Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) kansallinen jalkautustyö on käynnissä. Direktiivi tuli voimaan 28.5.2024 ja se on saatava kansallisiin säädöksiin 29.5 2026 mennessä. Suomessa on säädöstyön tueksi perustettu sidosryhmistä ja virkamiehistä kootut ohjausryhmä ja asiakohtaisia alaryhmiä, joiden asiantuntemusta viranomaiset voivat työssään kuulla ja hyödyntää. Kaikilta osin tätä mahdollisuutta ei ole käytetty riittävästi.

Direktiivillä on sen 1. artiklan mukaan tavoitteina sekä rakennusten energiatehokkuuden parantaminen että rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Direktiivi ja sen kesällä 2025 julkaistu tulkintaohje painottavat tätä kokonaisuutta (”all measures improving the energy performance of buildings also reduce in parallel operational GHG emissions”). Energian säästö ja kasvihuonekaasupäästöjen lasku kulkevat käsi kädessä.
Nyt meillä huolta herättää energiatehokkuuden unohtuminen kansallisessa säädöstyössä. Näyttää siltä, että vähäpäästöistä energiaa käyttämällä voisi ehdotusten mukaan tietyissä tapauksissa unohtaa rakennuksen energiatehokkuuden parantamisen. Ympäristöministeriö painottaakin lausunnoilla olleissa ehdotuksissa lähinnä päästöjen vähentämistä. Nyt ehdotetulla tavalla liudennetaan käytännössä energiatehokkuustoimenpiteiden merkitystä, jos yksistään uusiutuvaa energiaa käyttämällä saa E-luvun painettua alas.
Sama rakennus voi eri sijainnilla läpäistä kirkkaasti vaatimukset tai jäädä ilman lupaa riippuen vaikkapa paikallisen kaukolämmön tuotantotavoista. Energian kulutus ja sen kustannukset eivät kuitenkaan näin vähene. Keinovalikoimassa ovat mm. automaatio, kulutusjousto ja energian varastointi jääneet liian vähälle huomiolle. Seinien U-arvon parantelu ei nyt enää auta. Talteka lausui asiasta ja pyrkii vielä vaikuttamaan asiaan säädöstyön seuranta- ja valmisteluryhmissä.
Uudistetussa EPB-direktiivissä on vahvasti nyt mukana myös sisäympäristön laatu (IEQ), joka määritelmän mukaan huomioi käyttäjien hyvinvoinnin perustuen muun muassa sisälämpötilaan, kosteuteen, ilman vaihtuvuuteen ja ilman epäpuhtauksiin. IEQ on huomioitava myös energiatehokkuustodistuksissa, joiden tulee sisältää tarvittavia ohjeita asiantilan parantamiseksi. Tärkeitä kohtia IEQ:n osalta ovat muun muassa ilmanvaihtuvuuden korostaminen ja sen linkitys ohjeistuksessa CO2-pitoisuuteen. Huonon ilmanlaadun vaikutuksia on perusteluissa kuvattu terveyden ja viihtyvyyden kannalta ja huomionarvoista on maininta ilmavälitteisten tautien leviämisriskin suurentumisesta. Tästä on myös tuoretta kotimaista tutkimusnäyttöä. Sairauspoissaolojen vähentämiselle saadaan laskettua rahallinenkin arvo, joka helpottaa investointipäätöstä hyvään sisäympäristöön.
Myös korkea sisälämpötila ja suhteellinen kosteus saavat direktiivissä painoa osana IEQ:n hallintaa. Suomessa on perinteisesti suunniteltu rakennukset lämmityskautta ajatellen. Todellisuudessa elämme nyt eri ilmastossa kuin viime vuosituhannella ja tämä tulee huomioida monin tavoin liian korkeiden sisälämpötilojen rajoittamiseksi lämmityskauden ulkopuolella. Suunnittelun säätietoja ollaan päivittämässä ja kaikkia passiivisia jäähdytyskeinoja on jatkossa hyödynnettävä varhaisesta keväästä pitkälle syksyyn.
Myös asenteet ja ajattelutapa vaativat uudistumista. Pimennysverhojen ja kaihtimien käyttö päivisin ja ilmanvaihdon tehostaminen öisin ovat esimerkkejä kesäajan uusista rutiineista. Talvella on jatkossakin sisäilma helposti liian kuivaa, mutta kaiken kaikkiaan ilman korkeampi kosteus vaatii huomiota. Myös sisäisten lämpökuormien minimointi on tärkeätä yhä suuremman osan vuotta, kun niiden aiemmin on ajateltu lähinnä vähentävän lämmitystarvetta. Koneellinen jäähdytys tulee joka tapauksessa yleistymään.
Syksyllä on tulossa lisää säädösehdotuksia lausuntokierrokselle ja näemme myös kesän lausuntokierroksen mahdollisen vaikutuksen tuleviin pykäliin. Kiire tulee, jos kansallinen säädöstyö halutaan kunnialla maaliin ennen kevään deadlinea. Työssä kannattaisi osallistaa sidosryhmiä entistä paremmin parhaan asiantuntemuksen ja eri näkökulmien huomioimiseksi jo valmisteluvaiheessa.
Kirjoita kommentti