sisäisiin ohjeisiin ja normeihin suojapellityksiä koskevaa tietoa. Esimerkiksi edistyksellisissä Kuivaketju-10 -ohjeistuksissa ei mainita mitään rakennusten suojapellityksistä. Samoin urakkakilpailutuksissa ja -ehdoissa olisi peltityöt otettava paremmin huomioon. Julkisen sektorin urakoissa tässä onkin viime aikoina edistytty.
Kolmas toive olisi saada peltialalle lisää ammatillista koulutusta ja osaavia nuoria työntekijöitä, koska työvoimapula on PetterSteelinkin kasvun pullonkaulana. Yritys joutuu itse kouluttamaan työntekijöitään. Ongelma kumpuaa Heimosen mukaan jo siitä, ettei ammatillisten oppilaitosten opettajilla ole tarpeeksi peltitöiden osaamista. Noidankehää olisi alettava purkaa tästä kohdasta.
Petteri Heimonen näkee rakentamisen erittäin tärkeänä peruselinkeinona, jolla on vahvaa säteilyä yhteiskuntaan vetovoiman, verotulojen, työllisyyden ja yleisen hyvinvoinnin kannalta. Tämä koskee Kuopion talousaluettakin, jonka veto- ja elinvoimasta hän kantaa huolta.
Itä- Suomen veturin vetovoimaa vahvistettava
– Kuopion alueen kehitys vaikuttaa olennaisesti koko Pohjois-Savon ja Itä-Suomenkin hyvinvointiin. Tähän vaikuttaa yritysten määrä ja menestyminen, koska se heijastuu väestökehitykseen, investointeihin ja aluetalouden rahavirtoihin. Jos nämä tekijät kehittyvät myönteisesti, vahvistuu positiivinen kierre, mikä houkuttaa alueelle lisää investointeja, yrityksiä ja asukkaita. Jos siinä ei onnistuta, alkaa päinvastainen kierre, koska kilpailu maakunta- ja valtakunnanosakeskusten kesken kiristyy edelleen. Siksi nykyistä toimeliaisuuttamme on kohennettava merkittävästi.
Heimosen mukaan hyvän asumisen ja elämisen vetovoimaa Kuopiolla on tutkimusten mukaan maamme kärkijoukkoon asti, mutta se ei vielä riitä vahvaan veturirooliin.
– On myös luotava lisää työpaikkoja ja saatava niihin koulutettua työvoimaa. Yritykset tarvitsevat myös toimitiloja ja tontteja. Siltä osin tilanne on onneksi paranemaan päin, kun kaupungissa on herätty kehittämään maanhankintaa ja -käyttöä sekä kaavoitusta. Niihin tarvitaan kuitenkin lisää voimavaroja, muistuttaa Heimonen.
Kaavoitus on keskeinen kehityksen työkalu
Hän on tyytyväinen yhteistyön ja vuoropuhelun käynnistymiseen Kuopioon kaupungin ylimmän virkamiesjohdon, yrityspalvelun sekä kaavoitusorganisaation kesken, mutta tekemistä riittää yhä esimerkiksi pitkäjänteisyyden ja ennustettavuuden lisäämisessä.
– Tavoitteena pitää kaikilla osapuolilla olla, että Kuopio nousee Suomen ykköseksi kaavoittajana elinkeinopolitiikan näkökulmasta. Toki samalla pitää säilyttää kaupungin kokonaiskuva viihtyisänä elinympäristönä. On löydettävä ja toteutettava realistisia ”VAU”-efektejä, joilla Itä-Suomen ulkopuolisia, myös kansainvälisiä tahoja sekä ihmisiä saadaan kiinnostumaan alueestamme niin matkailukohteena kuin työpaikkanakin.
– Lisäksi on tehostettava edunajamista monikanavaisesti valtakunnallisissa päätöksentekoelimissä, ettei Kuopion alue ja koko Itä-Suomi jää murusille, kun kohdennetaan kansallisia ja EU:n miljardi-investointeja esimerkiksi logistiikalle ja saavutettavuudelle elintärkeisiin liikenneväyliin. Tässä asiassa on terästäydyttävä, koska Etelä- ja Länsi-Suomesta on painetta muun muassa EU-rahoituksen jakauman muuttamiseen, korostaa Heimonen.
Energiaa ja aikaa harrastuksiinkin
Kuopion Saaristokaupungissa asuvalla Petteri Heimosella riittää aikaa ja energiaa yrityksensä sekä elinkeinoelämän asioista vielä vapaa-ajan useisiin harrastuksiin. Metsästys ja monenlainen liikunta kuten pyöräily, hölkkä, hiihto, kuntosaliharjoittelu ja golf pitävät kehon sekä mielen virkeinä.
Perhe-elämässään Heimonen on kokenut puolison menetyksen vakavaan sairauteen, mutta elämä on jatkunut kolmen aikuiseksi varttuneen pojan ja yhden pienen pojantyttären sekä uuden kumppanin kanssa. Pojista kaksi työskentelee PetterSteelissä myynnissä. Niinpä nohevalla yrittäjällä lienee aikanaan hyvät mahdollisuudet saada työnsä jatkaja lähipiiristä. Kolmas poika toimii yrittäjänä rakennusalalla.
Teksti ja kuva: Ilpo Lommi
