Rakennusteollisuus Itä-Suomen piirin syksyn 2020 suhdannebarometri kertoo talon- ja inf-rarakentamisen jatkuneen Pohjois-Karjalassa vuoden jälkipuoliskolla melko samanlaisena kuin alkuvuodesta mutta edellisvuosien huipputahdista normalisoituen. Merkkejä lasku-suunnasta on kuitenkin vuoden loppua kohti nähtävissä. Koronaviruspandemian aiheutta-ma poikkeusaika ei ole merkittävästi ainakaan vielä haitannut rakentamista, koska virustar-tuntoja ei ole juurikaan ilmaantunut työmaille.
Vuosi 2021 voi jatkua ainakin talven melko samalla linjalla, mutta kesäkausi saati loppuvuosi on näkymiltään hämärä. Seuraavasta syksystä ja vuodesta 2022 odotetaan entistä epävarmempaa, koska nykyinen kohtalainen työkanta ei enää monella yrityksellä yllä sinne ja koronapoikkeusajan vaikutukset saattavat näkyä ankarammin.
Tilaajia ja rakennuttajia edustava Joensuun kaupunkiympäristöjohtaja Ari Varonen ei näe tulevaisuutta synkkänä, mutta kertoo kaupungin rakentamisinvestointien supistuvan.
– Kaupungin toimitilojen kuten koulujen, päiväkotien ja liikuntapaikkojen uudisrakentamiseen budjetoidaan ensi vuodelle 18,5 miljoonaa euroa eli saman verran kuin tänäkin vuonna, mutta seuraavana vuonna 2022 taso putoaa 13 miljoonaan. Infra- eli maa- ja vesirakentamisen volyymi säilyy tämänvuotisella tasolla noin 14 miljoonassa. Se on kuitenkin parin vuoden takaista 17 miljoonaa merkittävästi pienempi.
– Kaupungin vuokrataloyhtiöiden asuntorakentaminen vähenee tuntuvasti, kun suuri opiskelija-asuntoprojekti on valmistunut. Kaupungissa kuitenkin rakennetaan edelleen asuntoja, mutta enemmän rakennusliikkeiden gryndaamana. Rakennuslupien määrä ei ole vähentynyt olennaisesti. Tammi-syyskuussa niitä myönnettiin lähes 130 eli enemmän kuin viime vuoden samalla ajanjaksolla. Kerrostalojen rakennusluvat ovat kuitenkin laskussa, toteaa Varonen.
Hän arvioi kaupungin peruskorjausvolyymin pysyvän suunnilleen ennallaan vuonna 2021.
– Peruskorjausvelkamme on vähentynyt kymmenenä viime vuotena yli 50 milj. eurosta alle 40 miljoonaan. Peruskorjausten tarvetta voi jatkossa vähentää kaupungin kiinteistömassan pieneneminen, arvioi Ari Varonen.
Hän pitää hyvänä, että Pohjois-Karjalan rakennusliikkeet ovat pystyneet osallistumaan menestyksellisesti kaupungin urakkakilpailuihin, koska siten rakentamiseen investoidut eurot ovat jääneet pääosin maakuntaan kiertämään ja työllistämään.
– Kaksi kolmannesta rakennusurakoistamme on mennyt tänä vuonna maakunnan rakentajille. Lisäksi talon- ja infrarakennustöistämme 80 prosenttia on suuntautunut pk-yrityksille.
Julkinen rakentaminen työllistää
Laajalti Itä-Suomessa urakoivan Rakennustoimisto Eero Reijonen Oy:n pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Eero Reijonen pitää kuluneen syksyn työkantaa hyvänä eikä siinä näy koronapandemian tai muunkaan tekijän notkahdusta.
– Varsinkin julkisen sektorin urakat ovat työllistäneet hyvin. Asuntotuotanto on vähenemään päin, mutta romahduksesta ei voi puhua. Joensuussa se on hiljentynyt tai paremminkin normalisoitunut luonnollisista syistä eli mittavan opiskelija-asuntotuotannon toteuduttua. Peruskorjauksissa on hiljaisempaa, mutta tekemistä siellä olisi niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla taloyhtiöitä myöten. Nyt moni taho sijoittajia, investoijia ja rahoittajia myöten odottaa, mitä alkaa tapahtua maailman- ja kansantaloudessa sekä terveysrintamalla, sanoo Reijonen.
Hän ei usko suuriin muutoksiin vuonna 2021 ellei yhteiskunnassa tapahdu aivan järeitä mullistuksia. Seuraava vuosi on isompi kysymysmerkki ja sitä on erittäin vaikea arvioida.
Kilpailu kiristyy, kannattavuuteen haasteita
Rakennustuoteteollisuutta edustava joensuulaisen Lakan Betoni Oy:n toimitusjohtaja Pertti Halonen näkee loppuvuoden 2020 kaksijakoisena. Rakennuselementtien kysyntä on supistunut Itä-Suomessa asuntorakentamisen tasaannuttua eikä jo aiemmin vähentynyt yksityinen liike- ja toimitilarakentaminen ole lähtenyt nousuun.
– Kunnat ja valtio rakennuttavat edelleen kohtalaisesti ja niin saisi jatkua. Rakentaminen on parasta elvyttämistä yhteiskunnalle varsinkin, kun kustannustaso näyttää tulevan alaspäin. Materiaalien toimitusajat ovat lyhentyneet, mikä nopeuttaa hankkeita, korostaa Halonen.
– Ensi vuoden ennustaminen on erittäin vaikeaa. Toivottavasti suhdanteet etenevät ensi vuonna pidemmän ajan keskiarvossa. Kilpailutilanne kiristynee ja rakentajien sekä tuoteteollisuuden toiminnan kannattavuuteen kohdistuu lisää haasteita. Monilla yrityksillä on korkeasuhdanteesta jäänyttä tuotantokapasiteettia liikaa, jos suhdanteet laskevat pitkäaikaisesti, sanoo Halonen.
Infrarakentamisessa hiljenee?
Pohjoiskarjalalaista infrarakentamista edustavan maansiirto- ja sorayrittäjä Marko Levyn mukaan työt ovat olleet vähenemään päin tänä syksynä, ja ensi vuonna voi hiljeneminen jatkua.
– Tarjouspyyntöjä on tullut aika nihkeästi. Moni talonrakennus- ja infratyömaa valmistuu Joensuun seudulla loppuvuodesta tai ensi vuoden alussa eikä isoista uusista hankkeista ole vielä varmuutta. Varsinkin väylärakentaminen näyttää hiljaiselta. Kulunut vuosi oli vielä kohtalaisen hyvä kesän ansiosta. Edelliset vuodet olivat supervilkkaita eikä niiden tasolle liene paluuta. Positiivisena näkisin Joensuun ratapihatyömaan käynnistymisen vielä tänä vuotena.
– Monella maansiirtourakoitsijalla on jäämässä kalustoa ja henkilöstöä vajaakäytölle. Se kiristää kilpailua ja kannattavuutta. Nyt kannattaisi etenkin julkisen sektorin käynnistää ensi vuonna infran rakentamis- ja parantamisurakoita, sanoo Levy.
Lisätietoja:
- Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen, p. 050 449 3479
- Ari Varonen, p. 050 337 8578
- Eero Reijonen, p. 050 511 3099
- Pertti Halonen, p. 0400 655 791
- Marko Levy, p. 0400 803 838
