Talon- ja infrarakentamisen suhdannenäkymät vaikuttavat Pohjois-Savossa pysyvän suotuisina etenkin, jos niitä tarkastellaan Kuopion näkökulmasta. Rakennustyömaiden nostokurkia näkyy runsaasti eivätkä ne katoa maisemista ensi vuonnakaan. Sama koskee väylä- ja muuta maanrakentamista.
Maakunta- ja valtakunnanosakeskus Kuopio toimii jatkossakin vaikutusalueensa veturina rakentamisessa ja muussa elinkeinotoiminnassa, tosin velkaantuen lisää. Rakentamiseen panostetut eurot tulevat kuitenkin monella tapaa takaisin yhteiskunnalle ja ovat suhdannemuutoksia sekä poikkeusaikoja puskuroiva investointi.
Kuopio kasvattaa rakentamisinvestointejaan 2021
Kuopion Tilapalvelujen johtaja Hannu Väänänen kertoo rakentajia ilahduttavia lukuja kaupungin ensi vuoden budjettikaavailuista ja tämän vuoden investointien toteutumista.
– Päättyvänä vuotena investoimme talonrakentamiseen 38 milj. euroa. Suunnitelmat toteutuvat ensi vuoteen siirtyvää Savilahden liikuntapaikkahanketta lukuun ottamatta. Sen myötä ensi vuoden investointitaso kasvaa 52 miljoonaan. Lukemat ovat merkittävästi aiempia vuosia suurempia ja nousujohteisuus rakentamisessa jatkuu.
– Mukana kokonaissummassa ovat peruskorjausinvestoinnit, jotka nousevat kymmeneen miljoonaan vuonna 2021. Summalla jatketaan kaupungin kiinteistöjen noin 70 milj. euron peruskorjausvelan supistamista. Pyrimme myös vähentämään tarpeetonta kiinteistömassaamme, kertoo Väänänen.
Hänen mukaansa ensi vuoden kasvavaan rakentamiseen viittaa myös, että tänä vuonna lupahakemusten määrä kasvoi lähes miljoonaan kuutiometriin. Edellisvuonna niitä oli 700 000 m3.
Kuntotutkimuksiin miljoona euroa
Hannu Väänänen mainitsee mielenkiintoisen panostuskohteen kuntotutkimuksiin.
– Hankimme tänä vuonna lähes miljoonalla eurolla kuntotutkimuksia kiinteistöihimme, jotta tiedämme luotettavasti niiden kunnon sekä peruskorjaus- tai jopa purkamistarpeen. Ne ovat myös välttämättömiä sisäilmaongelmien selvittämiseksi ja rakennusten käyttöturvallisuuden varmistamiseksi. Tutkimustulokset ovat aika lailla odotusten mukaisia.
Kaupungin talonrakennushankkeet kohdentuvat pääosin koulu-, päiväkoti-, palveluasumis- ja liikuntatilarakennuksiin. Suurimmat lähiaikojen hankkeet ovat onnistuneen museohankkeen valmistumisen jälkeen Savilahden kampus ja Lumit-taidelukio.
Väänänen ei usko, että kaupungin talonrakennusinvestoinnit alkavat taittua vuosien 2021-22 jälkeen alaspäin noin 50 milj. euron vuositasolta, vaikka tulevaisuutta on nykyisinä murrosaikoina vaikea ennakoida ja suunnitella. Kun mukaan lasketaan infrarakentamisen noin 30 miljoonaa, nousevat rakentamisen kokonaispanostukset Kuopiossa 80 milj. euroon vuodessa. Se vastaa valtakunnallisessa vertailussa kaupungin kokoa ja strategioita.
Hannu Väänänen on tyytyväinen rakennusalan yhteistyöhön, kilpailutilanteeseen ja markkinoiden toimivuuteen. Urakkatarjouksia on tullut hänen mielestään kiitettävästi.
– Suhdannemuutosta ei ole näkynyt vielä kuluvan vuoden hankkeissa. Hintataso on pysynyt vakaana. Isot ja haasteelliset urakatkin ovat toteutuneet hyvin eikä koronavirus ole sotkenut aikatauluja. Toivottavasti tilanne jatkuu samanlaisena.
Hyvältä näyttää – varauduttava laskukauteenkin
Rakennusliike NCC Suomi Oy:n hankekehitysjohtaja Marko Onttinen yhtyy kuluvan vuoden ja ensi vuoden kohtalaisen optimistisiin näkemyksiin rakentamisesta Pohjois-Savossa, erityisesti Kuopion seudulla. Tosin hänen mukaansa on varauduttava talonrakentamisen laskuun, koska enteitä on urakkatarjouspyyntöjen vähenemisestä. Vuosi 2021 voi selkeyttää näkymiä pidemmällekin.
– Asuntorakentaminen säilynee toistaiseksi kohtuutasolla eikä ainakaan laske suuresti päätellen hyvänä jatkuneesta asuntojen kysynnästä. Pääomia halutaan sitoa arvoaan säilyttäviin kohteisiin ja asunnonvaihtotarvetta ilmenee maakunnan sekä kaupungin sisällä. Peruskorjaustarvetta olisi asuntoyhtiöillä, mutta päätöksentekoon ja rahoituksen saantiin on tullut haasteita. Kuntien ja valtion velkaantumisen kasvu voi jatkossa vaikuttaa investointikykyyn. Nyt näyttäisi kuitenkin elvytysvaroja löytyvän rakentamiseenkin – hyvä niin.
Onttinen arvelee, että Kuopion seutu on lähivuosina entistä vahvemmin Itä-Suomen johtava veturi rakentamisessa. Hän toivoo lupaprosessien ja kaavoituksen olevan jatkossakin sujuvaa, jotta uusia työllistäviä rakennushankkeita saadaan nopeasti käyntiin.
Lujabetonin aluemyyntipäällikkö Antero Paanasen mukaan rakennustuoteteollisuuden näkymät pysyvät myönteisinä vähintään ensi kevääseen olemassa ja tiedossa olevan tilauskannan valossa.
– Ainakin meillä on tuotantokapasiteetti täyskäytössä ja työtä riittää nykytilauksilla pitkälle ensi vuotta. Toinen asia on, että hintataso ja siten kannattavuus on alkanut laskea edellisvuosien korkeasuhdanteesta kilpailun kiristyessä. Vuoden päähän on vaikea sanoa, mikä tilanne silloin on, kun toimintaympäristössä on niin paljon uusia ja isoja muutostekijöitä.
– Ei rakentaminen varmasti lopu, mutta jossain vaiheessa etenkin asuntotuotanto voi vähentyä. En silti usko romahdukseen. Peruskorjauspuolella on yhä paljon tekemistä, toteaa Paananen.
Infrarakentaminen jatkunee hyvänä
Savon Kuljetuksen toimitusjohtaja Jyri Kuivalalla on laajaa perspektiiviä Pohjois-Savon ja koko Itä-Suomen infrarakentamiseen kuljetus- ja maanrakennusalan keskeisenä toimijana. Hänen mukaansa infrarakentaminen on ollut vilkasta tänäkin vuonna eikä ensi vuoden alkupuoliskolta ole odotettavissa suhdanteiden olennaista heikkenemistä muun muassa Kuopion alueen työmaiden jatkuessa. Loppuvuoden 2021 ja vuoden 2022 näkymät ovat kuitenkin sumuisia.
– Esimerkiksi elvytysrahoituksen kohdentuminen Itä-Suomeen ja siten isommat väylähankkeet ovat vielä avoinna. Myös koronaviruksen vaikutukset alkanevat ilmetä vasta ensi vuonna rakennusalalle – jos alkavat. Työllistävät väylätyöt ja muutkin infrahankkeet olisivat mitä parhainta elvyttämistä valtiolle ja kunnille. Korjausvelkaa on infrassa samalla tapaa kuin rakennuksissa. Oletan optimistina, että koronastakin selvitään ja elämä jatkuu, jos ei ihan entisellään niin uutena normaalina ja kaikenlainen rakentaminen siinä mukana, huomauttaa Kuivala.
Lisätietoja:
- Talonrakennusteollisuus Itä-Suomen piirin aluepäällikkö Kimmo Anttonen, p. 050 449 3479
- Hannu Väänänen, p. 044 718 5615
- Marko Onttinen, p. 050 527 5918
- Antero Paananen, p. 044 585 2437 ja Jyri Kuivala, p. 044 727 2620
