Rakennettu ympäristö ja rakennusala ovat keskeisimpiä Suomen kansantaloutta kannattelevia voimavarojamme. Kansallisvarallisuudestamme suurin osa on sitoutuneena rakennettuun ympäristöön. Rakennusten, infran sekä maa-alueiden yhteenlaskettu arvo on noin 565 miljardia euroa.
Yhteiskunnalla ei ole varaa jättää tätä kansallisomaisuuttamme vaille huolenpitoa. Siksi rakennuskantaa uudistetaan jatkuvasti, saneeraamalla ja rakentamalla uutta. Linjan toivotaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Vastuu rakennetun ympäristömme ylläpidosta ja sen kehittämisestä kuuluu meille kaikille.
Rakennusteollisuuden asiakkaana on koko yhteiskuntamme. Rakennusalan vaikutus bruttokansantuotteen muodostumiseen on merkittävä.
Vuosittain ala tuottaa lisäarvoa noin 35 miljardin euron verran. Tämä on noin viisitoistatoista prosenttia bruttokansantuotteestamme. Vuoden 2021 ennakkotietojen mukaan kuluvan vuoden aikana korjausrakentamiseen tullaan käyttämään sekä julkisia että yksityisiä varoja noin 14 miljardia euroa ja uudisrakentamiseen lähes saman verran. Infrarakentamiseen arvioidaan käytettävän noin seitsemän miljardia euroa.
Rakentaminen tuo työtä ja verotuloja
Rakennusteollisuus yhdessä kiinteistöalan ja niihin liittyvien palveluiden kanssa on Suomen suurin työllistäjä antaen toimeentulon yli puolelle miljoonalle ihmiselle. On arvioitu, että yhden miljoonan euron sijoitus rakennushankkeisiin luo 15 henkilötyövuotta. Miljardilla saa 15 000 työpaikkaa.
Rakennusala pitää yhteiskuntaamme pystyssä mittavan verokertymän tukemana: verojen ja veronluonteisten maksujen osuus on yli 40 prosenttia. Rakentamisesta syntyvät verotulot palautuvat takaisin yhteiskuntamme yhteiseen kassaan.
Rakennusurakat toteutuvat aina paikallisesti
Huolimatta siitä, että nykyrakentamisessa käytetään paljon pitkien matkojen päästä rakennustyömaalle kuljetettuja suurikokoisia rakennusteollisuuden komponentteja, rakentaminen on hyvin paikkasidonnaista, eikä urakointiin juuri kohdistu kansainvälistä kilpailua.
Hankkeissa työskentelevät enimmäkseen suomalaiset. Etelä-Suomen kohteissa joka kolmas työntekijä on ulkomaalainen, muualla Suomessa heitä on noin kymmenen prosenttia työvoimasta.
Toimiakseen laadukkaasti rakennushankkeilta edellytetään eri arvoketjujen saumatonta yhteistyötä. Vaikka yhteistyösuhteet ovat verrattain lyhytkestoisia, on rakennusliikkeiden, suunnittelijoiden, komponenttivalmistajien ja tilaajien kyettävä löytämään rakennusprojektiin yhteinen kieli mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Usein rakennusliikkeiden asiantuntemusta tarvittaisiin jo hankesuunnittelussa.
Paikallisuus merkitsee usein sitä, että monet yksittäisen rakennushankkeen yhteiskuntavaikutukset kulminoituvat paikallistasolle. Hankkeet tuovat alueelle työllisyyttä ja elinvoimaa sekä toivonkipinöitä suotuisemmasta tulevaisuudesta. Vaikutukset ovat sekä suoria että välillisiä, riippumatta siitä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen hanke.
Paikallisilla rakennushankkeilla on välitön yhteys kuntatalouteen. Onnistuneet hankkeet leventävät kuntien hartioita toteuttaa niiden keskeisintä tavoitetta pitää yllä kuntalaisten hyvinvointia ja varmistaa kuntalaisille toimivat, nykyaikaiset ja terveet peruspalvelut.
Suhdanteet ja elvytys
Rakennusala reagoi hyvin herkästi talouden muutoksiin. Mutta yhtälö toimii myös toisin päin: rakentamisella on tehokas työllistävä ja pitkävaikutteisesti elvyttävä vaikutus yhteiskuntaan.
Tarve rakennuskantaa uudistaville toimille ja peruskorjauksille on aina olemassa. Kysyntää on myös uusista asunnoista sekä kasvualueita yhdistävistä infrarakenteista. Innovaatiot ovat alalle tervetulleita. Päättäjillä on oltava koko ajan työkalupakissaan kansantaloutta ylläpitäviä ja kasvuun innostavia keinoja ja menetelmiä. Rakennusala on yksi niistä.
Kestävä rakentaminen on ympäristöteko
On laskettu, että rakennetun ympäristön osuus energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä on noin 40 prosenttia. Suurin osa energiasta kuluu kiinteistöjen lämmitykseen.
Rakennusten energiankäytön vähentäminen onkin keskiössä, kun puhutaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Rakennusten uudistuotannossa talotekniikan energiataloudellisuus on yksi tärkeistä kriteereistä. Myös saneerauskohteissa lähes poikkeuksetta LVIS-järjestelmät vaihdetaan nykyaikaisiin.
Ilmastoteot toteutuvat siellä, missä rakennetaan. On arvioitu, että jo nyt puolet suomalaisista asuu kunnissa, jotka ovat sitoutuneet ilmastotalkoisiin ja aikovat hiilineutraaleiksi vuoteen 2035 mennessä.
Kunnat rakennuttavat puolet Suomen infrasta ja niillä on suuri vastuu julkisista rakennuksista. Kunnat ovat avainasemassa päätettäessä rakentamiseen, aluesuunnitteluun, liikenteeseen ja energiantuotantoon liittyvistä ratkaisuista.
Myös rakennusalalla on otettu ilmastohaaste vastaan. Yhdessä ympäristöministeriön ja sidosryhmiensä kanssa Rakennusteollisuus RT on laatinut vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 -tiekartan, joka pyrkii ohjaamaan alaa omalta osaltaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Vaaliteemana rakentaminen
Rakentamisen teema on aina ajankohtainen. Nouseeko se valtakunnan vaaliteemaksi? Se jää nähtäväksi. Varmaa kuitenkin on, että vaalipaneeleiden aiheissa sivutaan rakentamisen positiivisista vaikutuksista yhteiskuntaan, silloin kun puhutaan työllisyydestä, kuntien palveluiden kehittämisestä, ympäristöasioista tai koronakriisin jälkeisestä elvytyksestä.
Kesälle siirtyneet kuntavaalit on mahdollisuus herättää keskustelu oman kuntansa talouden tilasta, elvytystoimista ja oman alueen rakennetun ympäristön tilasta ja sen kehittämisestä sekä löytää yhteinen tahtotila. Me teemme tämän yhdessä.
Artikkelin on kirjoittanut rakentamista parin kymmenen vuoden ajan toimittajan vinkkelistä seurannut Heikki Luukkonen.
