Rakennusteollisuus RT on laatinut alkuvuonna tiekartan kohti vähähiilisyyttä. Työn ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin hiilijalanjäljen nykytila. Se osoitti monien jo ennestään tunteman asian: energiankäyttö dominoi. Rakennetun ympäristön ja rakentamisen 17 megatonnin kokonaispäästöistä vain 2 kertyy talonrakentamisen materiaaleista. Tämä taas kertoo, että alan päästövähennyspotentiaali on eritoten energian tuotannossa ja rakennusten energiatehokkuudessa.
Ympäristöministeriö ajaa kuitenkin yhä voimallisemmin puurakentamista merkittävänä keinona saavuttaa vähähiilisyys. Viime viikolla pitämässään webinaarissa ministeriö kertoi, että ”puun käytön lisääminen edistää ilmastotavoitteiden toteutumista rakentamisen koko elinkaaren ekotehokkuuden kautta, koska rakennusmateriaalien merkitys on nykyään erittäin suuri.” Samassa tilaisuudessa ministeriö ilmoitti tavoittelevansa puun käytölle peräti 45 prosentin markkinaosuutta kerrostalorakentamisessa 2025 mennessä. Nykyisen markkinaosuuden tavoitellaan siis noin kaksikymmenkertaistuvan vain viidessä vuodessa.
Aiheeseen sopivasti liittyen mediassa kerrottiin viime viikolla Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa tehdystä Puu- ja betonirakentamisen vertailusta. Kyseessä oli Kuninkaantammeen rakennetuista kerrostaloista tehty selvitys.
Vertailun tulokset olivat linjassa aiempien vastaavien selvitysten kanssa. Puurakennuksen hiilijalanjälki oli 6 prosenttia pienempi kuin betonisen. Rakentamisen osalta puurakennus oli 20 prosenttia vähähiilisempi.
Prosentit monesti selkeyttävät esitettävää asiaa, mutta tässä tapauksessa erojen merkitystä on vaikea mieltää. Jos prosentit muutetaan absoluuttiarvoiksi, lukuihin saadaan ymmärrettävyyttä.
Puu- ja betonirakennusten välinen hiilijalanjäljen ero oli hiilidioksidikiloina hieman alle 100 kiloa neliömetriltä puurakennuksen eduksi. Kun kerrostalorakentamista tehdään Suomessa kaikki käyttötarkoitusluokat mukaan lukien vuosittain noin 10 miljoonaa kuutiometriä, saadaan kiinni päästövähennyspotentiaalista. Jos YM:n tavoitteen mukaiset 45 prosenttia kerrostalorakentamisesta muutettaisiin ”yli yön” tapahtuvaksi puusta, Kuninkaantammen lukujen mukaan Suomen päästöt pienenisivät ainoastaan 0,15 megatonnia eli 0,3 prosenttia.
Vielä yllättävämpi on vähähiilisyyden hinta. ARAn antaman ja Rakennuslehdessäkin esillä olleen tiedon mukaan puurakennukset tulivat 253 euroa neliömetriltä kalliimmaksi kuin betoniset. Ero ei kuulosta dramaattiselta, mutta sen pohjalta voi kuitenkin laskea, että puurakentamisella säästetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi tuli yli 2 500 euroa.
Puurakentamisella aikaansaadun vähähiilisyyden hinta on tähtitieteellinen, sillä EU:n päästökaupassa hiilidioksiditonnin noteeraus on tällä haavaa noin 25 euroa. Päästökauppa on toki ”oma lukunsa”. Sen sijaan realismia on, että vain noin 100 euron tonnikustannuksella voidaan sementtitehtaan piipusta tuleva hiilidioksidi ottaa talteen ja varastoida pysyvästi. Tällä kustannuksella betonirakenteet voidaan siis saada lähes nollapäästöisiksi.
Jos valtio haluaa tukea päästövähennystoimia, huomattavasti puurakentamista kustannustehokkaampaa verovarojen käyttöä olisi hiilidioksidin talteenoton tukeminen päästöintensiivisillä teollisuudenaloilla.
Jussi Mattila
Toimitusjohtaja, Betoniteollisuus ry
Rakennusten elinkaaritekniikan dosentti, Tampereen yliopisto
Teksti on julkaistu alunperin Rakennuslehden Näkökulma-palstalla.
Tekstiä muokattu 7.7.2020: ”Puu- ja betonirakennusten välinen hiilijalanjäljen ero oli hiilidioksidikiloina hieman alle 100 kiloa neliömetriltä puurakennuksen eduksi.”
Lauseessa alunperin mainittu kuutiometri on korjattu neliömetriksi.
Kiitos Jorma tarkkavaisuudesta. Blogiin on tullut toimitusvaiheessa lyöntivirhe. Puu- ja betonitalojen hiilijalanjäljen 100 kg ero on talojen neliömetriä kohti, ei kuutiometriä. Kun tyypillinen kerrostalorakentamisen kerroskorkeus on 3 m, kuutioita on silloin kolminkertainen määrä neliöihin nähden. Näin luvut täsmäävät, eli puukerrostalorakentamisessa säästetyn hiilidioksiditonnin hinnaksi tulee 2.500 €.
Hei
Jokin jutussa esitetyistä laskelmista ei ole kohdallaan.
– hiilidioksidi säästö kuutiota kohti on 100 kg
– puukerrostalo on 253 € kalliimpi neliöltä
– neliötä kohti rakennuksessa on noin 3 kuutiometriä
– hiilidioksidi tonnia kohti tarvitaan 3,3 m2 jonka hinta on 834 €
Ero päästökaupan hintaan ei ole satakertainen vaan 33 kertainen mikä sekin on vielä huomattavasti enemmän kuin hiilidioksidin talteenoton kustannus.
Uskottavuuden takia laskelma on syytä oikaista mediassanne.
Kunnioittavasti Jorma Hakola arkkitehti