Varkauden kaupunki teki diagnoosin taloustilanteestaan ja valitsi hoidoksi lääkkeistä väkevimmän: teknisten töiden täysulkoistuksen. Säästöjä tuli ja laatukin parani.
Teksti: Hanna Moilanen
Ensin muuttui väritys ja nimi koneiden kyljessä. Vähitellen katukuvaan alkoi ilmestyä uudempaa kalustoa. Sitten alkoi tulla kaupunkilaisilta myönteistä palautetta.
”Teknisten palvelujen ulkoistaminen toi kassaan 600 000 euron säästön vuositasolla. Samalla laatutaso parani”, Varkauden tekninen johtaja Arto Lehtonen tiivistää 24.11.2016 ilmestyvässä Infra-lehdessä.
Säästö on merkittävä suhteessa urakan kokonaislaajuuteen eli 3,8 miljoonaan euroon. Huomioon on otettu myös ulkopuolisen tuottajan valvomiseen tarvittava resurssit. Laadun paranemista selittää kaupungin palvelujen tarkka läpikäyminen ja dokumentointi tarjouspyyntövaiheessa.
Ulkoistuspäätös syntyi jo vuonna 2007. Puunjalostusteollisuuteen vahvasti nojaavan kaupungin talous oli ajautunut syöksykierteeseen. Uusi kaupunginjohtaja Hannu Tsupari velvoitti hallintokunnat valmistelemaan mittavan säästöohjelman.
Ulkoistus toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä: kaupunki kutsui urakasta kiinnostuneet yritykset työpajoihin muotoilemaan yhdessä tarjouspyynnön sisältöä.
Koska haluttiin edullisia tarjouksia, kaupunki oli valmis jakamaan riskejä. Esimerkiksi urakkahinta päätettiin sitoa maarakennuskustannusindeksiin. Kaupunki myös maksaa urakasta tasasummat kuukausittain, vaikka kesäkunnossapito on talvikunnossapitoa edullisempaa. Vakuudet asetettiin maltillisiksi. Kaupungin omistama varikko vuokrattiin urakoitsijalle. Käyttöomaisuus myytiin tasearvosta.
Kaiken ytimessä on luottamus
Julkisten palvelujen ulkoistukset ovat perinteisesti olleet vaikeita poliittiselle vasemmistolle. Varkaudessa vasemmisto siunasi Suomen mittakaavassa harvinaisen laajan teknisten palvelujen ulkoistuksen.
Liikkeenluovutuksen hetkellä kaupungin työntekijät siirtyivät urakan voittaneen yrityksen palvelukseen. Sopimuksessa turvattiin henkilöstön työsuhdeturva kahdeksi vuodeksi.
Avain henkilöstön sitouttamiseen oli pääluottamusmiehen ottaminen mukaan urakoitsijoiden kanssa käytäviin neuvotteluihin.
”Valtuutimme teknisen henkilöstön pääluottamusmiehen neuvottelemaan yhdessä kaupungin kanssa henkilöstöasioissa tulevan työnantajan kanssa. Kaupungininsinöörin kanssa keskityimme neuvottelemaan teknisistä asioista”, Arto Lehtonen kertoo Infra-lehdessä.
Tärkein oppi
Mikä on kaikkein tärkein ulkoistamisesta saatu oppi? Lehtonen nostaa ensimmäisenä esiin keskinäisen luottamuksen rakentamisen. Tilaaja ei etsimällä etsi tilaisuutta urakoitsijan moittimiseen. Vastaavasti urakoitsija ei hae sopimuksesta porsaanreikiä.
Havaitut ongelmat on pystytty ratkaisemaan paikallisesti ruohonjuuritasolla säännöllisissä työmaakokouksissa. Urakan valvontaan ei ole tarvinnut panostaa niin paljon, kuin olisi voinut odottaa.
Lehtonen on käynyt luennoimassa ja konsultoimassa kuntakollegoitaan ympäri Suomea. Hänen kokemuksensa mukaan virkamiehet ymmärtävät, että palvelujen ulkoistus voisi olla usein järkevää.
Asia kuitenkin yleensä pysähtyy poliittiseen päätöksentekoon. Ulkoistuksiin ei uskalleta lähteä, vaikka on toteutettu kalliita selvityksiä niiden eduista. Kunnan henkilöstö tai paikalliset yritykset voivat nähdä ulkoistuksen uhkana.
”Ulkoistamisesta on myös negatiivisia esimerkkejä. Sellaisen kohdalla päättäjien ja virkamiesten on katsottava peiliin ja kysyttävä, osattiinko ulkoistus tehdä oikein.”
”En tiedä, oliko meillä tuuria vai ammattitaitoa, mutta kunnallistekniikan osalta koen, että onnistuimme”, Lehtonen tiivistää.
Lue koko juttu >
Etkö saa Infra-lehteä? Tilaa tästä >
Lisää menestysreseptejä kunnille: Infra.fi/Resepti >
