Alkuvuoden ryöpsähdyksen jälkeen koronatilanne on rauhoittunut niin rakennustyömailla kuin muussakin yhteiskunnassa. Jotta virus ei pääse yllättämään uudelleen, meidän on kaikin keinoin estettävä sen leviäminen työmaille. Yksi olennainen kysymys on edelleen auki: miten pysäyttää virus rajaliikenteessä.
Pahin tilanne työmailla näyttäisi olevan takana. Epidemian huippu ajoittui helmi-maaliskuun vaihteeseen. Helsinki GSE:n ammattiryhmäkohtaiset tartuntatilastot vuoden alkukuukausilta osoittivat, että rakennusalan työntekijöiden tartunnat nousivat silloin listan kärkipäähän. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tilastot vahvistavat, että tartuntojen määrä lähti kuitenkin maaliskuussa rakennustyömailla hienoiseen laskuun. Tämän jälkeen ei työmailla ole ilmennyt suuria tartuntaryppäitä.
Syitä parantuneeseen tilanteeseen on monia. Suomen rajat ovat olleet kiinni 27. tammikuuta lähtien. Pääurakoitsijat ovat pitkälti tehneet kaikki toteutettavissa olevat toimenpiteet, jotta työskentely työmailla olisi turvallista. Työskentelyaikoja ja taukoja on porrastettu, maskeja pidetään entistä tunnollisemmin ja työmailla on käytännössä maskipakko, siivoukseen ja puhtauteen on panostettu, turvavälejä kunnioitetaan ja muita turvamääräyksiä noudatetaan koko ajan paremmin. Myös keväisemmällä säätilalla voi olla hyvinkin myönteisiä vaikutuksia tartuntamääriin.
Työmailla on tehty aiempaa enemmän joukkotestauksia, jotta piilevät tartunnat tulisivat ilmi ja löydettäisiin ajoissa. Lupaavia kokemuksia on saatu myös koronakoirista, jotka kykenevät tunnistamaan tartuntoja jo ennen kuin ne näkyvät testeissä. Tulevaisuudessa erilaiset pikatestit voivat soveltua entistä laajemmin koronaseulontaan.
Vuotaako rajaliikenne?
Kaikkein tehokkain keino tartuntapiikin torjumiseksi on tietysti rokotuspiikki. Työikäisen väestön rokottamiseen menee kuitenkin vielä kuukausia, eikä rokotus anna aukotonta suojaa muuntuvaa virusta vastaan. Lisäksi rokotuskattavuus, epidemiatilanne ja uusien virusmuunnosten esiintyvyys tulee jatkossakin vaihtelemaan maittain. Tämän vuoksi on välttämätöntä varmistaa, ettei maahantuloliikenteen vapautuessa myös virus pääsisi liikkumaan vapaasti.
Rakennusalalla työskentelee paljon ulkomaista työvoimaa: Uudellamaalla noin joka kolmas työntekijä on ulkomaalainen. Rajat ovat nyt olleet periaatteessa kiinni jo 2,5 kuukautta. Tästä pitkästä jaksosta huolimatta työvoima näyttää pysyneen Suomessa eikä työmailla ole ollut ulkomaisen työvoiman osalta juurikaan resurssipulaa, mikä on töiden sujumisen kannalta ensisijaisesti hyvä asia.
Syyksi on arveltu, että palkka houkuttaa ja Suomeen on jääty siinä pelossa, ettei takaisin enää olisi asiaa. Huolta herättävä toisenlainen vastaus saattaa tosin löytyä satamien matkustajatilastoista. Matkustajamäärät ovat edelleen verraten korkealla tasolla, vaikka kulku on sallittua vain poikkeustapauksissa.
Suomeen on tullut kevään ajan selvästi yli 10 000 työntekijää viikoittain. Maahantulo on rajattu vain välttämättömään työliikenteeseen, eikä rakennusalan töiden ole katsottu kuuluvan tähän luokkaan. Herää kuitenkin kysymys, kuinka hyvin rajaliikenteen rajoitukset pitävät ja pääseekö myös rakennustyöntekijöitä kulkemaan rajan yli molempiin suuntiin.
Tarvitaan koronamuuri Suomen rajalle
Vaikka rakennustyömaiden koronatartunnat ovat olleet peräisin yhtä lailla suomalaisilta kuin ulkomaisilta työntekijöiltä, koko Suomen epidemiahallinnan vuoksi rajoille olisi välttämätöntä pystyttää koronamuuri.
Mitään pakkotestilakia ei rajoille ole saatu voimaan, ja tällä hetkellä näyttää, ettei sellaista ole edes tulossa. Aluehallintovirastot ovat tehneet päätöksen maahantulijoiden pakollisesta terveystarkastuksesta. Käytännössä pakollisessa terveystarkastuksessa ei kuitenkaan testata ketään. Henkilö voi esittää todistuksen negatiivisesta koronavirustestistä, joka on tehty enintään kolme vuorokautta ennen maahantuloa. Tällöin häneltä ei lähtökohtaisesti oteta koronavirustestiä välittömästi maahantulon jälkeen.
Koska laivaan ei muuten pääse, satamissa kaikilla maahan tulijoilla on negatiivinen testitulos. Olennaisempaa onkin, mitä tapahtuu tämän jälkeen. Rajalla terveysviranomaiset ohjaavat maahantulijat toiseen testiin 72 tunnin päästä maahan saapumisesta. Toisella negatiivisella testillä voidaan keskeyttää omaehtoinen 14 vuorokauden karanteeni, jonka aikana ei voida työskennellä.
Tähän toiseen testiin meneminen, sen tuloksista ilmoittaminen ja sitä kautta omaehtoisen karanteenin noudattaminen jäävät kuitenkin kokonaan maahan saapuvan henkilön omalle vastuulle. Tämä on ongelma myös rakennustyömailla. Työnjohdon on mahdoton tietää tai valvoa sitä, missä työntekijät esimerkiksi viikonloppunsa tai lomansa viettävät.
Viranomaisten tulee ratkaista tämä yhtälö, jotta työvoiman liikkuvuus, yhteiskunnan avaaminen ja työskentely voidaan mahdollistaa turvallisesti.
Paavo Mattila
lakimies, työsuhdeasiat
koronaryhmän vetäjä
Rakennusteollisuus RT
Kirjoita kommentti