Komissiolle ollaan antamassa teollisuutta vauhdittavalla asetuksella (Industrial Accelerator Act, IAA) todella laaja delegoitujen säädösten antovalta, jolla ei enää helpoteta rakennustuotteiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla, vaan harmonisoidaan yhteisen teknisen kielen sijaan rakennustuotteiden ominaisuuksia. Tämä ei ole mitenkään tarkoituksenmukaista.
IAA koskee käytännössä lukuisia EU-säädöksiä ja sisältää muutoksia muun muassa hiljattain voimaan tulleeseen EU:n rakennustuoteasetukseen (CPR). Rakennustuoteasetuksessa on puolestaan jo runsaasti komissiolle säädettyä valtaa antaa sekä delegoituja että implementoituja säädöksiä.
IAA lisää komission lainsäädäntövaltaa jäsenvaltioiden ja parlamentin kustannuksella. IAA:n perusteella komissio voisi esimerkiksi säätää rakennustuotteen vähähiilisyyden vapaaehtoisesta luokittelujärjestelmästä tai rakennustuotteen vähähiilisyysvaatimuksesta. Lisäksi komission lainsäädäntövaltaa laajennettaisiin vähentämällä rakennustuoteasetuksen mukaisten delegoitujen säädösten antamisen reunaehtoja.
Valmisbetonin harmonisointi – kuolleena syntynyt idea
Komissio on jo ryhtynyt muun muassa harmonisoimaan EN 206-betonistandardia. Se on perustellut tarvetta sillä, että sementti on mainittu IAA:ssa. Koska ostettava lopputuote ei ole sementti vaan betoni, komissio katsoo, että myös valmisbetoni on harmonisoitava.
Valmisbetoni ei ole perinteinen EU-sisämarkkinatuote. Valmisbetoni ei liiku sisämarkkinoilla pitkiä matkoja, tavallisesti enintään noin 30 kilometriä. Kysymys on tuoretuotteesta, joka on valettava 90 minuutin kuluessa. Siksi sen harmonisointi sisämarkkinoiden toimivuuden vuoksi ei ole tärkeää.
Rakennustuoteasetus on säädetty lähtökohtaisesti sisämarkkinoiden vapaata liikkuvuutta säänteleväksi asetukseksi ja tuotteiden ominaisuuksien ilmoittamisen välineeksi, jollaisena se pitäisi säilyttää. Sen sijaan IAA on tarkoitettu torjumaan EU:n ulkopuolelta tulevaa uhkaa EU:n tuotannolle. Senkään takia sitä ei saisi käyttää tavalla, joka ei edistä EU:n rakennustuotteiden tuotantoa.
Eri jäsenvaltioiden olosuhteet muun muassa ilmaston suhteen vaihtelevat eri puolilla Eurooppaa. Jossain päin on esimerkiksi pakkasta ja lumikuormia, jossain on maanjäristyksiä. Myös raaka-aineiden, kuten kiviainesten, ominaisuudet eroavat huomattavasti eri puolilla Eurooppaa. Ilmasto ja paikalliset rasitusolosuhteet vaikuttavat olennaisesti betonin säilyvyyteen ja lujuuden kehittymiseen.
Kansalliset rakentamisperinteet puolestaan ohjaavat suunnittelua ja toteutusta kussakin maassa. Euroopassa on käytössä tuhansia sivuja kansallisia betonin viiteasiakirjoja, mikä tekee niiden yhdistämisestä yhdeksi yhtenäiseksi standardiksi käytännössä mahdotonta. Yhtenäisten teknisten vaatimusten laatiminen olisi haastavaa ilman, että laatu ja turvallisuus vaarantuvat.
Valmisbetoni on puolivalmiste, jonka turvallisuuteen ja laatuun vaikuttavat työmaalla tehdyt toimenpiteet. Betonin valutöitä, tiivistystä, jälkihoitoa sekä työmaa- ja sääolosuhteita on mahdotonta harmonisoida.
Uhkana betonin vähähiilisyysluokitusten romuttuminen
Valmisbetonin harmonisointi hidastaisi hiilijalanjäljen vähentämistä. Suomessa ja monissa muissa maissa on jo käytössä toimivia ja laajalle levinneitä kansallisia betonin vähähiilisyysluokituksia. Mikäli harmonisointiin ryhdyttäisiin, se johtaisi kansallisten luokitusten hylkäämiseen ja uuden järjestelmän rakentamiseen, mikä olisi useiden vuosien työ. Tämä aiheuttaisi myös vuosien viiveen uusien vähähiilisempien materiaalien käyttöönotossa ja pakottaisi uudistamaan nykyiset, toimiviksi todetut järjestelmät.
Lisäksi EU-tasoisen referenssitason ja päästöluokitusten yhteismitallisuus olisi käytännössä mahdotonta, koska eri maiden betonikoostumukset eroavat huomattavasti toisistaan. Tällainen harmonisointi olisi myös ristiriidassa EU:n omien ilmastotavoitteiden toteutusaikataulujen kanssa. Digitalisaatiokaan ei ole oikea ongelma, sillä Euroopan valmisbetoniteollisuus kehittää standardoitua, digitalisoitua tuotetietopakettia, joka on pilottivaiheessa Norjassa.
EN 206 on toiminut erittäin hyvin jo 25 vuotta. EN 206-1 ja EN 206-2+ kansallisten liitteiden ja soveltamisstandardien jousto mahdollistaa yhteisen perustason, paikallisten olosuhteiden huomioon ottamisen, tehokkaan laadunvarmistuksen sekä innovaatioiden nopean käyttöönoton. Koko järjestelmän uudistaminen vaatisi valtavan työpanoksen sekä runsaasti aikaa ja kasvattaa riskejä. IAA on muutettava niin, että tähän turhaan ja tilannetta huonontavaan työhön ei ryhdytä.
Mikä on IAA ja sen tarkoitus?
Komissio antoi 4.3.2026 ehdotuksensa teollisuutta vauhdittavaksi asetukseksi (Industrial Accelerator Act, IAA). Komission mukaan tarkoituksena on lisätä vähähiilisten, Euroopassa valmistettujen teknologioiden ja tuotteiden kysyntää. Teollisuutta vauhdittavalla säädöksellä komissio pyrkii piristämään valmistusteollisuutta, auttamaan yrityksiä kasvamaan EU:ssa ja luomaan unioniin työpaikkoja. Tarkoitus on myös tukea puhtaampien tulevaisuuden teknologioiden käyttöönottoa teollisuudessa. Säädöksessä on kohdennettuja vähähiilisyyttä koskevia vaatimuksia, joita ehdotuksen mukaan tulisi soveltaa julkisissa hankinnoissa ja julkisissa tukijärjestelmissä. Vaatimukset kohdistetaan tiettyihin strategisiin aloihin, kuten erityisesti teräs-, sementti-, alumiini-, auto- ja nettonollateknologiateollisuuteen.
Kirsi Martinkauppi
vastuullisuusjohtaja
kirsi.martinkauppi@rt.fi +358 50 582 2464Rakennustuoteteollisuus RTT ry
Kirjoita kommentti