Tieverkko on hyvä investointikohde kaikissa taloustilanteissa

Juuri julkaistu raportti kertoo tiestön vaikutuksesta yhteiskunnan menestykseen ja siitä, miten tiestön kuntoon laittamisella voidaan tukea Suomea kriisin keskellä.

Tieverkko on alusta tieliikenteelle, mutta myös merkittävä kustannustekijä vientiteollisuuden ja kaupan logistiikalle ja siten haaste Suomen kilpailukyvylle.

Alustan kuntoon laittamisella on merkittävä positiivinen kerrannaisvaikutus talouteen, koska laadukas tieverkko pienentää kuljetuskustannuksia ja tehostaa koko yhteiskunnan toimintaa. Tämä ilmenee raportista, joka avaa tiestön merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle.

”Kunnossa olevan tieverkon merkitys liikenteen päästöjen vähentämisessä tulee tunnistaa. Kiertoteille joutuminen lisää polttoaineen kulutusta ja päästöjä. Teiden kunnon parantaminen vähentää tieliikenteen päästöjä jopa viisi prosenttia”, painottaa Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikkö Outi Nietola.

”Metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia huonokuntoinen alempi tieverkko ja painorajoitetut sillat nostavat arviolta seitsemän prosenttia”, hän jatkaa.

Myös Koneyrittäjien toimitusjohtaja Matti Peltola muistuttaa, että energia- ja metsäteollisuudessa toimiva raaka-ainehuolto edellyttää, että ennen kaikkea alemman tieverkon ja etenkin sen siltojen painorajoituksista muodostuvia pullonkauloja raaka-aine- ja työkonekuljetuksille karsitaan. 

Suomalainen tie tehdään aina Suomessa  investoinneilla merkittävä talousvaikutus 

Tieverkko on hyvä investointikohde kaikissa taloustilanteissa, koska se vaikuttaa kilpailukykyyn. Heikossa taloustilanteessa saadaan nopeita vaikutuksia niin suoraan kuin välillisesti, kun tieverkon parantaminen työllistää pk-yrityksiä ympäri maan. Verkon laadun parannuttua saadaan jatkuvasti säästöjä kuljetusten tehostuessa.

”Suomessa on paljon tiehankkeita, jotka voidaan käynnistää nopeasti ja tehdä nyt edullisemmin kuin vuosi sitten. Keskeistä olisi paneutua perusväylänpitoon kaikissa tieluokissa ja käynnistää samalla suurempien investointien suunnittelua”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö pohtii.

Nyt ei ole oikea hetki jarruttaa tieinfran koneistoa, vaan on viisasta kääntää infravipua ylöspäin kohti laadukasta tieverkkoa. Näin varmistetaan lähivuosien kilpailukyky.

”On hyvä muistaa, että suomalainen tie tehdään aina Suomessa ja Suomen yhteiskunnan tarpeisiin. Nyt on aika laittaa yhteiskunnan kuljetusten tärkein alusta eli tiet kuntoon”, Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen tiivistää.

Kohti laadukasta tieverkkoa -raportin toteutti INFRA ry:n, Koneyrittäjät ry:n, Metsäteollisuus ry:n ja Suomen Tieyhdistys ry:n toimeksiannosta WSP Finland Oy. Työryhmään kuuluivat johtaja, professori Jorma Mäntynen, tekniikan tohtori Jarkko Rantala ja diplomi-insinöörit Riku Huhta & Riina Isola. Raportti on julkaistu Tieyhdistyksen sivuilla.

LISÄTIEDOT: 

  • Toimitusjohtaja Nina Raitanen, Suomen Tieyhdistys ry
    etunimi.sukunimi(a)tieyhdistys.fi, 040 7442 996
  • Logistiikkapäällikkö Outi Nietola, Metsäteollisuus ry
    etunimi.sukunimi(a)forestindustries.fi, 040 194 4776
  • Toimitusjohtaja Paavo Syrjö, INFRA ry
    etunimi.sukunimi(a)infra.fi, 040 560 1803
  • Toimitusjohtaja Matti Peltola, Koneyrittäjät ry
    etunimi.sukunimi(a)koneyrittajat.fi, 040 900 9412

 

Mobiilivalikko – voit sulkea valikon ESC-näppäimellä